Kauhee suolan maku ollu suussa koko päivän kun join suolavettä aamulla yrittäessäni oksentaa nielaisemaani emätinkapselia. Ei edes onnistunut. Tais vähän nestehukkaakin sinä tulla ja ei tämä olut asiaan auta yhtään.
Ehka jotain positiivista…? Lahti ne pahat olot liikkeelle tai jotain. Itse kokenut ihan samaa ja mun terapeutti aina sanoo, etta niin sen kuuluu mennakin…Toisaalta kallonkutistaja voi vaan yksinkertasesti olla niin paskakin, etta sen takia ahdistuu, sekin on tullut koettua…
Kiitoksia pojat lohduttavista kommenteistanne!
Mutta kun nyt ei ole kysymys menneisyydesta. Siita taa poika on tiennyt jo varmaan ekasta illasta asti kun tavattiin (olin kannissa ja teki mieli avautua… ). Mutta oli silti kiinnostunut. Nyt on kyse tasta hetkesta, viime viikoista, tulevista viikoista…Ja mina uskon, etta rehellisyys maan perii…
Ehka meidan on van parasta pysya ystavina, jos se vaan onnistuu, kun siina on se joku kumma vetovoima…
Joskus tasta samasta pojasta taalla kirjottelinkin, kun mietin, etta ottaako yhteytta kun ei oltu pitkaan aikaan nahty eika se ollu vastannu muutamiin viesteihin. Noh, sitten kun nahtiin niin kaadoin sen paalle aikamoisen lastin elamaani…olikohan se ihan reilua…en tieda kehtaanko enaa edes ottaa yhteytta…hmph.
Pitää lähtä setvimään nuita muutto-asioita… Hirvee tää tavaran paljous, piru mikä
homma pakata romppeita…
Voi, vidalis, mä tuun hulluksi JOS ei pääse ennen vappua muuttaan!
Parempi ois päästä-tässä nykysessä kämpässä ei huvita olla hetkeäkään kauempaa
enää… Aah, hermostuttaa pirusti mut onneks kohta saa tiedon asiasta-
jos menee muutto loppuviikkoon niin mä pämppään kyl pääni wappuna
sellaseen jamaan et SAATA*A!!!
Alkoi pilvessä tehdä mieli soitella dronea kitaralla ja kaikupedaalilla mut se paska irtisanoi ittensä. Niin, ja ei ole mitään syötävää eikä rahaakaan.
Tänään vituttaa kaikki. Kaikki yöt tulee katottua kauhufilmejä unikanavalta, sen vähän mitä saa nukuttua. Nyt ei kiinnostaisi mikään muu kun lähteä omasta elämästä hetkeksi pois. Ja on myös sellainen murrosikäinen ajatus, että heitän kaiken vastuun helvettiin ja elän vaan hetken kerrallaan.
Mulla tuli joskus talvella pari viikkoa putkeen melkein joka yö hirveitä painajaisia ja pari kertaa heräsin omaan huutoon. Kerran oli niin paha olo että ei meinannut uskaltaa nukkua enää, ikinä ei niin rankkoja unia ollut.
Vituttaa lappu minkä posteljoonas toi tänään. Pitäs lähtä kuulusteluihin vitun kratomin takia. Koko illan oon kelaillu, että miten sais mahdollisimman
paljon huomioo asialle. Ei oo mitään järkee, että kaikki vähänkin erikoisemmat kasvit ja muut laitetaan lääkeainelistalle tutkimatta ja ajattelematta miten paljon hyötyä ihmisille niistä voi olla verrattuna haittoihin, ilman että jokaiseen vitun vähänkin erikoisempaan vinkuheinään joutuu hakemaan reseptin (niitähän ei tietysti saa kun jostain mombasasta presitentin, ja paikallisen alkoholisoituneen poppamiehen veljen sukurutsarin kautta).
Joo päihteily jatkuu, saa poistaa turhaa avautumista.
Siinä menee aina aika pitkään, että painajaisesta pääsee yli ja saa uudelleen nukuttua. Ja sitten usein se saakelin uni kuitenkin odottaa jossain siinä heti nukahtamisen rajamailla. Jos unet kertoo alitajunnasta, niin mun alitajunta on todella kummallinen paikka.
Ehkä se on sitä mielikuvitusta ja unissa pääsee alitajunta käyttämään laajaa skaalaa eri variaatioita. Pahat unet on yleensä seurausta vaikeista olotiloista ja epämiellyttävistä ajatuksista. Jos vaikka kuolemaa kelailee paljon niin kyllä ne unet osaa sen kuoleman tuoda esille mahdollisimman rankimmalla tavalla.
Voidaanko sopia, että samalla kun killut siinä puussa mun ikkunan takana, häädät niitä pahoja unia vähän loitommalle? Huido niitä vaikka sillä kameralla. Lähetä vaihteeksi tilalle jotain lämmintä, kaunista ja kiihkeää.