Todennäköisesti kyseessä on vieläkin benzoreflat. Tosiaan yli 2 vuotta sitten sain sen benzon nollille, ja pysyinkin täysin nollissa sen oikeestaan 2 vuotta, ja sitten viimeaikoina vaan darroihin ottanut megalomaanisia benzoannoksia, jos juonti kestänyt päivätolkulla. Joskus olen ruokkinut myös kroppaani pikku benzonipillä, jos ollut ääriahistavaa tilannetta tiedossa. Sekin käyttö on nyt jo oikeastaan liki nollilla. Tuosta mielestäni maailman kovimmasta riippuvuutta aiheuttavasta huumeesta kun on kerran päässyt irti, niin eipä enää benjamiinikoukku niin houkuta. En tosin lainkaan pidä pahana asiana benzon käyttöä jos annokset on maltillisia eikä käyttö välttämättä kestä 25vuotta kuten miulla ikävä kyllä kesti. Hengenpelastajana mielestäni edelleen oiva ratkaisu vaikeissa tilanteissa elämässä, vaan joo tästähän onkin tullut jo rivitolkulla laitettua tarinaa
Miulla oli myös ihan uskomattomia kramppeja sekä suonenvetoja myös. Oireethan on niin moninaisia ja vaikeita etten edes tiedä mitä kannattaa kirjoittaa ja mitä ei. Saattaa pian benzovieroittuja viskoa kirveensä kaivoon, jos siis benzovieroittautuja näitä lukee. Vaan pannaanpa tähän vielä loppuun, että kyllä benzorefloistakin selviää
Ovat kyllä pahimmat oireet ihan varmaan hellittäneet. Päivä päivältä alkaa olla helpompaa viekkareiden saralla, ei tämä enää hullummaksi kyllä mene, sen tiedän. Jos peilaan aikaa tuonne 2 vuotta taaksepäin niin teitenkään en olisi riviäkään vaikkapa tänne voinut kirjoitella. Kyllä olot olivat niin kauheat Panikointi toki saattaa miulla jatkua hamaan tappiin saakka, kun sitä oiretta ollut jo ihan lapsesta, jolloin en vielä niin päihteistä tiennyt. Vaan joo pitkällä benzonkäytöllä saattaa sairastua aivan mihin tahansa, eikä vähiten paniikki/ahdistushäiriöihin.
Mulla kävi tuolloin 2013 niin, ettei ollut mitään halua tai kykyä kirjoittaa plinkendaaliin…
pahaksi onneksi n. 90 % lopettamolaisista koki kauhuja ja sai meikän takaisin melko pian entistä sekopäisempänä.
Kun virtaa alkoi taas olemaan, niin sitä olikin aivan erimitassa ja keuli liiankin kanssa, jossain määrin.
Ja ainahan nämä asiat ja kokemiset on yksilöllisiä, mutten mä takaisin halua siihen smurffipumpuliin, enää…
Musta ei nyt oo pahemmin kuulunut. En ole jaksanut netissä juuri pyöriä… johtunee ihan olosuhteista.
Mun isä lopulta kuoli pahaan keuhkokuumeeseen jonka sai kun tajuttomana oli vetänyt oksennusta keuhkoihin. Hän eli tässä välissä jonkin aikaa. Ja ennen kuolemaa myös selvisi, että isä oli saanut mittavia hermovaurioita ketipinor-myrkytyksestä.
Isän myrkytys johtui luultavimmin itsemurhayrityksestä.
Ja mä menin psykoosiin ja jouduin suljetulle muutamaksi kuukaudeksi. Josta ajasta mulla ei ole nitään muistikuvaa…
^ Rikkonainen, otan osaa isäsi vuoksi ja olen tosi pahoillani, että sulla on surua ja menee päin helvettiä . Enpä mä tässä taas muita latteuksia osaa ladella. Toivon sulle kuitenkin kaikkea parempaa tästä eteenpäin <3.
Tulihan sitä ehkä 2 h nukuttua. Ei 1 huonouninen yö sinne tai tänne kuolemaksi ole, aiheuta mitään flippailuja tai edes olennaisesti toimintakykyä heikennä, kun muuten olen nukkunut kuitenkin ihan okei, mutta on se nyt vain saatanan rasittavaa, kun sellainen ajatuksenriento päässä, että sen vuoksi ei saa unta. Sen verran kuitenkin väsytti ja olisi huvittanut nukkua, etten jaksanut alkaa purkaa kaaosenergiaani mihinkään, vaan tuli sitten vain pyörittyä ja vittuunuttua . Olisihan tuota voinut Insominilla yrittää unta saada, mutta sen kanssa nyt pihtailen ihan ylimitoitetusti, ettei se vain menettäisi tehoaan ja katson, että 1 uneton yö ei vielä ole riittävä peruste sen käytölle. Eri asia sitten, jos olisi seuraavana päivänä jotakin sellaista ohjelmaa, jonka vuoksi olisi parempi olla hyvinnukkunut ja skarppi, mutta eipä nyt ole. Sirdaludia sitten nappasin 4 mg, josko siitä olisi mitään apua, kun olipa niskakin kohtuullisen jumissa, mutta paskat se mitään auttoi. Niskoihin auttoi kyllä mainiosti, mutta ei unensaantiin. Eipä se tosin mikään ajatuksenriennon katkaisulääke olekaan .
Mieliala kyllä yllättävän hyvä ja tuntuu se pahin ajatuksenrientokin hellittäneen sillä välin, mitä vähän nukutuksi sain .
Täällä se vaan elohiiri vituttelee edelleen. Jäi tuohon hauislihakseen pysyäkseen, pumppailin oikeen treeneissä nuo habat semmoin huolella, niin hetkeksi se näytti auttavan, mutta palaili taas tutulle paikalleen nykimään. Osaa olla oikein vittumoinen riesa vaikkakaan ei tietenkään mitenkään vaarallinen ole. Ja mahtuuhan maailmaan suurempiakin vitutuksia
Naapurin puliukon messu myöskin vituttaa. Messuaisi raukka päivällä, eikä aloittaisi sitä tuossa 23 aikoihin. Juuri olin makeesti nukahtamassa viimeyönä, niin eiköhän tuo puliukko päästänyt ihan käsittämättömiä ääniä johon toki heräili, ja sitten se unensaanti olikin jo vaikeampaa. Suorastaan skitsahin sitä spurgun kummaa ääntä, ja kun skitsahtaa samalla sitten suuttuu, ja olikin lähellä etten mennyt asiasta vähän huomauttamaan Toisaalta onhan hänelläkin oikeus pitää hauskaa, vaan vituttaa kun muutenkin on huonot unenlahjat, ja tuommoinen metelöitsijä elää naapurissa. Kävin kyllä miettimään mimmosta hulabaloota itse pidän, kun huikka jää jumiin. Vaan ei se tuommoista voi olla kertakaikkiaan. Toki ääni vähän nousee jos ryyppyringissä on muutama ihminen. Itsekseen en varmaankaan virka mitään luullakseni. Kaipa se joskus pitää asentaa luukkunsa jurrikamera, mitä voisi sitten jälkikäteen katsella
Taas tuli hylky kuntoutustuesta (vaimon palkan takia) ja invapysäköinti luvasta, pyhänä kaaduin kolme kertaa selvin päin ja ilman apua en olisi autolle päässyt. Häipyi tunto jaloista ja ei vaan kävelemään päässyt, meenny kaupunkiin etsimään parkkipaikkaa, ihan lähellä olis vapaita invapaikkoja. Soitin mehiläiseen sisätautien erikois lääkärille et hylsyt tuli, sanoi tekevänsä uudet perustelut ja saat varmasti sen pysäköinti luvan, kuntoutukseen hän ei voi kuin suositella sitä. Kyllä me asutaan maassa jossa raha ratkaisee, ei vaan auta jos jalat ei kanna. Voisi sanoa et Vituttaa, soitin ja peruin kuntoutuksen koska en pääse sinne. Kolmisen sataa metriä vähintään matkaa normi parkkiin ja edessä on vapaina inva parkit.
Kolme muruina olevaa kylkiluuta joista kaksi puhkaisi keuhkon ei nyt juuri elämää paranna. Joo paraneehan ne mutta kaatuilu ei paramemista nopeuta. Koira on kusetettava ja kova työ ku on vielä niin villi.
Mulla on maailman vittumaisin huonekaveri. Iskee valot päälle viideltä ja alkaa järjestelemään tavaroita. Juu juu, sairaitahan me kaikki täällä ollaan, mutta taas miettii noita huonevalintoja, kun mun pääasiallinen ongelmani on unettomuus nimenomaan.
^ Etkö voi pyytää henkilökunnalta, että saisit vaihtaa jonkun vähän rauhallisemman tapauksen kämppikseksi? Eihän se aina mahdollista ole, mutta voi onnistuakin. Omina pöpiläaikoinani ainakin noita vaihtoja saattoi tehdä, jos ei kertakaikkiaan tullut jostakin syystä huonekaverinsa kanssa toimeen, eikä tarvinnut olla kyseessä edes mikään ilmiriita tmv. vakava syy. Joskus pyysin vaihtoa, koska kämppis kuorsasi kaiket yöt sellaisella volyymilla, että se ei ainakaan unettomuuteeni auttanut. Ei siinä mitään muuta vikaa ollut. Pääsin sitten vaihdossa kuorsaamattoman tapauksen kämppikseksi, mutta hänellä oli jokin aivan sairaalloinen viehtymys shampoo- ja hoitoainepurnukoihini. Räpläsi, jemmaili ja kuljetteli ympäriinsä niitä, eikä millään mennyt kalloon, vaikka kuinka monesti ja vihaisesti sanoin, että niihin ei kosketa. Mistään arvokkaammasta omaisuudestani ei ollut kiinnostunut, eikä noitakaan siis sinänsä varastaa yrittänyt, mutta olipa vain jostakin syystä niihin niin hemmetin viehtynyt. Hermostuin sitten hommaan hyvin nopeaan niin, että pyysin päästä takaisin sen kuorsaajan kämppikseksi .
Joskus taas mulla oli juuri tuollainen turhan levoton kämppis, joka tosiaan häiritsi, kun itse olisin tahtonut JÄLLEEN paikkailla unettomuuttani. Pääsin sitten vaihdossa samaan huoneeseen erittäin pahoin masentuneen tyypin kanssa, joka ei todellakaan paljoa eväänsä liikauttanut. No, hänestä ei ollut häiriötä kyllä sitten tippaakaan, mutta oma depikseni meinasi pahentua siinä potenssiin X, kun sitä katatonista, kaiken toivonsa menettänyttä vahanukkea katselin .
Edit: Helkkari, kun meinaa vähän närästellä . Tuo on mulla hyvin harvinainen vaiva, esim. rankka dokaaminenkaan ei yleensä närästystä aiheuta, vaikka kaikki muut mahdolliset vaivat aiheuttaisikin. Siksipä mietinkin, että mistäs tämä nyt johtuu, kun en ole syönytkään mitään tavallisesta poikkeavaa ja mun puurosotkuillani ei pahemmin närästystä aikaan saa. Tulehduskipulääkkeet lähinnä ovat tuollaisia vaivoja tehneet, kun onpa niiden vuoksi tullut vertakin oksenneltua, eikä ollut kyseessä edes mikään suuri annos ja/tai pitkä kuuri . Nyt en kuitenkaan ole piiiitkiin aikoihin ollut edes Burana-paketin lähellä. Sirdaludia olen ottanut kahtena iltana pienen annoksen niskojen vuoksi ja mietinkin, jos se olisi syyllinen. Sanotaanhan sen pakkausselosteessakin jotakin vatsavaivoista, mutta millaisia vaivoja se sitten suunnilleen meinaa . Pitänee tutkia se plakaati taas tarkemmin, jos/kun hirveitä kiireiltään ehtii. En mä kyllä muista, että Sirdalud olisi mua mitenkään järjestäen närästellyt .
On vittumaista olla aina oikeassa, vaimo oli tehnyt kirjallisen valituksen meidän palvelun tarjoalle siis telkku ja netti ja pannut mun yhteystiedot valitukseen. Sieltä sitten soitti joku kokematon pojan kloppi, sanoin et käske jonku ammattilaisen soittaa mulle. Sieltä soitti ja kerroin mitä on väärin, ukko kysyi mistä mä tiedän niin kysyin eikö mun piuhat menekkään ensin talojakamoon ja olen ikäni pilannu noissa hommissa, toki teidän salasana hetkeksi estää mutta vain hetkeksi. Olisin itse korjannu mutta se olisi rikollista, ukko nikotteli niin pyysin spostiosoitteen johon lähetän factat. Just soitti ja kysyi toimiiko nyt, toimii mutta signaalitaso on liian alhainen. Taas ihmetteli mistä tiedän ja sanoin ettei mikään laki kiellä mua tutkimasta mitä mun asuntoon tulee. Asentajien auto seiso tunnin tossa pihalla ja sitten ovikello soi, tullaanko mittaamaan niin tottakai mutta olen itse mitannu ja nyt se on mistä on maksettu, vähän hillitsi sisään tulo haluja meidän muka pienen koiran haukku kun ovikello soi.
No tänään en tee muutakuin juon kaljaa ja ulkoilutan tota muka pientä.
^^ Meillä on sen verran veemäinen henkilökunta, että eivät suostu vaihtelemaan noita huoneita, edes vaikka mun huoneeni sijaitsee tupakkakopin vieressä ja saan alituiseen migreenin siitä kärystä. Huonekaverillani on ongelmia myös oven sulkemisen kanssa.
Onneksi tää hullujen kommuuniasuminen loppuu pian, koska psykiatri lupasi, että pääsen reissulleni. En mä onneksi niin huonossa kunnossa ollutkaan kuin kesällä. Silloin tuskin olisin mihinkään päässyt, ja olinkin varmaan juuri tuollainen masennusta ja psykoosia tartuttava vahanukke.
Nnaana, hyvää reissua sulle täältä Pohjanmaalta, älä luulekkaan et meillä muilla nyt niin hyvin menee. Tässä on vaan pakko pitää kulisseja pystyssä, pääsin siskon ystävä lääkärin kanssa juttelemaan ja se on just semmonen päälääkäri. Oikein antoisa keskustelu hetki ja sanoi et jostain ihmeen syystä olen hänen puoleltaan ihan kunnossa mutta sanoi että enhän mä loputtomiin voi kestää noita kipuja, heilläkin peruslääkärin tutkinto alla ja kokeili mun kylkiluita ja sanoi kolmen olevan muruina ja heti sairaalaan johon sanoin mitä mä sielä odotan kun papereissa on ettei voida nukuttaa. Sanoin et kyllä ne kasvaa mutta selkä ja polvet ei, varoitti kovaan vaarasta kuinka kipu voi vaikuttaa mieleen. Sanoin ettei mun pieneen päähän enään mahdu muuta vikaa, sanoi toivovansa mutta voiko tulla viikolla juttelemaan, johan toki.
Näin Nnaana mennään, vastoikäymisistä huolimatta. Sinähän olet ilmeisesti puolet mua nuorempi eli elämää on edessä. Muuta Pohjanmaalle niin huomaat ettei periksi anneta, onnea ja menestystä.
Ei kai se periksiantamattomuus sentään asuinpaikasta kiinni ole ? Koskaan en ole Pohjanmaalla asunut ja silti en ole periksi antanut. Jos olisin, niin tuskinpa tässä näpyttelisin.
Nyt tökkii sitten Plinkki minullakin ja kyse on nimenomaan tästä foorumista. Muuten netti toimii tyystin moitteetta.
Perinteisesti vituttaa naapurin puliukko tai tarkemmin hänen metelöinti, vaan nyt käsittääkseni naapurustoon onkin muuttanut lapsiperhe, eikä siinä nyt mitään pahaa tietenkään ole, mutta alkaa todenteolla vituttamaan tuo lapsen itku liekö on koliikki tai sitten taas onneton tapaus jossa on menty tenava siittämään osaamatta pitää siitä lainkaan huolta. Oli miten oli, mutta alkaa tuo parkuminen todellakin nyppiä ja muutenkaan en juuri lapsista tykkää. Itseasiassa jopa inhoan ihan pieniä vauvoja ja lapsia. Tietenkään en ole mikään hirviö, mutta en oikeen vaan siedä tenavia. Noh kyllä tämä menee kuulokkeet korvilla jollakin lailla. Täytyy käydä ostamassa korvatulpat myöskin. Muutenkin aika paskat unenlahjat joita toki ei helpottele parkuvat kakarat, eikä metelöivät pultsaritkaan,
Myöskin vaivaa semmoinen vittumoinen puoliflunssa, ettei tässä nyt ihan sairauden kourissakaan ole, josko ihan tervekkään, eli ei viiti punttitreenejäkään heittää. Harvoin ihan kunnolla mihinkään sairastuukaan. Juuri tämmöistä puolikipeyttä ainoastaan. Liekö sai heti alkuun jonkin pöpön, kun aloitti Kelan-kuntoutuksen ja joutuu olla ihmismassoissa. Täytyykin tätä saikkua jatkaa viikko tolkulla lisää, jos alkaa tämmöstä flunssaa tarttumaan mukaan. Täysin huumorin kannalta otankin koko typerän kuntoutuksen. Se muutes vituttaa ihan huolella tässä ohessa.
Rytmihäiriöt, jotka alkoivat eriasteisina vuonna 1986. Mietin mistä nämä nykyiset johtuvat ja voisiko olla ataraxikin yhtenä syynä. En tule tietämään koskaan.
Taisi olla Winston joka kirosi hetki sitten Postia. Palkatkoon niitä kausiapulaisia siihen malliin, että jotain tolkkua tuohon touhuun tulee. Joudun lähettelemään sattuneesta syystä 1. luokan kirjeitä ympäri maata viikoittain ja nyt on käynyt ilmi tapauksia, joissa kirje on tehnyt matkaa kaksi viikkoa. Vittu kotimaan postissa esim. 11 arkipäivää
Mulla on kumma vaan tulleet joululahjat ajoissa perille postin ilmeisestä takkuilusta huolimatta, liian myöhään jopa olen tilaillut.
Nyt vituttaa se, että ilmeisesti aivokemiat ei tykänneet dokaamisesta, harvalla taitavatkaan tykätä, ja nyt masentaa aivan maan perkeleesti. Mutta kun oli “pakko” taas juhlia kotilomaa hieman. Toki darrastakaan en voi väittää pitäväni. Eli vittumaista sekin on.
Hengenpelastajana mielestäni edelleen oiva ratkaisu vaikeissa tilanteissa elämässä, vaan joo tästähän onkin tullut jo rivitolkulla laitettua tarinaa 
Panikointi toki saattaa miulla jatkua hamaan tappiin saakka, kun sitä oiretta ollut jo ihan lapsesta, jolloin en vielä niin päihteistä tiennyt. Vaan joo pitkällä benzonkäytöllä saattaa sairastua aivan mihin tahansa, eikä vähiten paniikki/ahdistushäiriöihin.
. Olisihan tuota voinut Insominilla yrittää unta saada, mutta sen kanssa nyt pihtailen ihan ylimitoitetusti, ettei se vain menettäisi tehoaan ja katson, että 1 uneton yö ei vielä ole riittävä peruste sen käytölle. Eri asia sitten, jos olisi seuraavana päivänä jotakin sellaista ohjelmaa, jonka vuoksi olisi parempi olla hyvinnukkunut ja skarppi, mutta eipä nyt ole. Sirdaludia sitten nappasin 4 mg, josko siitä olisi mitään apua, kun olipa niskakin kohtuullisen jumissa, mutta paskat se mitään auttoi. Niskoihin auttoi kyllä mainiosti, mutta ei unensaantiin. Eipä se tosin mikään ajatuksenriennon katkaisulääke olekaan 
.
Toisaalta onhan hänelläkin oikeus pitää hauskaa, vaan vituttaa kun muutenkin on huonot unenlahjat, ja tuommoinen metelöitsijä elää naapurissa. Kävin kyllä miettimään mimmosta hulabaloota itse pidän, kun huikka jää jumiin. Vaan ei se tuommoista voi olla kertakaikkiaan. Toki ääni vähän nousee jos ryyppyringissä on muutama ihminen. Itsekseen en varmaankaan virka mitään luullakseni. Kaipa se joskus pitää asentaa luukkunsa jurrikamera, mitä voisi sitten jälkikäteen katsella 
.
. Tuo on mulla hyvin harvinainen vaiva, esim. rankka dokaaminenkaan ei yleensä närästystä aiheuta, vaikka kaikki muut mahdolliset vaivat aiheuttaisikin. Siksipä mietinkin, että mistäs tämä nyt johtuu, kun en ole syönytkään mitään tavallisesta poikkeavaa ja mun puurosotkuillani ei pahemmin närästystä aikaan saa. Tulehduskipulääkkeet lähinnä ovat tuollaisia vaivoja tehneet, kun onpa niiden vuoksi tullut vertakin oksenneltua, eikä ollut kyseessä edes mikään suuri annos ja/tai pitkä kuuri 
. Pitänee tutkia se plakaati taas tarkemmin, jos/kun hirveitä kiireiltään ehtii. En mä kyllä 
? Koskaan en ole Pohjanmaalla asunut ja silti en ole periksi antanut. Jos olisin, niin tuskinpa tässä näpyttelisin.
