Hartiakipu vasemmalla.
Ja joutuu mennä nukkuu aikaseen, kun aamulla duuniin meno 
Komppaan vahvasti. Nykyään tuntuu että toi luokkayhteiskunta on tosiaan todellisuutta Suomessakin. Tai siis, ainahan se on enemmän tai vähemmän ollut, mutta viimeisen 10 vuoden aikana asiat on vaan menneet koko ajan enemmän päin persettä. 90-luvun demarihallitukset loivat pohjan nykyisille oikeistolaisille toimenpiteille kuten palveluiden yksityistämisille, sosiaalimenojen leikkauksille ja alv:n nostolle. Ironista onkin että uskoakseni moni tuon aikakauden jälkeen ihan syystäkin vittuuntui demareiden menoon ja äänesti kokkareita, persuja tai häviävän pieni vähemmistö muita vasemmistolaisia puolueita. Nyt kannetaan oikeistohallitusten hedelmiä, enkä tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa Jyrki Käteisen ja Niinistön vakaville puheille yksilön vastuusta ja välittämisestä samalla kun “hyvinvointiyhteiskuntamme” rippeitä jyrätään päivä päivältä sileämmiksi. Media komppaa tätä sirkusta milloin milläkin spektaakkelilla Teuvo Hakkaraisen, Johanna Tukiaisen ja muiden “mediapersoonien” toilailuista jotta saadaan kansan syvät rivit tyytyväisiksi ja turtuneiksi viikonloppu kerrallaan. Ja sitten kun joku gasp maahanmuuttajataustainen gasp gasp nainen kertoo totuuden omasta elämästään Suomessa niin kaiken maailman Appelsiinit ja muut “maahanmuuttokriitikot” rientävät puolustamaan kansallista identiteettiämme - eihän meillä, ne on ne muut, mitäs läksit jne jne. Välillä tuntuu tältä:
Toi mun Xbox 360 on temppuilut jo jonkun aikaa,mutta nytten se taisi sanoa lopullisesti sopimuksensa irti.Tänään tuli juuri uusi pelikin postista.Jäi pelaamiset lyhyeen.
Muutenkin tänään aamupäivällä taas ollut hoidettavia asioita ja saannut kiikutella sossuun kaikennäköisiä todisteita joka jutusta.Kaiken kruunaa vielä todella huonosti nukuttu yö.
Hermosäryt on lyöneet taas läpi. Eikä haluaisi vetää paljoa opiaatteja, mutta kai se on saatana pakko. Lyricaakaan ei voi enää nostaa.
Lukon vaihto… .
Yrittäkää joskus tehdä jotain rakentavaa sen sijaan et ammutte alas kaikkea mikä vastaan tulee.
Tässä ketjussa saa kertoa siitä mikä vituttaa, joka voi olla joskus tarpeellista sen kannalta että saa mitään rakentavaa aikaiseksi, joten en nyt oikein tajunnut pointtiasi? Jos tää nillitys vituttaa niin ketjua ei ole pakko lukea 
^ Pointti oli se, että minua vituttaa tuo mainitsemani asia! 
Fair enough! 
pikkasen harmittaa ku joutuu menee psyk polille keskustelee ja on aika kuoseis lyrikat tekee källei kordinaatioon yms
Krapula. Ei paha sellainen, mutta kun piti juoda pari päivää sen vuoksi, että teki niin pirusti mieli hitaita. Olin jo lähtemässä hakemaan, mutta päätin sitten, että alkoholi olisi parempi vaihtoehto 
. No, kyllähän se känni opparihimot hetkeksi lopetti, mutta lieneekö se nyt aivan paras tapa hoitaa päihdemielitekojaan ottamalla toista päihdettä, joka on, ainakin tavallaan, vielä tuhoisampaa mulle 
. Opparimieliteot kyllä sitten palasivat takaisin, mutta sinnitellään jälleen kerran.
Lisäksi selkä on hieman kipeä, ummetus vaivaa ja mä jäin yksinäni tänne potemaan, kun mieheni joutui taas lähtemään reissuun . Tylsää.
Joo, ja muakin vituttavat kroonisesti ne kroonisesti velkaa olevat ihmiset .
Läheinen ihminen urkkii mun asioita täältä, kävi todistettavasti ilmi…ET VIITTIS LOPETTAA, jos satut näkemään tämän… . Paitsi jos et rohkene suoraan kysyä multa. Hui, peloittaa… Otanpa tämän seuraaval tapaamisel sit puheeksi… Ärsyttää, ei nyt varsinaisesti hirmusti v*tuta.
Olen tänään aika saamaton, aamul oli aika sättäystä taas, meni voimia kaikenmoisen setvimiseen…(huoh!) .
Mitäs jos r y h d i s t ä y t y i s i n… 
.
Ja se, että mä en prkl ikinä opi puolustautumaan tai varomaan, vaan pysyn sinisilmäisenä luottavaisena mieleltään jonain pikkuskidinä, joka ei tajua, että jotkut ihmiset ihan oikeasti tekee t o d e l l a pahaa. No ehkä toi ei kokonaan pidä paikkaansa, kolmen viime vuoden aikana olen oppinut aika lail kusipäistä. Oisin tietty voinut tajuta paljon aiemmin, ku kaikenmoista olen kokenut, mut sitä tajuaa kun tajuaa. Ketkä on ystäviä, ketkä hyväksikäyttäjiä, valehtelijoita, ja ennen kaikkea luulevat suuruudenhulluudessaan itsestään liikoja 
. Heh . Just you wait ´enry ´iggins, just you wait…
Retkahdus tramadoliin. Tosin vain pieni annos ja ovathan nuo mun omia reseptilääkkeitäni, mutta kun en mä niitä taaskaan mihinkään olisi oikeasti tarvinnut. Ei mua satu mihinkään ja jos selkä vähän olikin kankea, niin ei todellakaan niin pahasti, ettei sitä olisi voinut hoitaa ihan vain muutamalla pienellä venytyksellä ja jollei se yksin olisi auttanut, niin sitten kipuun olisivat riittäneet kyllä aivan käsikauppalääkkeetkin. Kusettamalla mä koko Tramal-respan olen hankkinutkin ja on olemassa lääkäreitä, jotka lepsuilevat noiden asioiden kanssa ja uusivat reseptit kiltisti, kunhan ei ihan joka viikko ole sitä vaatimassa. No, kipua se henkinen kipukin kaiketi on ja tuo nostatti kyllä mielialaa ihan mukavasti… Joten kivun hoitoon meni.
En edelleenkään oo kunnolla päässy alkuun ton opparin kirjoittamisessa, alkaa tosissaan jo ärsyttää!! Sisällysluetteloa sain vähän mietittyä. Mut sit ois pitäny lukee vähän teoriaa, jotta ois saanu aloitettua tekstiä, ni luomet alkoi valuu kiinni, enkä mahtanu sille yhtään mitään. Väkisin koitin vääntää silmät takas auki ja jatkaa lukemista, mut ei. Katseen sijaan kirja vetää puoleensa otsaa. Ei auttanu muu ku mennä päikkäreille, jospa ois sit piristyny, ja pystyny jatkaa töitä. No, niinhän ne päikkärit taas venyi useamman tunnin uniksi. En yksinkertaisesti päässyt ylös sängystä, ja useamman kerran herätyksen piipatessa siirsin sen taas vähän eteenpäin.
Tähän on pakko tulla joku muutos, en saa sitä muuten koskaan tehtyä! Aina levoton ja kärsimätön nii ettei pysty tarttuu töihin, ja sit ku viimein sais otteen, ni sit alkaa väsymys painaa. Huoh, emmä tiedä mitä mä teen?? Cymbalta pitää nostaa takas isommaks, mitä sitä turhaan laskee kun se selkeesti auttoi. Sit pitää varmaan alkaa menee nukkuu jo kympiltä tai jopa ysiltä? Pystyisköhän olee sillä raakaruokavaliolla? Jos siitä sais energiaa?
Kotilääkkeitä haluun kyllä myös lisää. Joka aamu kun joutuu menee eka hakee lääkkeen, sen jälkeen meen kauppaan ja tuun kotiin tekee aamupalaa/ lounasta, selailen nettiä ni äkkii kello onkin jo 12 - 13, ja hermostun kun en taaskaan oo saanu aloitettua työntekoa ajoissa. Ja sit ku hermostun ni alan vaan järjestelee papereita ja tavaroita, tekee kaikkea sijaistoimintaa nii etten varmasti pääse hommissa alkuun. Mut jos sais rauhassa heräillä kotona, juoda aamukahvit ja syödä aamupalaa ja sit suoraan aloittaa työt, ni ehkä siitä tuliski jotain? Toivottavasti ne ois ymmärtäväisiä ja myöntäis niit mulle enemmän ku mulle periaattees vielä kuuluis, musta mulla on kuitenki ihan hyvät perustelut.
Väsyttää ja vittuttaa. Ihmiset on oletuksena niin tylyjä ja kusipäisiä vaan koska se muka vaatii vähemmän energiaa olla vittumainen. Jos se oiskin noin ni laiskuus se tän koko paskan tuhoaa.
^^Ootko kokeillut kirjastossa työskentelyä? Mä en oo ikinä saanut mitään koulujuttuja aikaiseksi himassa, liikaa häiriötekijöitä ja mahdollisuuksia sluibaamiseen. Aikoinaan ku luin pääsykokeisiin ja asuin Kalliossa ni menin aina duunipäivän jälkeen suoraan sinne Kallion kirjaston lukusaliin siihen tokaan kerrokseen. Sinne ei tosin saa läppäriä viedä mukana, mutta sellasia semirauhallisia työskentelytiloja on muistaakseni muuallakin tokassa kerroksessa. Yliopiston kirjastojen lukusaleihin voi kans kuka vaan mennä, kandee kokeilla jos tuntuu ettei himassa onnistu.
^ Joo ajattelinki et pitää lähtee jonnekin kirjastoon jos ei hommat ala sujuu. Mä tosin tarviin konetta ihan välttämättömästi, kun se kirjoitus nyt ois se oleellisin juttu mikä pitäis saada alkuun. Mut kirjastoissa saa kuulema lainata koneita? Ja työhuoneita/ jotain rauhallisia -nurkkauksia? Mun oma läppäri onkin niin paska et ei sillä mitään töitä pystyis ees tekee.
Kyllähän tässä ehti lähes terveenä olla jo pari päivää. Uskoin että kun toisena päivänä ei koskenut koulun jälkeen, voin tehdä normaalisti asiat. Uskoin väärin, ei tässä iässä näytä kivuttomia päiviä olevan kuin se 2/kk. Ehkä on vain PAKKO mennä hakemaan diagnoosi, vaikka venäjäksi… En mitään muuta voi vihata niin paljon kuin arvauskeskuksia! Ikinä kun en ole siellä kinunnut lääkkeitä, on vain ruuhkaa niin helvetisti että ei kertakaikkiaan nappaa odotella sh:aa 3-4h:ia tai verikoetta 1-2h. Täytyy olla sellainen erikoismukava lääkäri, jotta pääsisi edes jatkotutkimukseen; joten… Ehkä otan lekan käyttöön…
Ymmärsinkö mä tästä nyt mitään oikein? Vaatii siis muka vähemmän energiaa olla vittumainen? Siis vähemmän, kuin olla mukava? Kenen mielestä 
? Multa ainakin vittumaisena oleminen syö kaikki voimat. Mieluummin olisin mukava, mutta kun eihän näitä mielialojaan ja ulosantejaan saa oikein kontrolloitua, niin sitten sitä tulee oltua valitettavan usein täysi vittupää. Toki vittuuntunut saa olla ja ilmaistakin sen, jos aihetta on, mutta kun sitä ei läheskään aina ole. Räjähtelen, riehun, huudan ja itken täysin mitättömistä asioista.
Väsyttää. Nukuin hemmetin huonosti viime yönä. Osasyy lienee siinä tramadolissa. No, otin lisää aamukahvin kanssa, niin kai sitä taas tämän päivän jaksaa 
.