Huomenna on taas se päivä vuodesta kun kaikki hörhöt soittaa aamusta asti, että “mitä kuuluu, ei oo vuoteen kuulunut sanaakaan”, ei kai kuulu jos kerran vuodessa pitää yhteyttä.
Ja pääsiäisenä taas tunkee kaikenmaailman noidat ovista ja ikkunoista sisään.
Taas kerran sain tietää että mulle on valehdeltu. Ei vois enempää vituttaa kaikki ne kauniit lupaukset jotka annetaan vaan että ne saa taas rikkoa. VITTU! Alkaa mitta täyttyä.
Ei oo kyllä pitkään aikaan vituttanu yhtä armottomasti ku tänään.
Sen aiheuttaa ehk asiat, jotka ois saanu jäähä tapahtumatta. Mut minkäs niille ennää voi. Ottaa vaa niiiiiii päähä juu…
Huh, joo. Voisin sannoo täs yhteydessä et oma mutsi oli töissä semmosessa paikassa, jossa nuita nistejä ramppas ja eiköhän sit yks päivä sitä tultu uhkaileen puukolla. Käskivät kirjottaan respan, mihin mutsilla ei ollu valtuuksia ku paperihommia se siellä vaan teki. Ois saattanu kuolla siihen tilanteeseen jos ei ois tullu tyyppejä auttaan, hiukka vaaralliseksi meni se koko homma kyl. Tollasia tapahtu siellä enemmänki.
Ajattelin hetken isääni ja josen ois nyt kipee niin kävisin hakkaamas siitä paskat pihalle, varastaisin sen surkeen omaisuuden ja potkisin autosta lasit sisää ja kyljet nii lommoille ettei se rekkakuskin palkallaan uutta sais.