42-vuotias alkoholistinainen matkalla raittiiseen elämään

Kiitos vaan tervetulotoivotuksesta :slight_smile: mä en oikein tiedä olenko vähentäjä vai lopettaja :open_mouth: aluksi vain piti vähentää ja nyt tuntuu, että ihan sama lopettaa kokonaan. Loppiaisena sain tarpeekseni tissuttelusta ja pistin viinipullot sivuun. Tammi/helmikuun vaihteessa harkitusti ryyppäsin bileissä. Mutta nyt on taas viinit juotu vähäksi aikaa. Katotaan milloin sitten aukasen. Mutta paluuta vanhaan ei ole.

Kaikki tämmöset terveysasiat on aina mua kiinnostaneet ja se on ollut ristiriidassa mun vapaa-ajan viinin kittaamiseen :unamused: nyt jotenkin sekosin ja tein useamman kuukauden sopimuksen PTn kanssa! en halua tätä juttua pilata krapuloilla. Nyt opettelen kuitenkin tasapainoa siihenkin etten sitten stressin partaalle asti kyttää ruokavaliota enkä raapustele kalenteriin joka päivälle liikuntaa. Ylipainoa minulla on semmoset kolkytkiloa ja kyllä tipattomuus on niistä jo viisi sulattanut pöhöjä pois.

Inkivääriä minäkin tykkään käyttää jsut tuoreena. Mutta ruuanlaitossa varsinkin usein käytän Spice up-inkivääritahnaa. Ja kaupassa surutta katkon pienempiä palasia niistä juurakoista omaan pussiini :slight_smile: :smiley:

Palataan asiaan!

Sunnuntai-huomenta!

Raitis aamu, kahvia ja rutkasti vettä.

Eilen illalla koin eka kerran tylsyyttä tämän raittiina olon aikana. “Miesystävän tyyppinen” oli myöhään töissä ja itsellä ei ollut oikeastaan mitään merkittävää tekemistä. Paikallisen elokuvateatterin tarjonta eilisillalle oli surkea. Ei, en minä viinan hakemista harkinnut, mutta ilta oli vain tylsä.

Kävin kylläkin mielessäni läpi sen vaihtoehdon, miten se asiaani vaikuttaisi, jos lähtisin nyt (siis eilen) paikkakunnan yöelämään. A.) Raittiina lähteminen juuri nyt: Tylsää ja humalaiset rasittavia ja B.) Humaltumaan lähteminen: Tylsää, humalaiset rasittavia, loppuillasta itsekin samassa tilassa ja kolmen päivän morkkis, kypsytys ja itseeni pettyminen edessä. Plus tietty taksilla kotiin ajaminen ja tänään vittumainen olo. Ei napannut kumpikaan vaihtoehto.

Noh, ihmisen elämässä on välillä myös tylsää. Sellaista oli eilen. Tänään on toivon mukaan toimeliaampi päivä, kun maanantaina on aamuvarhaisella lähdettävä taas opiskelemaan viikoksi eri paikkakunnalle. Viikon kamat kassiin, kotihommat kuntoon jne. Liikuntaa vähän.

Luulen, että jos oikeasti haluaa elää raittiina, on opittava hyväksymään myös se asia, että ihan joka päivä ei ole yhtä Saturday Night Feveria, ainakaan näillä kymmenillä. Jos jatkuvaa sykettä ja toimintaa elämäänsä viinan kautta hakee, niin silloin raitistuminen voi olla todella hankalaa. Sitähän itsekin hain ja sainkin yli 20 vuotta. Varsinaisesti tasapainoista ja tyydyttävää elämänlaatua itseni kanssa en ihan samoissa määrin saanut.

Vaan tänään on päivä uus, ja tulevalla viikolla on toimintaa. :slight_smile: Paikkakunnalla on tänään aamuryhmä. Käynpä siellä, kun sopivasti ehdin.

Leppoisaa sunnuntaita ja ensi viikkoa!

Sunnuntaita!

Kävin pikkupakkasta puretuttamassa jo :slight_smile:

Olet oikeassa tuossa, että elämä on tylsää välillä. Pyrin keksimään kaikkea tekemistä, jotakin ihan ilimanaikustakin jos tulee mieleen. Nyt on vaan semmonen tunne, että on vapaa tekemään melkein mitä vain, koska viina ei hallitse elämää. Tämä tuntuu paljon paremmalta, kuin mitä kännissä oleminen.

Moi! Tuttu tunne tämä tylsyyden tympiminen. Sietokyky tylsyyttä kohtaan on ainakin itsellä välillä melko alhainen. Olisi ihan tervettä osata vaan olla, ainakin silloin tällöin. Oon alustavasti tutustunut trendikkääseen mindfulness harjoitteluun. Löysin tähän kännykkäsovelluksen ( headspace) jonka avulla voi tehdä ohjatusti 10min mietiskelytreenit päivässä. Ehkäpä tuon avulla olenkin saanut hurjasti laukkaavat ajatukset / mielen hetkeksi rauhoittumaan. Teräväpiirtoista sunnuntaita kaikille!

Tämä oli alkuun minulle myös ihan totuttelun paikka. Olen aika energinen, joten kun alkoholi jäi pois, piti täyttää tyhjiötä (purkaa energiaa) muualle. Kävin uimassa ja reippailla kävelylenkeillä, lähes maanisesti. Tunnistin sen kyllä. Mutta ajattelin, että nyt sitten kävellään. Samalla pyöritin ajatuksia ja purin aiempaa sotkuista ajatusten vyyhtiä. Pikkuhiljaa alkoi vaan sitten tahti rauhoittua. Lanka kerässä oikeni. Nyt olen jo tasapainoisempi tapaus. Ei paina mielialaongelmat, törttöilyt, eikä ole keho kokoajan maitohapoilla. En ole syömisiäni tarkkaillut, mutta syön perusterveellisesti ja huomaan että annoskoko on pienentynyt. Myös se vastenmielinen känninen ylensyönti on onneksi historiaa. Mutta jotain on hyvä keksiä, vaikka sitten harrastus tai yhteydenotto niihin raittiisiin aiempiin ystäviin ja sukulaisiin joihin yhteys on katkennut. Aa-kerhoon en ole vielä mennyt, mutta pidän sitä kyllä hyvänä vaihtoehtona.

Haiman sanoin; on vapaa tekemään melkein mitä vain, koska viina ei hallitse elämää.

Hyvää sunnuntain huomenta, heinkuu!

Yhteydet raittiisiin ystäviin ja sukulaisiinkn palautuvat pikkuhiljaa, kun huomaavat tai kuulevat muualta tai sinulta, että viina ei hallitse niin kuin ennen. AA:han voi tulla ekaa kertaa pitkänkin raittiuden jälkeen. Vuosia sitten sain hyvän ystävän ja matkatoverin miehestä, joka oli ollut kolme vuotta raittiina kovalla tahdolla, mm. juoksemalla itsensä äärikuntoon. Syksyllä tuli ryhmäämme kaveri, jolla on jo viisi vuotta raittiutta, hänkin intohimoinen kuntourheilija ja urallaan menestyjä.

Raittiit ihmiskontaktit ovat tärkeitä, ja alkoholistille nimenomaan raittiit alkoholistit.

Haiman tekstiä voi soveltaa toisinkin päin: on valmis tekemään mitä tahansa raittiutensa hyväksi.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme

Maanantai-illan toivotukset!
Tänään on ollut pinna kireällä. Pienten ärsytysten päivä, kaikenlaista paskaa taustalla, jotka veti ajatukset pyörittämään noidankehää… Ja sitten ahtaassa bussissa kotiin talvivaatteet ahdistaen päällä… Ja raskaiden kauppakassien kanssa bussipysäkiltä kotiin kävellen. Kunnes vedät kunnon lipat ja kamat leviää… Keräät kaiken, nouset ylös, otat kaksi askelta ja TAAS kaadut… Joka prkl appelsiini pyöri mihin sattuu ja maitotölkit rutussa ja oma persus hellänä. Voin kertoa että oisin voinut murhata niissä tunnelmissa jonkun ihmisen. Olo oli kirjaimellisesti niin maahan lyöty!! Sitten teki mieli juoda! Viinapiru tajusi taas hetkensä tulleen. Kyllä nyt koetellaan, mutta en aio juoda. En todellakaan. Heitän tollasen pakastepizzan uuniin ja juon kokisöverit. Tässä taas piti ensin puhua itselle järkeä, mites se meni Angry, hungry, tired, bored. Noista kolme ekaa täyttyi heti kirkkaasti.
Ja sit mietin sitä omaa “sikailulistaani” eli kännimokailulistaa, kuinka näin itseni sillon listaa tehdessä taas uudessa valossa, kuinka en todellakaan halua sitä puolta itsestäni koskaan enää esiin. Se en ole minä, vaan viinan viemä ihminen. Ja kuinka mä tuhoisin kaiken mitä nyt on rakennettu. Ei kiitos!!
Sori sekava teksti, oli pakko vaan päästä purkamaan.

Tiistai-huomenta!

Kahvia ja jälkiuunileipää, kouluun meno vasta klo 9:ksi.

Hienoa, Heinäkuu, kun taistelit itsesi himaan liukkailta jäiltä hakematta kaljaa. :smiley: Huvittaahan se lukea toisten kommelluksista ja tavaroiden läviämisistä pitkin katuja, mutta ymmärrän, että väsyneenä ja verensokerit alhaalla siinä on myös vaaran paikka. Itseasiassa ihan vittumaisen liukkaita ovat olleetkin kadut parin viime päivän ajan, että en ihmettele, jos palaa käämi. Hengenvaarallista paikka paikoin, kuten eilisen uutisista sai sattuneiden tapaturmien määrästä kuulla.

Aamupalan tykkään syödä nykyään ja mieluummin rauhassa. On sillä vaikutusta päivän kulkuun ja jaksamiseen, vaikka vuosia aamupala oli työaamuina musta kahvi. Illalla kotiin tullessa olisi tehnyt mieli tappaa joku, kun veransokerit olivat niin alhaalla. Ehkä siksikin monesti se olut aukesi ihan ajatusta nopeammin iltapäivällä.

Mukavaa päivää!

Moi, Alkoholistinainen. Kirjoitit:

“Aamupalan tykkään syödä nykyään ja mieluummin rauhassa. On sillä vaikutusta päivän kulkuun ja jaksamiseen”

Olet aivan oikeassa. Aamupalan kiireettömästi nauttiminen rauhoittaa mielen ja voi keskittyä kunnolla päivän joskus vähän hankaliinkin asioihin, eikä ne vituta etukäteen läheskään niin paljon kuiin ennen. Tietysti se, että on nukkunut kunnolla ja tarpeeksi, kun ei sitä pientä kankkusta edes ole.

Itse olen ottanut aamutoimiin mukaan venyttelyn, nyt kun paino on pudonnut ja kroppa taipuu muuhunkin kun kaljakassin nostamiseen lattialta.

Tähän kahvin juomiseen heti aamulla voin sanoa, että minulle se ainakaan sovi, tulee vähän hermostunut olo jopa yhdestäkin kupillisesta. Kahvia toki juon, mutta vasta töihin päästyäni.

Moro! Täytynee tulla kertomaan kuulumiset, kun mieli ei käy enää niin kierroksilla. Eilen vedin pizzakokisöverit niinkuin uhkasin :smiley: irtiksiä päälle! Mut tänään
aamusta oli uusi ihminen hereillä. Mahtavaa herätä aurinkoiseen aamuun. Ei krapulaa!
Kävin mummojen kanssa uimassa tunnin verran. Kun sen päälle vielä pulahti kylmäaltaseen ja saunaan, niin jonkin sortin uudelleen syntyminen on taas tehty. Huonot hetket on sitä kamppailua ja sit lopussa kiitos seisoo. Tänään maistuu taas salaatti ja kanakeiton kiehautan päivälliselle. Kiitos kun jaksoitte taas lukea :smiley:

Perjantaista aamupäivää,

eilen illalla kotiuduin kouluviikolta. Karmea lumipyrykeli oli ajella opiskelupaikkakunnalta kotiin, mutta tehtävä suoritettu ja hengissä. Tänään aamusta pyykinpesua ja lämmityshommia. Iltapäivästä ruokakauppaan.

Ihan mukava puuhaviikko takana, ja kotiinkin oli mukava tulla. :slight_smile: Jotain kivaa ruokaa vois laitella viikonloppuna, inspiraatiota pitänee hakea netin resepteistä. Tykkään välillä kokkailla, mutta semmoinen kapasiteetti improvisoida aterioita puuttuu, ja siinä olen havainnut hyväksi eri elintarvikevalmistajien reseptiarkistot netissä.

Hyvä Heinäkuu ja muut raitistujat! Aina se voitettu viinan mieliteko vaan antaa uusia eväitä jatkoon ja vahvistaa uuden elämäntavan oppimista. Niinhän sitä noissa monissa päihdetoipujien ohjeissakin sanotaan, että mieliteosta ulos voi auttaa olotilan muutos: syöminen, sauna, liikunta, jonkun konkreettisen tekemisen aloittaminen.

Ihan viime päivinä alkoholi ei ole mielitekona itseä poltellut. Se ei oo hullumpi juttu! :slight_smile:

Perkskeles. Neljän viikon raitistumishuuman jälkeen repsahdus ja korkki narahti auki. Piti näköjään testata omaa kanttia. Tuntui oudolta ja väärältä olla humalassa. Omatunto kolkutti ja päädyinkin kaatamaan loput minttukaakao viinat viemäriin illan päätteeksi. Ehkä tämä oli vahvistava kokemus raittiuden eduksi.

Sunnuntai meni käydessä moikkaamassa vanhempia, harrastustreeneissä ja ryhmässä. Plus normaaleja kotipuuhia pyykinpesuineen ja järkkäilyineen.

Tänään ruokakaupassa, kirjastossa, kouluhommissa ja nyt illalla kansalaisopiston entisöintipiirissä. Se on mukava harrastus, sopivasti fyysistä puuhaa, jonka lopputuloksena näkee käpäliensä jäljet. Kerrassaan mielenterveyttä edistävää toimintaa, kun päiviin kuuluu melkolailla tietokoneen näpytystä itsekseen. Siellä olen tavannut myös mukavia ihmisiä saman asian parissa. Tämän harrastuksen aion pitää.

No perskeles, Konstantinus, tekevälle välillä sattuu. Sanoisin, että ei kannata jäädä asiaa ylenpalttisesti kelaamaan ja murehtimaan, vaan jatkaa eteenpäin muina miehinä. Ottaa vaan se pikku kypsytys tsemppinä tulevien raittiiden päivien varalle. Olit jo kuukauden raittiina, olisithan voinut olla menneen kuukauden kännissä. :slight_smile: Ei olisi sekään näissä piireissä järin tavatonta. Eli elä murehdi, eteenpäin vaan.

Reilut 1,5 kk olen nyt ollut raittiina. Ei tappavia viinan mielitekoja, mutta sama vanha hiipivä ajatus on minullakin, että haluanko olla raitis aina. Haluanko raitista elämää jatkossakin? Millaista raitis elämä olisi oikeasti juuri minulle?

Aika näyttää tietenkin. Nythän on minulla meneillään vanha tuttu olon/henkisen fiiliksen kohenemiskausi, jolloin on aina aiemmillakin, enemmän tai vähemmän vakavilla yrityksillä, tullut se ajatus, että miten päihdeongelmainen minä oikeasti sitten olenkaan? Liioittelenko itse tätä vai olenko viinan kanssa kenties enemmän kusessa, kuin itse tajuankaan?

Noh, en ole juomaan lähdössä tämän illan nimiin, se on varma. Missään henkisessä hädässä en ole tämän asian kanssa myöskään, mutta tuttuja ajatuksia on eilen ja tänään mielessä pyörinyt. Lieköhän muilla ollut samantyylisiä ajatuksia?

Hei Alkoholistinainen!
Samoja ajatuksia minulla pyörii päässä jopa jo juodessani.
Nythän olen ollut vasta kahdeksan päivää raittiina ja kaikki energia on mennyt alkosta kieltäytymiseen.
Tiedostan kuitenkin, että tällaiset ajatukset tulevat vaatimaan minun kohdallani paljon työstämistä jos ja kun tulen raittiina pidempään pysymään.
Eli et ole yksin!
P.s. upea saavutus reilu 1,5kk raittiina!!

Huomenia!

Kiitokset onnitteluista, Alexa, puolentoista kuukauden merkkipaalun ohitettuani. :smiley: Joo, on se ihan hyvä alku. Tsempit vaan sullekin eteenpäin - eka viikko reilusti ohitettu. Hyvähyvä!

Meni ohi nyt nuo pari päivää pyörineet ajatukset oman raittiuden kestosta, tulevaisuudesta, päihdeongelmani laadusta ja jaarinjaarin. Johtuiko peräti siitä, että kirjoitin ne tänne Plinkkiin ihan itsellenikin näkyviin? Jännä juttu. Ei tee nyt yhtään mieli juoda, eikä päätöstäkään pyörtää.

Läksyjentekopäivä. Illalla ajattelin sinkasta leffaan. :slight_smile:

Jännä tunne tuo, että kun kirjoittaa jotain ylös, niin se ajatus menettää jotenkin merkityksensä.
Omaan ketjuuni kirjoitinkin ystäväni nollaussuunnitelmista ja omasta juomishimostani. Niin vain perjantaikänni ei enää tunnu ihan niin tärkeältä… Toki nyt on vasta keskiviikko ja edelleen minuutti ja askel kerrallaan!

Ei menny ehken ihan kuin Strömsössä tämänpäiväinen miesten viesti, mutta kisakokemusta. :smiley: Jarrupalat vaihdatin autoon, ne toimii hyvin. Eiköhän auto ensi viikolla katsastuksesta läpi luiskahda.

Eipä tässä tänäänkään ole Lahden kisojen seuraamisen ohella keksintöjä tullut tehtyä. Opiskelujuttuja olen päivän tietokoneella naputellut aamuisen auton huollatuksen lisäksi. Parin päivän takainen viinan mieliteko meni tältä erää ohi. Eilen ei enää tehnyt mieli viinaa, eikä tänäänkään. Makeaa sen sijaan voisin pistellä ilmeisesti rajattomasti. Ihme mielitekoja.

Kohta lähden käymään iltaryhmässä. Tekee mieli kahvia ja kanssatoipujien kokemuksia, vaihteeksi kuullussa muodossa. :slight_smile: Tuttuja on välillä kiva jututtaa muutenkin.

Mukavaa viikonloppua!

Huomenia, tai aamupäiväähän tuo jo on. Oikein hyvät unet.

Pidin muutaman päivän kirjoitustaukoa, kun ei rehellisesti sanottuna ole ollut oikein mitään kirjoitettavaa. Varsin peruspäiviä. Ei mitenkään huonoja, vaan ihan hyviä kylläkin, mutta tapahtumasaldoltaan aika pliisuja kenellekään luettavaksi, uskoisin. “Heräsin, join kahvit, kävin postilaatikolla, naputin tietokonetta, menin nukkumaan.” :slight_smile:

Näillä huudeilla nyt siis menossa hiihtoloma ja sää ainakin suosii hiihtelijöitä. Aivan huippu auringonpaiste just nytkin. Yöaikaan kyllä pakkasta ihan rapsakasti ja vielä nytkin -12, mutta varmaan putoaa iltapäivällä taas muutamaan asteeseen. Silloin ulos.

Kouluhommia kirjoittelen usein nämä aamupäivät tuonne alkuiltapäivän puolelle, illat puuhaan omia hommia, harrastuksia ja muuta. Eilen illalla kahvittelin myöskin alkoholin käytön jo 5 vuotta sitten lopettanaan ystävättäreni luona ja saatiin aikaan hyvää keskustelua elävästä elämästä, vaikkakaan sen laajempaa “alkoholipoliittista” ruodintaa itsestämme ei käyty. Ystävätär oli tosin sangen mielissään siitä, että vajaa pari kuukautta olen nyt raittiina ollut. Varmaan sai aikanaan kuunnella minun tuskailua viinan kanssa ihan kyllästymiseen asti.

Aika hyvä perusolo just nyt, on ollut jo jonkin aikaa. En edelleenkään uskalla henkseleitä paukutella/suuremmalti kylillä tuuletella, mutta kyllä tällä tiellä kannattanee jatkaa. :slight_smile:

Mullekin on nyt viime aikoina selvinnyt, että pari muutakin tuttavaa on valinnut alkoholittomuuden. En niin tarkasti tiedä kaikkia syitä, kun en ole itsekään niin valmis kaikkea heille selvittämään - juuri tuo, ettei uskalla eikä haluakaan niin kovasti asiaa toitottaa.