Toivottavasti et ota pahana, kun lainaan tämän kommenttisi tänne. Minusta kun tuo on tosi kiinnostava teksti, mutta tuli tunne, että ehkä Lempeä kettu ei halua siitä nyt enempää keskustella. Toivottavasti kerrot, jos sinäkään et.
Ensin mietin tuota määritelmää, että suurin osa ihmisistä raitistuu itsekseen. Voiko se todella tarkoittaa täysin yksin, ilman edes tutun ihmisen keskusteluapua? Itse olettaisin sen tarkoittavan ilman ammattiapua. Ehkä jopa vielä jotenkin tarkemmin määriteltyä ammattiapua. Tai tunnettuja vertaistukiryhmiä. Avuksi kun voidaan laskea niin moni asia. Ehkä yritän kaivaa tiedon jostain, sillä tuo jäi kyllä kiinnostamaan.
Enemmän kuitenkin pisti silmään tuo, että olet joskus ajatellut avun hakemista, mutta vielä et ole valmis luovuttamaan. Haluan vain varmistaa, että ethän oikeasti koe avun hakemista luovuttamisena? Lymyileekö jossain taustalla kuitenkin ajatus, että itse käyty taistelu olisi jotenkin kunniakas? Sen siis sinänsä ymmärrän hyvin, monella meistä on varmasti samaa ihan sisään rakennettuna, ellei kasvatuksen tuloksena. Että itse pitää selvitä ja oikeastaan sitä ajattelee haluavansakin. Niin on minullakin ja olen siitä tällä plinkissä kirjoitellutkin.
Itse en hakenut muuta apua kuin puolison ja parin tutun, mutta edelleen arvostan vilpittömästi enemmän heitä, jotka ovat olleet minua rohkeampia. Minusta on huomattavasti viisaampaa käyttää vaikka kaikki keinot mitä ikinä keksii, kuin tuhlata yhtään aikaa sinnittelyyn.
Tarkoitan siis sanoa, että ymmärrän sen, ettei apua halua eikä uskalla hakea. Ymmärrän todellakin! Se on ainoastaan inhimillistä meille “minä en ainakaan vaivaksi ole” -ihmisille. Minulle olisi edelleen ihan järkyttävä kynnys hakea apua, jos ongelma nyt uusii. En kuitenkaan pidä sitä millään tavoin positiivisena asiana, vaan toivon kerääväni tarvittavan rohkeuden siihen mennessä. Pidän sen siis oikeasti aktiivisesti mielessä. Itse asiassa vasta pari kuukautta sitten, yli vuoden raittiuden jälkeen, olen selvittänyt, että tässä lähelläkin kokoontuu aa-ryhmä. Ihan vain valmiiksi. Ehkä joskus kävelen siitä harjoittelumielessä ohi, jotta tosi paikan tullen olisin valmiimpi edes kokeilemaan.
Toivottavasti en mitenkään loukkaa näillä jutuillani. Se ei missään nimessä ole tarkoitus, vaan ihan silkka ajatusten vaihtaminen ja parhaimmassa tapauksessa myös uusien herättäminen.