Onnittelut tosiaan! Ja @Fincoco puolestaan ei lakkaa yllättämästä noilla fantastisilla kimpuillaan. 
Savossa kyllä osataan askarrella!
5 tykkäystä
@Olga koko yö meni väkertäessä tuotakin kimppua 
3 tykkäystä
@Olga kiitos
“Savossa kyllä osataan askarrella!”
Ilimankos 
Mä olen lähtökuopissa neljän päivän raittiuden jälkeen. Naurattaisi jos ei itkettäisi. Neljä päivää. Säälittävää. Mietin tässä kun luin tämän ketjun alkua että jos itsekin kokeilisi ekaa kertaa AA:n etäkokousta. Oletteko kukaan käynyt niissä? Pitääkö niissä puhua/pitää kamera auki?
4 tykkäystä
@Puutiainen ollaanhan me kaikki aika voimattomia ja välillä säälittäviäkin tämän riippuvuuden edessä, mutta älä lannistu. Neljä päivää kuitenkin raittiina. Se on enemmän kun ei yhtään päivää. Olen ollut AAn etäkokouksissa ja siellä ei ole pakko puhua jos ei halua eikä ole myöskään pakko pitää kameraa päällä. Voit aluksi sanoa, että olet ekaa kertaa ja haluat seurata ja kuunnella. Yleensä silloin siellä kysytään onko kellään tarvetta ensimmäiselle askeleelle. Jos on niin se käydään läpi. Eli käytännössä se luetaan. Sinun ei siis tarvitse lukea. Ainakin itsellä eka kerta oli todella voimaannuttava ja porukka oli kannustava. Eli kyllä siellä kannattaisi jotakin puhuakin, mutta kuten sanottu ei tarvitse. Tsemppiä.
Kiitos Kaaosteoria. Taidan tänään illalla kokeilla etäkokousta.
3 tykkäystä
Luulenpa että meistä useammalle on käynyt juuri samoin, useastikin. Leuka pystyyn ja sitä rataa…
Jos siltä tuntuu, kerro kokemuksia etä AA sta, olen kiinnostunut ja harkinnut sitäkin vaihtoehtoa. Tsemppiä 
1 tykkäys
Joo! Jos tänään illalla uskaltaudun sinne. Niitä näyttää olevan useampikin joka päivä. Ehkä se tosiaan voisi olla hyväksi kuulla muiden kokemuksia niiden lukemisen lisäksi. Sitä kaipaisi just että voisi puhua jollekin näistä. Harmittaa kun ei oikein jaksaisi kaikkia ystäviäkään nähdä kun on niin raskasta pidellä tätä sisällään. Mutta kun ei täydellisille ihmisille voi sanoa ettei alkoholi ole pysynyt hanskassa vuosiin. Somessa kun lukee aiheeseen liittyviä ulostuloja niin kommenttikentässä on aina heti kymmenen jotka kertoo että “ei onneksi oo tarvinnut koskaan käyttää mitään”. Se on ärsyttävää.
3 tykkäystä
“kommenttikentässä on aina heti kymmenen jotka kertoo että “ei onneksi oo tarvinnut koskaan käyttää mitään”. Se on ärsyttävää.”
Tämä! Näen välillä aivan punaista mm. Hesarin ja Ylen lukijakommenteista kun aihe käsittelee alkoholia tai vaikkapa krapulan helpottamista kotikonstein. “Kyllä se on hermomyrkky, ikinä en ole pisaraakaan käyttänyt enkä koske pitkällä tikullakaan.” Jaa. Kiinnosti kiviäkin! Tätä tärkeilyä näkee toki monessa muussakin yhteydessä. Ihmiset on pölöjä.
Ohis: Luin juuri eilen uunisalaattireseptiä, johon tuli kikherneitä ja ruusukaalia. Eikö ollut kommenttikentässä heti joku ulisemassa “kikherneet on pahoja!” “miten kukaan voi syödä ruusukaalia?!”. Netti kiinni näiltä…
2 tykkäystä
Jep. Ja entä nyt tammikuussa. Mä en jaksa sitä että “voih, mä syön liikaa sokeria, nyt oon ainakin kuukauden karkkilakossa”. Kunpa mun ongelma oliskin vaan karkinsyönti. No pidemmän päälle paha sekin toki. Tai mikä vaan mikä addiktoi. Mutta nää karkkiongelmat voi aina kertoa missä tahansa ohimennen silleen “hups ku on tämmönen pahe” Ne voi vaan sanoa ja sit olla lakossa.
2 tykkäystä
@Fincoco taas yksi syy olla juomatta niin saa sulta kimpun
2 tykkäystä
@Puutiainen @Olga Ihmisillä on joku ihme tarve osoittaa olevansa parempi kuin muut. Minä en ainakaan sitä tätä ja tota. Joskus tosiaan kannattaisi vain olla hiljaa ja kuunnella mistä toinen on pyristelemässä irti ja ehkä ottaa opikseen. Se, että joku ei ole addiktoitunut alkoholiin tai vaikkapa kipulääkkeisiin ei todellakaan tee hänestä virheetöntä tai täydellistä. Usein vain meistä (puhun nyt myös itsestäni) tuntuu siltä, kun sisällä on tämä salaisuus mistä ei voi oikein puhua ja joka vie sen viimeisenkin itsetunnonrippeen. Mutta joo - ÄRSYTTÄÄ minuakin . Mitä AAn nettikokouksiin tulee - kannattaa kyllä kokeilla. Niitä on moneen menoon. Itse olin muutamassakin eri ryhmässä - toinen oli pelkästään naisille ja toinen sekaryhmä. Se myötätunnon määrä oli kyllä aika huikea. Siellä kaikki kyllä tiesivät mistä puhuin eikä tarvinnut selitellä. Siellähän ei kukaan kommentoi toisen kertomusta - kaikki puhuvat vuorollaan (ei ole pakko kuitenkaan) ja sitten toiset kuuntelevat. Tavallaan se häiritsi minua, mutta toisaalta oli mielenkiintoistakin. Se että jakaa asian ja toiset kuuntelevat ja sitten sinä taas vastavuoroisesti vain kuuntelet voi olla todella opettavainen kokemus. Suosittelen.
1 tykkäys
Osa ihmisistä varmasti haluaa osoittaa oman paremmuutensa. Osa peittääkseen omaa epävarmuuttaan, osa ilkeyttään ja osa ehkä vain iloitsee koko elämänsä raittiudesta, mutta on vaan huono ilmaisemaan itseään. Ja sitten on se ihan hyväntahtoinen ihmistyyppi, jolle empatia jostain syystä tarkoittaa töksähteleleviä kommentteja, joissa mitä tahansa valitusta/harmitusta kommentoidaan omalla kokemuksella tyyliin “…juu, mutta olisit ollut -87 Pirkan hiihdossa. SIlloin vasta oli kylmä!” Ärsyttävää, jos olet jonkun erehdyksen takia valinnut liian heppoiset vaatteet.
Mutta syvällisemmin ajatellen vertaistuki on lyömätöntä. Sekin toki vaatii jonkinlaista yhtymäkohtaa, jotta innostuu ja uskaltaa lähteä mukaan. Täällä on monessa keskustelussa tullut ilmi, kuinka voi samaistua toisen hankaluuksiin, koska on samanikäinen, samaa sukupuolta, samankaltainen työ tai harrastus, tai sitten joku muu pinta, johon tarttua pelkän alkoholiongelman lisäksi. Jos miettii kahta henkilöä, jotka molemmat ovat harrastaneet omaa juttuaan lapsesta saakka. Käyneet ehkä alaan liittyvää koulutusta ja kursseja. Käyttäneet tunteja oppiakseen alan termit, vivahteet, mutta toisen harrastus on klassinen musiikki ja toisen autojen rassaus, niin on siinä aika epelit, jos suorilta käsin ymmärtävät molemmat olevansa oman alansa intohimoisia taitajia ja pystyvät aloittamaan keskustelun tiiviin harrastamisen vaikutuksesta omaan arkeensa.
Itse otin AA:han yhteyttä, mutta se jäi siihen yhteen kertaan. En löytänyt oikein sitä tartuntapintaa ensimmäisellä kertaa. Olisi ehkä pitänyt antaa toinen mahdollisuus. En harrasta klassista musiikkia tai autojen rassausta, mutta kuuntelemalla muutaman kerran olisin varmasti jonkun otteen siitäkin ryhmästä saanut. Onneksi löysin sen täältä plinkistä.
4 tykkäystä
Kirjoitanpa tuosta “töksäytys” sanonnoista, niitä minulla riittää, kyllä olen saanut hävetä sanomisiani. Kun kirjoittaa voi pyyhkiä pois pahimmat mokat, jos huomaan, joskus en varmaan edes huomaa.
AA-ryhmissä olen käynyt vuosia ja ne on minulle myös tärkeät, mutta kirjoittaminen helpompaa kuin puhuminen, en osaa puhua jos on paljon porukkaa.
Ryhmissä ajattelen etten ota mitään henk.koht. vaan suodatan mitä kuuntelen. Alussahan minä loukkaannuin toisten puheista, kun jotkut eivät malttaneet pysyä vain omissa kokemuksissa. Mutta kummin neuvo oli tarpeen, että me olleen alkoholisteja, toiset terveempiä ja toiset sairaampia, sairastuneet jo mieleltäänkin kun liuotin on liuottanut aivoja ja mieltä. Mikä on tosi surullista kun kohtaa ihmisen jolle on käynyt huonosti viinan ja muiden aineiden kanssa läträtessä. En minäkään säilynyt ilman vahinkoa, kun raitistuin jouduin turvautumaan mielenterveyspalveluihin ja pitkään terapiaan, mistä kaikesta olen kiitollinen että selvisin ja pääsin vielä työelämään mukaan.
Niinpä, mutkainen tie ollut tähän päivään, ei aina niin mukavaa mutta kiitollinen olen jälleen että olen raitis. Kylläs se tästä, elämä voittaa. Vuosia on tullut aika monta mutta yhä edelleen olen vain päivän kerrallaan.
Ihanaa kun saa kirjoittaa, huolet ja murheet ja pelko huomisesta hälvenee täällä kirjoittaessa. Kiitos teille kun olette olemassa!
6 tykkäystä
Olen kokeillut muutamaankin otteeseen noita AA etäkokouksia. Johtuen aikaerosta niin en ole Suomalaisissa koskaan ottanut osaa niihin.
Olen kuitenkin “käynyt” jenkkien AA etäkokouksissa. Tein ylimääräisen sähköpostin ja asensin Zoomin ja täysin nimettömänä tekaistuilla tiedoilla. Siellä osa on omana itsenään ja osa ei.
Itsellä ainakaan ei koskaan ole ollut kameraa päällä eikä kukaan ole ikinä kysynyt miksi ei ole eikä kukaan vaatinut edes puhumista. Niissä ainakin voi olla ihan kuuntelu oppilaana.
Fredi
3 tykkäystä
Minä osallistuin ekaan aa verkkokokoukseen kun olin ollut 50 päivää raittiina. Sen jälkeen osallistuin muutamiin. Mielestäni jokaisen joka lähtee raitistumisen tielle kantsii yhteen palaveriin osallistua joko verkossa tai kivijalka ryhmässä. Ekasta askeleesta saa paljon tsemppiä ja ehkä intoutuu osallistumaan myös jatkossa. Siitä on vain hyötyä kun kuulee muiden tarinat.
Toinen mitä suosittelen on että menee aa suomen kotisivuille ja sieltä tilaa nimettömät alkoholistit kirjan. Se kantsii lukea muutaman kerran ajatuksella läpi. Kirja lähetetään siten ettei lähettäjänä lue suomen AA joten ei tarvitse sen takia hävetä. Eikä ole edes kallis kirja
2 tykkäystä
Kun raitistuin ostin tuon kirjan ja luin, koska olin epävarma olenko alkoholisti niin viimeistään tuon kirjan luettuani tajusin kuin monenlaisia, erilaisissa elämänvaiheessa, miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja on alkoholisteja ja pääsevät irti juomisen pakkomielteestä, ei ole pakko juoda rappioalkoholistiksi, sieltä ei ehkä enää riitä voimia tai ymmärrystä valita raittius.
tsemppiä kaikille ja kiitollisena jälleen uudesta aamusta raittiina!
3 tykkäystä
@Puutiainen raittiissa päivissä ei ole mitään säälittävää, ei yhdessäkään. Päivät jotka menee juodessa tai sen suunnittelussa ja itselle ja muille läheisille valehtelussa, krapulassa ja henkisen pahoinvoinnin myrskyn ytimessä, itseinhossa. Kun parin päivän juomisen jälkeen aina sammumiseen asti siitä herää ja vapisten koittaa alkaa päivää kahvilla koska töihinkin pitäisi mennä ja vannoo et nyt tää loppui enää en jaksa. Kunnes koittaa samanpäivän ilta ja sauna lämpiää samalla lämpiää ajatus että pari bissee vaan tasoittaa oloa…niin se on säälittävää.
Jos koit AA:n edes hitusen hyvänä pidä siitä kii. Lue täällä pölinöitä ja keskustele olot pois. Tee päätös että ei enää.
3 tykkäystä
Tänään 100 päivän rajapyykki jäi taakse. Katse edessä. Pää ylhäällä ja motivoituneena jatkamaan matkaa ilman hermomyrkkyjä.
10 tykkäystä
Upeaa, kolme numeroa näyttää paljon paremmalta kuin kaksi. Ja ihan pian perästä tullaan 
4 tykkäystä