Vuoristorataa

Viestit katoavat nyt, kun yritän liittää hymiöitä mukaan. Joten ollaan totisia. Ihan ekaksi taas anteeksipyyntö, kun aina vaan jauhan omia juttujani.

Olen kolmena yönä nähnyt unta Anssi Kelasta. Ei ole ihannemieheni IRL eikä unessakaan, mutta hän auttaa minua eteenpäin, kun taivallamme jostain syystä esteitä täynnä olevassa Helsingissä… Molemmilla on lapset mukana.

Tämä on tosi erikoista, koska yleensä en ikinä näe unta kenestäkään julkkiksesta.

No, saa nähdä, mitä sitä taas ensi yönä uneksii. Toivottavasti unen mies jo vaihtuisi…

Sullahan on tähtityttö ollut oikein kriisipäivä taas vaihteeksi. Voin hyvin kuvitella tunteen, mikä tulee jos näkee värkkejä jossain. Ja turha sitä on kusettaa, että luottamus olisi yht äkkiä täydellinen. Ei kai sitä kukaan edes voi odottaa. Mä olen huomannut kyllä samantyylistä ajatusta noissa meidän puhelinkeskusteluissa. ELi mies on vähän pettyneen kuuloinen siitä, että mä en täysillä tasajalkaa hypi hänen raittiutensa vuoksi.

Ja Julia, sano Anssille terveisiä ja ota kaikki apu vastaan mitä saat.

Juu ja ei. Kaikki lähtee liikkeelle aivan upeasta teatteriesityksestä. Lähdemme sieltä pois ja sitten onkin jonkinlainen hätätilanne ja pitää selviytyä kotiin… Kuljemme todellakin pitkin Helsingin katuja ja minä hämmästyn Anssi Kelan mukavuutta ja auttavaisuutta. (Oikeasti en pitänyt siitä, että hän jätti perheensä, kun alkoi menestyä.)

Symboliikkaa, jota en tajua?

Minua oikeasti häiritsee se, että nämä unet ovat keskittyneet taiteen jälkeiseen aikaan. Minä nimittäin luon niin upeaa taidetta unissani, että oksat pois. Enkä pelkästään sanataidetta, johon minulla IRL on kykyjä, vaan ohjaan niin upeita teoksia, sävellän ihania melodioita ja varsinkin maalaan aivan käsittämättömän upeita värikylläisiä teoksia…

Mitäköhän minusta kertoo, että mä näen koko ajan unia laivoista. Siis sellaisista isoista, risteilylaivoista.

Toissayönä porukassa kannettiin sellaista Helsingin keskustassa, kun piti vähän oikaista. Ja viime yönä taas seilasin, ala-asteen koulukavereiden kanssa. Ja aina mä olen siellä laivan perässä, en koskaan keulassa. Kummallista.

Nooh. Kyllä mies mun huoleni tietää, etenkin, kun lähden viikonlopuksi pois ja jää yksin kotiin yli vuorokaudeksi. Toivottavasti saa viettää aikaa poikansa kanssa, niin en ole ollenkaan niin huolissani. Äitiinsä jo hiukan vetosin, että antaisi vähän löysiä. Nyt on niin herkkä vaihe, ja luottamuksen osoittaminen olisi nyt iso juttu. Pojat tarvis vähän aikaa keskenään :wink:

Mutta nyt työn haasteet oottaa.

Kyllä mä näköjään revin sen vuoristoradan vaikka sitten possujunastakin. Että taisi Mallu olla (taas) oikeassa.

Mulle tuli noista laivaunista heti mieleen, että olet purjehtimassa isoihin muutoksiin, hyviin sellaisiin.

Mä olen myös vähän väliä risteilyllä , unissani siis :laughing: Tähtikselle levollista mieltä päivään, ja kaikille muillekin tietysti!

Joo, mä kun olen tällainen noita-akan näköinen, niin voin toki ennustaakin.

Olet laivalla matkalla johonkin. Et kyllä tiedä välttämättä, että minne. Välillä haluaisit oikaista ja välillä taan se matkanteko itsessään on hauskaa. Et tiedä koska olet perillä. Mutta ei sinun välttämättä tarvitsekaan tietää.

Välillä saat mukaasi matkalle ihmisiä, joilta olet ehkä elämäsi varrella jotain oppinut, he ovat yhtenä pienenä lenkkinä siinä ketjussa, jollaiseksi olet kasvanut.

Sinä olet perässä, koska haluat välttää ne suurimmat tuulet ja puhurit, toivot matkastasi rauhallista ja tyyntä. Välillä ehkä kuitenkin keinuttaa, mutta ei kovin paljon. Laivasi onkin siksi suuri ja vakaa, että se ei niistä pienistä tuulista keikahda nurin.

Vaikka et tiedä, minne olet menossa ja kuinka kauan matka sinne kestää, sinua ei pelota. Tunnet oloso turvalliseksi, vaikka välillä joudutkin rehkimään (kantamaan laivaa) saadaksesi matkan jatkumaan.

Hyvää matkaa, toivoo ennustajaeukko. :wink:

Ennustajaeukko Mallu, olipa ihana tulkinta!

Mä todella toivon tuota samaa. Siinä ensimmäisessä unessa oli kyllä hieno hetki ennen sitä oikaisua, kun seisoin laivan perällä katselemassa pilvettömällä taivaalla möllöttävää täysikuuta muuten tyynen meren yllä. Välillä kurvailtiin kyllä niin lujaa, että meinasi sivustakatsojat jäädä jalkoihin :wink: Ja sellainen yksityiskohta tuli juuri mieleen, että huomasin miettiväni siinä unessa, miten hyvin on kaiteet laitettu että ei päästä putoamaan sinne kuohuihin. Jotenkin se tuohon tulkintaankin sopii lisävahvistukseksi.

Matkalla ollaan. Mies tuossa laitteli viestiä, että on tiskannut ja siivonnut, aikoi huomenna jatkaa hommia. Mä en ole koskaan elänyt miehen kanssa joka tekisi pyytämättä kotitöitä. Tai oikeastaan juuri edes pyydettynä. Jos on hänellä totuttelua raittiina oloon, niin on minullakin tähän meidän suhteeseen. Ei ole ihan helppoa tämmöiselle itsepäiselle “ei tartte auttaa” -naiselle huomata, että mun ei tarvitse arjessakaan pärjätä yksin. Vaikka luulisi sen olevan vaan helpotus.

Viikonloppu jännittää. Katsotaan mitä saadaan suunniteltua.

Kiitos taas teille :slight_smile:

Tähtityttö, noi meidän miehet vois vähän konsultoida toisiaan. Täällä asuvalle äijälle on ilmeisesti terveydelle haitallista tehdä kotitöitä. Lankee mulle ihan kaikki kuin manulle illallinen. Ja eikä siinä vielä kaikki, sotkee ja likaakin vielä eikä arvosta toisen työtä YHTÄÄN!

Arvaas Tähtityttö (kirjoitin ensin Tätityttö) kun mä aamulla tulin tänne lueskelemaan ja näin ton sun unijuttus.
Asia on nimittäin niin, että aloin eilen kirjoitaa tänne sulle sellaisesta asiasta kun olet alan ammattilainen ja miehes päihdeongelmainen ja plää plää mä en osaa sitä vieläkään muotoilla, mutta se tuo varmaan lisäproblematiikkaa teidän suhteeseen? Mä vaan arvelen että olis helpompi lähteä tollaseen suhteeseen “tietämättömämpänä”. Jos saan joskus ajatukseni sanoiks niin kirjoitan.
No, sit minä joka en koskaan muista uniani, muistin tänä aamuna että näin sellaista unta että me sun kanssa vaihdettiin ensin kirjoittamalla mielipiteitä asiasta ja sitten ihan nokakkain (en tidä minkä näköinen olit) ihan hyvässä hengessä, mutta oltiin erimieltä. Ja jummi jammi, eka juttu minkä täältä luen on sun unista.
Ei nyt kauheen ihmeellistä, mutta kuitenkin. Enkä edes aamulla saanut kirjoitetuksi siitä. lallalllaaa

Joku laulu laivoista pyörii päässäni. Onko sellaista kuin “niin monet meistä on laivoja jotka kaipaavat valkeaa (?) rantaa”?

No nyt tulee kuitti Sigridille pilsneristä. Se tai olla jokseenkin “niin ovat monet meistä lokkeja jotka…” en muista enempää mutta mun mielestä ne kaipaa sitä valkoista laivaa. :slight_smile:

kun mietin tarkemmin voi olla että jotkut oli laivoja jotkut lokkeja :blush:

Tarkoittanet, että tieto lisää tuskaa.

Joo sitä. Ja sitä että kun tietää asioista esim. lääkityksestä, niin niistä on sitten se oma mielipide, joka voi olla eriävä lääkärin kanssa jne. Lisäksi päihdetyössä näkee aika monen laista: retkahduksia ym. joten mulle tuli mieleen, että se saattaa olla rankempaa kun se että hyppäis kelkkaan “tietämättömänä.”

Kiitti Almatsu kuitista :laughing: ; pamahti myöhemmin päähän ne lokit :blush: kallonsisäinen kompuutteri pätkii.

joo mutta on siinä et toiset on laivoja et kyllä se meni ihan viritin-vahvistin meiningillä. Tiedä mistä ne lokit mun mieleen tuli. Olen lintukammoinen. Inhoon näitä lähenteleviä kaupunkilintuja. Menis sinne laivojen perään.

No nyt se laulu rääkkää minua! :smiling_imp: Lokit vai linnut? Onko mentävä naapuribaarin karaokeen? Mutta sitten se on laulettava jotta näkisi sanat. Ja siinä on sellaiset nousut että baari tyhjenee ensimmäisellä kiekaisulla ja mullovolyymi vielä!

Ei tarvitse kyllä se näin on “niin ovat toiset meistä lokkeja, jotka ei ole mitään ilman valkeaaa laivaa, sen turvaa” tuon muistan ihan varmasti. LOkkeja on, mutta sitä en muista ettikö ne laivat satamaa, mulla on sellanen hytinä että niin vois olla.
Että toisaalta jos laulattaa, käyhän vetäsemässä. Itseasiassa tässä kirjoittaessa tulee mieleen että meniskö ne laivat aavalta aavalle?