Tällä kertaa vain onnistuin täydellisen sekaisessa umpikännissä todella suututtamaan (ja pelästyttämään) hyvän ystävän, joka on auttanut aiemmin alkoholiongelmieni seurausten selvittämisessä. 10-12 annoksen tissuttelu päivittäin ei käy, kun se johtaa ties kuinka monen annoksen (30? 40? 50? En muista) juomiseen vapaalla, Eikä minulle sovi mikään muukaan juominen.
Olisiko joitain (toimivia) keinoja ja välineitä muuttaa elämää muutenkin kuin pelkästään juomisen lopettamisella, koska kyllä se viinä tulee elämän surkeuden ja vastoinkäymisten myötä jossain vaiheessa takaisin pitemmänkin raittiuden jälkeen, kun tarpeeksi monta asiaa painaa päälle samaan aikaan. Ja puhun ajatusmaailman muutoksesta. Onko muitakin kuin AA?
P.S. Viina + antabus -yhdistelmä ei näemmä sovellu itsensä lopettamiseen, vaikutus on liian pieni, ja antabuksen jauhomainen koostumus tekee siitä todella vaikeaa nauttia suurempiä määriä.
Sanoisin, että psykiatrin lähetteellä psykoterapiaan voisi olla hyvä ajatusmaailman muovaamiskeino. Sen antabuksen voi muuten ottaa ihan samalla tavoin kun muutkin pillerit joten tällöin jauhomainen koostumus siellä mahalaukussa ei varmaan haittaa mitään.
Tosin nähdäkseni alkoholiongelmaisen ensimmäinen sekä kaikkein tärkein tehtävä on laittaa se korkki täysin kiinni ja vasta tämän jälkeen hoidattaa sitä korvien väliä sillä etanoli on sen laatuinen depresantti, että tahtoo laittaa sen psyykkeen solmuun väärinkäytössä.
Tuo antabusjuttu ei onneksi tullut mieleeni aiemmin, kun sen on vain poreena ottanut.
Sikäli jännä tilanne nyt, että ei sellaista akuuttia raastavaa ahdistusta ole, mutta ns. pitkän tähtäimen suunnitelmana pitäisi pystyä elämään ilman viinaa. Korkki on nyt kiinni, mutta entä viikon päästä, sitä vähän pelkään.
Krapula oli aamuviikolla kauhea, verenpaineet tokana päivänä 181/109, pulssi 105, pitäisi nämä kyllä motivpida, mutta…
Etusivulla oli kysely, onko koskaan käyttänyt kovia huumeita. Vastasin ei, mutta eiköhän alkoholi ole alkoholistille ihan heroiiniin verrattavissa oleva kova huume. Meinaan, nyt on todella vaikeaa, viinanhimo voitti antabuksen käytön ja siinä meni se pelotevaikutus. Perkele!
^Alkoholi on vaarallisempi huume kuin heroiini ihan kyllä muillekkin kuin vain alkoholisteille. Yli 80% ihmisistä ei kuitenkaan koukkuunnu koskaan kumpaankaan mutta väärinkäytöllä saa itsensä varsin syvälle…
Tuli muuten ensimmäistä kertaa kokeiltua kannabista. Sillä ei ole mitään jakoa viinanhimoon verrattuna tai mahdollisuutta sitä hillitsemään. En usko, että muut kuin bentsot voisivat tässä toimia. En ole niitä käyttänyt kuin parilla katkojaksolla, mutta parempia nekin kuin viinan orjuus.
No ei varmasti olekkaan koska se on ihan erilainen psykoaktiivi kuten ehkä huomasitkin
Bentsot voivat joillakin alkoholisteilla tosiaan hillitä juomista mutta valitettavan usein ne tulevat vain siihen rinnalle ja hommat menee tosissaan metsään. Depresantteja kun kuitenkin kumpainenkin ovat ja mekanismi miten vaikutetaan tajuntaan osuu samoille alueille reseptori tasolla vaikka vaikutusprofiilissa onkin eroja…
Ns. uskoon tuleminen on auttanut alkoholisteja vapautumaan viinan kiroista.
AA:n ohjelma muodostuu yksinkertaisista toimenpiteistä, ja pyrkimällä toimimaan niin kuin ne ehdottavat, alkoholistin elämän on mahdollista muuttua sellaiseksi, että alkoholi muodostuu tarpeettomaksi ja alkoholinhimo katoaa. Kuitenkin sairauden fyysinen osa säilyy, joten raitis päivä tänään on paras tae, että ei tule humalaan. Kun ei tule humalaan, voi asioitaan hoitaa sekoilematta kovin pahasti, ja samoin tavoitteitaan voi ruveta suunnittelemaan ja toteuttamaan realistisesti, siis hätäilemättä ja määrätietoisesti resurssiensa mukaan. Silloin eivät pienet myrskyt pääse keikuttamaan tunne-elämää ja tuhoamaan raittiutta.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Menipä muuten mullakin uusiksi lopettaminen. Ja täysin samaa olen pohtinut ja kysellyt hiukan psykologiltakin vinkkejä. Miten sen korkin saa yksinkertaisesti pysymään kiinni? Aina, 100% varmasti?
Täysinhän se on toki aina oma valinta ostaa alkoholia ja nauttia se. En enää ite haluaisi käyttää ollenkaan alkoholia. Ns. normaaleina päivinä voi olla, että alkoholi ei käy mielessäkään. On päiviä, jolloin se käy mielessä, mutta ei kuitenkaan sorru ostamaan. Sitten on ollut monesti myös päiviä, kun on erehtynyt ottamaan pari. Ja pari on kohta pari kymmentä.
Vinkkejä olen saanut lähinnä niitä samoja, kuin mihin tahansa, kun mielen kanssa painitaan. Terveelliset elämäntavat, liikunta, sosiaaliset suhteet jne auttaa ylläpitämään parempaa mielialaa. Vielä, kun aina onnistuisikin lähteä juoksulenkille sen sijaan, että avaa kaljan.
Sanoisin, että nämä menee kaikki käsi kädessä. Entä jos saa korkin kiinni vaikka pariksi viikoksi tai kuukaudeksi, mutta sortuu. Missä vaiheessa tiedän, että se on täysin kiinni ja saan sen pysymään kiinni?
Viisaammat on mulle sanoneet, että oli tapa sitten mikä tahansa niin alko-ongelmaa on muistettava hoitaa. Monestihan saattaa käydä niin, että olo muuttuu LIIAN normaaliksi, eikä muka muista enää ottaa Antabusta, ehti kirjoittamaan plinkkiin tai käymään palavereissa jne. Ja jonkin ajan päästä onkin sit pullo kourassa. Mä oon viime aikoina miettinyt, miten esim tällä palstalla ikzu, andante, lomapuisto jne ovat koko ajan aktiivisina vaikka jengi muuten “vaihtuisi”. Ja jännästi juuri he ovat saavuttaneet sen pysyvän raittiuden - ei tietty yksin palstan avulla, mutta enivei
Siksi päivä kerrallaan on osoittautunut päteväksi tavaksi saavuttaa pysyvä raittius. Kun herätessä päättää, että tänään haluan olla raitis, kohdalle mahdollisesti tuleva kiusaus on torjuttavissa. Erityisen tarkkana on oltava silloin, kun tulee mieleen vähätellä juomistaan tai tulee jokin tunnemyrsky.
Ja kun päivän päätteeksi on kiitollinen sen päivän raittiudesta ja muistuttaa itselleen, mitä hyvää on tehnyt tai ainakin ajatellut, voi yönsä nukkua tyynesti, ja aamulla on levännyt olo.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Kiitos lomapuisto, ihan tavallaan käytännön vinkistä.
Tänään on ollut tyypillinen päivä liskoyön jälkeen. Hiki virtaa, mieli on maassa jne, vaikka ei mikään kauhean vahva krapula olekaan. Oikeastaan mulla on tosi hyvä syy aloittaa täysi juomattomuus, kun aloitan uudessa työharjoittelupaikassa. Enkä halua, että alkoholi vaikuttaa ollenkaan mun työntekoon tai (mielen)terveyteen sinä aikana.
Tiedän kans jollain lailla, mikä mut ajaa juomaan. Join ennen paljon sosiaalisesti, olin varsinkin ennen tosi ujo. Nykyään juon lähinnä yksin, tavallaan ujouteen en niinkään kaipaa edes alkoholia ja toisaalta tulee vähemmän vietettyä vapaa-aikaa tilanteissa, joissa ryyppäys ois soveliasta.
Nykyään juominen lähtee yleensä siitä, että on jotenkin tyhjä tai ahdistunut olo. Vaikka olen vähentänyt päihteitä (lopettanut kaiken muun paitsi alkoholin ja tupakan) ja muutenkin yrittänyt saada elämääni ja pääkoppaani järjestykseen pitkän masentuneen ja päihdesekaisin jakson jälkeen, välillä vaan tuntuu, että kaikki on jotenkin silti aivan merkityksetöntä. En joskus iltaisin oikein tiedä, että mitä haluaisin tehdä. Tuntuu, ettei mikään tuo mitään kiksejä. Sitten sitä ajattelee, että alkoholista nyt tulee ainakin jonkinlaiset kiksit.
Koetan lähtä nauttimaan kesäillasta pyörälenkin muodossa, jos se vähän piristäis mielialaa vaikka.
Tuota tyhjää ja ahdistunutta fiilistä lusitaan parhaillaan täälläkin. Sehän johtuu siis siitä, että päihteidenkäytön lopettamisen jälkeen aivokemiat on sekaisin ja addiktio tavallaan huutaa lisää “helpotusta” eli päihdettä tekemällä sut masentuneeksi. Perseestähän toi vaihe on, mutta mulla ainakin auttaa kun tietää mistä se johtuu ja että periaatteessa ainoa vaihtoehto on vain mennä ankean ajan yli. Kyllä se jossain vaiheessa alkaa helpottaa, kunhan malttaa pysyä selvänä. Liikunta ym toiminta joka siirtää ajatuksia muihin asioihin auttaa ainakin itsellä, ja tulee nukuttuakin paremmin. Lisäksi liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka depiksessä tulevat tarpeeseen
No nyt meni sitten vielä pahemmin töppäilyt. En kyllä pääse tästä eroon ilman rajumpia hoitoja. Huomenna a-klinikalle kerjäämään laitosjaksoa, edes katkoa näin aluksi.
Tänään tunnustin töissä tämän alkoholismini ihan suoraan, että siltä osin ei ole paluuta.
Vaikea kuvitella, että esim.naiset prostituois saadakseen rahaa alkoholiin ja miehet harjottais jotain muuta rikollisuutta saadakseen bissee. Noihan tavat on heroiini nisteille ihan tyypillistä maailmalla…
Heroiini on epäilemättä koukuttavampi aine kuin alkoholi, mutta sen aiheuttamat terveyshaitat käyttäjälle taitaa kuitenkin olla lievemmät kuin alkoholin. Alkoholi on myös tietääkseni ainoa huume jonka vieroitusoireisiin voi kuolla.
Isoimmat ongelmat heroiinin kanssa on varmasti sen koukuttavuus yhdistettynä laittomuuteen, joka takaa korkean hinnan ja sitä kautta nämä varastelu ja prostituointi -kuviot addikteilla.
Aivan mahtavat vieroitusoireet vaihteeksi. Loppuuko nämä koskaan? Ja ottaisiko tästä vihdoin opikseen? Ei tippaakaan tänään. Eikä huomenna. Eikä sitten, kun on jo parempi olo ja morkkis hieman lauennut. Toisaalta taitaisi olla katkoon pääsyn kannalta ihan hyvä, jos oireet jatkuvat pahoina.
noin varmaankin olis jos se olis laillista ja sitä myytäs ihan puhtaana. kun katukaupassa myytävää on voitu jatkaa vaikka rotanmyrkyl tai muulla vastaaval skeidal. mut esim. oksikodonin, morfiinin jne. terveyshaitat on lievemmät jos ymmärtää käyttää steriilei värkkejä jne. (oon muuten nähny kun joku otti LÄTÄKÖSTÄ vettä ruiskuun ja tykitti suoneen )
Alkoholi ja bentsot on ainoat päihteet joiden vierotusoireisiin voi kuolla ja vaikka selviäiski hengissä, niin kunnon delirium on paljon pahempi kun opiaatti reflat.
mut nyt menee aika pahasti ohi aiheen, JPIK:llle tsemiä!
Kyl ne loppuu. Ja vaikka nyt varmaan ahdistaa helvetisti, niin kannattaa muistaa, että johtuu vaan kun aivokemiat niin sekasin.
ite ainakin teen krapulassa kärpäsest härkäsen ja kaikki pienetkin mokailut aiheuttaa ihan järjettömän morkkiksen ja muutenkin tuntuu, et kaikki asiat on perseellään.
