Hienoa kuulla Amalia! Niin naurettavalta kuin se kuulostaakin, niin tuntuu isolta saavutukselta jos olen viikonlopun juomatta 
.
Eilen kyllä vahvasti alkoi tuntumaan että kyllä se lauantaina pitää kilistellä ja hyvää ruokaa syödä. Mutta ei siinä loppujen lopuksi niin käynyt, ja tiedän etten ainakaan tänään juo.
Kävin lukemassa. Hieno juttu. 
Sehän sujuu jo hyvin.
Kiitos Belle.
Nyt jo viikko takana. Kuvittelenko vain että arki alkaa hieman sujumaan ilman alkoakin. Varmaan kuvittelen. Mutta laskeskelin hieman, että varmaan keskimäärin 20€ per päivä mulla alkoon menee kun otan. Joten tässä on säästetty jo 140€. Tosin kun katoin pankkitiliäni niin yllätyin, tuntuu siltä että 1000€ on säästynyt .
Mut ilman suunnitelmia edelleen menen eteenpäin ja juon jos juon. Mutta tänään en. Tämä vaikuttaa toimivan parhaiten minulle, että en suunnittele “juon sitten perjantaina” tai että “en juo viikkoon”. Vaan ilman suunnitelmia päivä kerrallaan.
Tuo on aivan loistava suunnitelma, pidä kiinni siitä!
Olen samaa mieltä, että itse kunkin pitää tunnistaa juuri oma, itselle istuva tapansa taklata ongelma - mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Ja uskon, että tapoja on valittavaissa yhtä monta, kuin on yrittäjää. Tietysti voi kokeilla eri tapojakin, varmaan se oma sieltä jossain vaiheessa löytyy 
Onnea jokaiselle päivälle, KarvanVerran! 
Ei ole tullut pahemmin kirjoiteltua, vaikka muiden juttuja onkin päivittäin lukenut.
Syynä se ettei ole oikein kirjoitettavaa. Tämä alkoholiton arki on alkanut sujumaan silleen ettei sitä oikein ajattele. Oikeastaan sen verran mukavasti että on uskaltanut suunnitella että milloin kokeilisi ottaa. Koska tavoitteenihan on että en kokonaan lopeta, vaan muutan järkeväksi tämän alkon käytön. Joten jossain vaiheessa pitäisi sitten kokeilla että osaan ottaa mutta myös sitten lopettaa.
Mutta joo, se ei ole tämän päivän asia. Eikä tämän viikon asia. Ehkä puolentoista viikon päästä. Yritän olla tosin ajattelematta asiaa, koska ei olo saa olla sellainen että odottaa juomista. Mutta sellaisena alkupohdiskeluna. Enkä kyllä ole varma että otanko silloin, mutta jossain vaiheessahan sitä pitää kokeilla.
Kiva, että tipattomuus sujuu, KarvanVerran, onnitteluja! 
Minä näin toissa yönä unta, että testasin: join pullon Ruffino Chiantia - ja kaduin aamulla, otan opikseni, enkä vielä testaa hereillä :mrgreen:
Olipas rasittava ja stressaava päivä. Kotiin tultua tuli mieleen että alle kuukausi sitten olisi varmasti korkki singahtanut auki. Nyt ei käynyt kuin mielessä että näin olisi vielä vähän aikaa sitten tapahtunut.
Ensi perjantaina ja lauantaina ajattelin singauttaa korkin auki. Se tosin riippuu että tietyt asiat viikonlopuksi järjestyvät niin kuin on suunnitteilla. Jos ei järjesty niin sitten korkki pysyy kiinni. Nyt tässä jo uskaltaa suunnitella pidemmälle alkoholittomuutta kuin päivä kerrallaan, koska asiat sujuvat mukavasti ja jo pienellä rutiinilla.
Mutta kyllä tässä myös on miettinyt että onko siinä mitään järkeä kiskaista korkkia auki, vaikka olosuhteet siihen olisivatkin otolliset. Kun tässä hyvin ja mukavasti menee. Vaarana tietysti se että kun taas makuun pääsee niin lopetus on vaikeeta, ja ehkä kittaaminen sitten jatkuukin seuraavaan viikkoon. Mutta olen kutakuinkin 90% varma että silti kokeilen sitä kittaamista ja sen lopettamista suunnitelman mukaisesti.
Kokeilemallahan se selviää, pidän peukkuja, että menee suunnitellusti! Itsellä on nyt sellainen vaihde päällä, että pitempi tipattomuus houkuttelee, ne terveysarvot …
Eipä nyt sitten palaset loksahtaneetkaan silleen että tänään olisi hyvä päivä korkata. Joten aattelin että siirtäisi asiaa viikolla. Hieman hankalalta tuntuu kun oli jo aatellut että nyt sitten ottaisi, ja mielessä pyörii ajatuksia että ottaisi nyt kuitenkin vaikkei asiat menneetkään niin kuin ajatteli.
Mut jospa nyt sitten hankalana aikana käytän alkuaikojen jekkua että päätän että tänään en ota ja huomenna sitten jos siltä tuntuu
Niin, mitä sitä turhaan korkkaamaan kerran palaset ei loksahtaneet kohilleen. Tuo on muuten hyvin tuttu tilanne itelläkin. Jotenki sitä olutpiru sanoo että ota vaan mutta järki sanoo että ei nyt. Se on hyvä päätös.
No niin… lauantaina sitten korkkasin heti aamusta ja juopottelin kaksi päivää kuten olin suunnitellut .
Nyt tarkoituksena olla ilman perjantaihin saakka. Vaikka mieli tekisikin vielä jatkaa, niin ei kuitenkaan tunnu samalta kuin aikaisemmin. Ehkä tämä kolmen viikon tipattomuus on tuonut jo vähän jotain rutiineja siihen alkottomaan oleskeluun.
Ja jos joku ihmettelee miksi en laskuria nyt nollaa, niin siksi että en tavoittele kokonaan lopettamista. Mulle tuo laskuri ylläpitää sitä miten kauan olen pitänyt järkevän rotin alkoholin kanssa. Eli jos tänään tai ennen perjantaita korkit taas lentelee auki, niin sitten kyllä nollaan.
Pidän peukkuja, ettei tarvitse nollata! :mrgreen:
Tsempit!
Kiitos Amalia.
Mutta kyllähän tässä nyt tekeekin mieli korkata. Meinaako tää nyt aina olla tälläistä sen jälkeen kun on avannut korkin että päivien ajaksi tulee ryypiskelyhimot takaisin .
No toivottavasti ei, aika ärsyttäväähän tälläinen on.
Jospa pitempi tipaton auttaisi ajattelemaan ja arvostamaan tipattomuuden hyötyjä?
Tsemppiä nyt kuitenkin, että saat putken poikki!
Kiitos, en ole pulloon tarttunut vaikka toki mieli teki. Ajattelin kanssa tuota että ehkä pidempi pätkä auttaisi rutiinit enempi kohdilleen ettei tule tuollaisia himotunteita ryypiskelyn jälkeen. Mutta kun ensi viikonlopuksi olin jo etukäteen suunnitellut ottopäivät 
. Sen jälkeen en olekaan suunnitelmia tehnyt joten ehkä siihen sitten pidempää taukoa voisi yrittää.
No, täytyy mietiskellä ensi viikonlopun jälkeen mitäs tekisi!
Tää on välillä semmosta soutamista ja huopaamista. Kannatan myös tuota pidempää taukoa tai vaikka ihan vaan viikkoa. Niinku täällä on sanottu, jokainen 0-päivä on kotiin päin. Tsempit sulle.
Hei,
miten menee KarvanVerran? Varmaan askel kerrallaan, niin kuin meillä kaikilla
Onnea jatkoon! 
Kiitos! Ihan hyvin menee ja korkki pysyi arkiviikon kiinni.
Nyt eilen ja tänään pullossa kiinni, ja sen jälkeen laitan korkin kiinni. Ilman suunnitelmia sen jälkeen päivä kerrallaan, sillä linjalla viimeksikin hyin meni.
Hei KarvanVerran, tulinpa lukemaan sinunkin ketjuasi, kun pitkästä aikaa palstalla taas olen.
“Päivän edetessä alkaa se himo kasvamaan” - tuon minä tunnen todella hyvin. Itse juon vain klo 19 jälkeen iltaisin (lukuun ottamatta joitakin viikonloppuja kun olen ollut niin ahdistunut, että olen aloittanut ennen aamuseitsemää, näitä on ehkä 1-2 vuodessa). Herään aamuyöllä 2-6 aikoihin, on enemmän tai vähemmän huono olo, murehdin terveyttäni, murehdin elämääni, murehdin sitä ettei ole enää edes motivaatiota tehdä tälle elämälleni mitään, sen jälkeen ehkä vielä nukahdan tai sitten en, mutta kun herään töihin niin en enää nykyisin edes ajattele alkoholia. Vasta klo 19-19.30 on aika korkata. Se on minulle se ratkaiseva aika, jonka yli pitää päästä sitten, kun siihen olen valmis.
Mutta sitä itse asiassa tulin kirjoittamaan, että olen useammastakin lähteestä kuullut vertauksen, että “tahdonvoima on kuin lihas”. Eli aamulla voimissaan mutta mitä pitemmälle päivä etenee, sitä enemmän voimia on jo kulunut kaikkiin muihin valintoihin, mitä päivän aikana on tehnyt (syönkö jälkiruokaa, lähdenkö lenkille vai jäänkö sohvalle, teenkö jonkun työn tänään vai siirränkö huomiseen jne). Illalla se on siis heikoimmillaan.
En tiedä, onko analogia ihan oikea eli voiko tahdonvoimaa verrata lihakseen, mutta itse uskon aika lailla tuohon, että tahdonvoima vähenee iltaa kohti.
En tiedä, perustuuko antabuksen ajatuskin juuri tähän? Eli että se otetaan aamuisin, kun ollaan varmoja, että tänään en ota eikä esimerkiksi vasta iltapäivällä tai illalla.
