Uusi projekti

Me Vähentäjät
1

Hei,
Uusi ihminen, Uusi projekti.
Tai teille vanha tuttu projekti, tuntuu että mulle nyt välttämätön.
Olen juonut enemmän tai vähemmän (ilmeisesti olosta päätellen enemmän) jo sen reilu kymmenen vuotta.
Olen ollut koko aikuisikäni riippuvainen herkuista, tupakasta ja alkoholista, huumeet jäi onneksi pariin vuoteen.
No sekin meinasi lähteä lapasesta mutta ehdin tulla järkiini ajoissa.
Herkut ja alkoholi tekivät lihavaksi, tupakka vinkuvaksi kalpeaksi räkäkoneeksi.
Muutama vuosi sitten kyllästyin totaalisesti itseeni ja lupasin alkaa korjailemaan tilannettani, pikkuhiljaa, niinkuin nyt hämäläiset vaan sen osaavat.
Laihdutus tuntui helpoimmalta aloittaa ja kevennyinkin 30 kg mielestäni helposti kun vaan pari vuotta puursin asian kimpussa.
Kun paino oli mukavissa lukemissa, läskien jälkeen sai tupakka lähteä. Vähensin puoli vuotta ja lopetin kokonaan vuosi sitten.
Nyt näyttää siltä että nämä projektit ovat taputeltu ja joudun ottamaan sitä kamalinta paholaista sarvista kiinni.
Alkoholi.
En ymmärrä miten laihdutin kun samalla kuitenkin jatkoin juomista.
En ymmärrä miten en sortunut kerta kerran jälkeen tupakkaan hörppiessäni naista väkevämpää.
Nyt sitten olen päättänyt vähentää.
Join/juon 20-30 annosta viikossa. Voin vetää puolikkaan kossun eikä mieheni edes tajua että olen nauttinut alkoholia. Eikä aamulla ole krapulasta tietoakaan. Työt ja kotihommat toimivat.
Paitsi viime aikoina. Olen ollut veltto, töitä alkanut jäädä kotona rästiin, olen väsyneempi ja kiukkuisempi. Olen myös juonut enemmän.
Yleensä juon joka toinen päivä, oli vapaa tai ei ja perjantaisin aina.

Aloitin tämän projektini maanantai aamuna väsyneenä ja kiukkuisena. Lupasin itselleni lopettaa viikolla juomisen, enkä ole juonutkaan, en tipan tippaa 4 päivään.
Elämä alkaa tuntua ehkä hieman mukavammalta.
Huomenna on kuitenkin perjantai ja se tyypillisin oikea kännäyspäivä. Taistelen tälläkin hetkellä itseni kanssa huomisesta, yritän perustella miksi kannattaa jatkaa tätä hemmetin tylsää juomattomuutta kun mieli tekee ja luvankin itselleni olen antanut pe ja la ottaa.
Olisi vaan niin kiva herätä lauantaihin ilman krapulaa ja sitä morkkista joka aina tulee mukana.
Olen riippuvainen alkoholista pahemmin kuin herkuista ja tupakasta.
Alkoholilla nollaan työstressin, kipeät lihakset ja tylsän mielen.
Tai siis muka nollaan, ei kai se oikeasti auta…
Tai mitään kai. Mä tiedän että se vaan pahentaa.
Nyt ryhtiliike.
Kun pystyisikin.

2

Tervetullut olet joukkoon Myskimalva. Olet jo osoittanut melkoista luonteen lujuutta omien projektiesi kautta, onnistut taatusti tässä Alkon vähentämisessäkin, uskoni sinuun on luja. Nyt vain uskot itseesi. Hatun nosto jo tämän astisille saavutuksille. Sinä pystyt, sinä osaat, sinä selviät tästä. Pysy linjoilla, me kaikki täällä olemme samassa junassa ja tuemme sinua.

3

Heippa Myskis, kiva tavata.

Sinulla on siis huomenna päätös edessä,

  1. katsotaan miltä selvänä oleminen tuntuu
  2. kysyä ensi perjantaina samaa kysymystä

KSK

4

Tekisi mieli sanoa, että hauska saada sinut joukkoomme, mutta se ehkä olisi hieman väärin sanottu. Tietenkään ei ole hauskaa, että joudut tänne tulemaan, mutta olemme iloisia siitä, että olet tämänkin avun piiriin löytänyt.

Sinulla on todistetusti todella paljon itsekuria ja määrätietoisuuttaa. Nyt vaan kohdistat ne samalla tavalla tähän asiaan kuin aikaisempiin kohteisiin niin hyvä tulee.

Jäi kyllä kiinnostamaan minkä kokoisesta kossupullosta voit juoda puolikkaan ilman että miehesi huomaa? :smiley: Kysyn siksi, että olen itse aika monta kertaa hörppäissyt 0,35 l kossun illassa ilman että mies on mitään tajunnut. Vaikka hänellä on parempi alkoholin sietokyky kuin minulla minä huomaisin kyllä hänestä.

Minäkin aloitin vähentämisen luopumalla arkijuomisesta (minulle perjantai on myös arkea) ja sen myötä meni tarve salailla noita “pikku” pullojen juomista. En väitä etteikö sitä vielä joskus voisi tapahtua, mutta nyt on mennyt koko syksy / alku talvi ilman arkijuopottelua ja viimeinen salapullokin taisi olla joskus puoli vuotta sitten. Mutta täytyy myöntää, että ei tämä edistyminen hetkessä ole tapahtunut. Aloitin 2 vuotta sitten lokakuussa. Silloin olin myös jouluun asti niin, että join vaan viikonloppuna. Sitten taas välillä vähän lipsui, korjasin tilannetta, lipsuin, korjasin jne. Mutta nyt menee arki jo aika rutiinilla. Hankalia ovat kaikenlaiset vapaat. Silloin ei viikonpäivällä ole merkitystä. Mutta ehkä joskus niissäkin pääsen rotiin. Onhan täällä hyviä esimerkkejä. Eri ihmisillä vaan ottaa eri ajan oppia uusia tapoja.

Tänään tee mielikuvaharjoitusta siitä millaista huomenna on herätä ilman krapulaa. Mieti mitä aamulla haluat tehdä, miten nautiskelet hyvästä olosta ja vaikka keksit miten itsesi siitä palkitset. Ehkä vaikka jotain extra ihanaa aamupalaan?

Oikein ihanaa viikonloppua, tsemppiä siihen tavoitteeseen minkä itsellesi asetat!

5

Ja niin se pelätty perjantai tuli…

Kiitos sanoistasi Ulpukka, oikeastaan aloin uskomaan itsekin itseeni kun näin kirjoitettuna saavutukseni viime vuosilta.

Kiitos teille Sinikarhu, ehdotuksenne tutkia mahdollisuutta päätöksestä herätti uteliaisuuteni.
Jostain syystä tunnen tarvetta teititellä, tarve tulee tietynlaisen vaikutelman myötä.

Vilma, puolikas 0,7 kossusta, eli samoihin synkkiin lukuihin painutaan.
Osaan sanoa miehestäni jo heti oluen avaamisen jälkeen että on ottanut ja kuinka paljon aikoo illan aikana juoda.
Naiset ovat paljon herkempiä huomaamaan niitä pieniä merkkejä ja signaaleja joiden olemassaolosta miehet eivät taida olla lainkaan tietoisia.

Takaisin pelättyyn perjantaihin.
Tein jo aamulla pieniä järjestelyjä jotka tulisivat tukemaan päätöstäni olla nauttimatta alkoholia. Raivasin oluet ym. jääkaapin paraatipaikalta alahyllylle josta ne eivät pomppaa ensimmäisenä silmille. Laitoin niiden paikalle pari tölkkiä kokista ja viereen keitetyn kananmunan ja pussin karkkia.
Pohdin koko päivän plussia ja miinuksia, kertasin edellisten projektien saavutuksia versus vaivannäköä.
Kotiin lähtiessä hengitin syvään ja astuin kohti automaattisia rutiinejani.
Koti ovi auki, vaatteet nurkkaan, jääkaapille, käteen tölkki ja kananmuna, työvaatteet pesuun ja istumaan hiljaa silmät kiinni pesukoneen viereen nauttimaan juomastani kuunnellen kuinka kone pesee lian, hien ja mahdollisten epäonnistumisten jäljet pois.
Mutustelen keitetyn kananmunan, hörppään loput juomastani ja viikonloppu voi alkaa.

Ja alkoihan se, kokiksella.
Helpotus.

Nyt lueskelen sängyssä historia lehteäni tyytyväinen hymynkare huulilla ja odotan hyviä yöunia, aamua ja sitä Vilman ehdottamaa palkintoa.

Kiitos ja hyvää yötä.

6

Huomenta Myskimalva ja hauska tutustua! vaikkakin plinkin merkeissä niin kuitenkin :slight_smile:
Ja vau mitä suorituksia olet jo saanut aikaseksi :open_mouth: eli kyllä sinä tähänkin pystyt!

Mullakin tänä aamuna se sama ihana palkinto kuin mitä sinä odotit. Ei krapulaa! se on paras juttu se.

7

Peukut ja halit Myskimalva. Olet onnistuneesti rikkonut rutiineja. Siitä se lähtee, pienin, mutta varmoin askelin.
Mulla oli yövieras viime yön, yhdet glögit juotiin, ja lohipiirakan kanssa kaksi lasia valkkaria. Siitäkin tuli ällö olo, lähinnä tunnetasolla, määrähän oli vähäinen. Nyt sitten taas jatketaan nollalinjaa.
Rentouttavia hetkiä viikonloppuun jokaiselle.

8

hei Myskimalva!
kiva saada sinut joukkoon kuten aina kun uusia ilmaantuu.
toivon että kirjoittelet jatkossakin. tervetuloa! :smiley:

9

Hei Myskimalva, tässä Varjolilja! :smiley:
Kiva kun kirjoitit ja tervetuloa porukkaan!
Pikaisesti nyt vain nämä toivotukset. Palataan asiaan!

10

Hienoa Myskimalva!
Ja törmäillään täällä!

11

Iltaa kaikille,

Olen iloisesti yllättynyt että niin moni teistä on tullut tervehtimään, kiitos siitä.

Lukiessani Sylvian vastoinkäymisistä ovat omat murheet tuntuneet henkäyksiltä myrskyssä.

Ihailen Varjoliljan saavutusta nollapäivissä, hänen innoittamana otin nimimerkkini.
Rakastan puutarhassa mönkimistä, sitä onkin siunaantunut melkein hehtaarin verran.
Syrjässä vesiletkujen ulottumattomissa on mulle tärkeä paikka, laitoin sinne köyhään ja kuivaan maahan myskimalvaa.
Ovat upeasti menestyneet, jaksavat vuodesta toiseen siementää tulevat sukupolvet ilokseni.

Olen kaikille kiitollinen tuestanne.

Ja se ihana lauantai.

Heräsin tosiaan tänään ilman sitä normaalia lauantain krapulaa.

Työpuhelimeen huutoon seitsemältä.

Mies ilmojen halki selittää vaikeasta tilanteesta ja kertoo että kukaan muu ei pysty 200 km säteellä auttamaan.
Aijaa.
Luulin valitessani ammattini 20+ vuotta sitten että voin totaalisena introverttina puuhastella työmaalla yksinäni ja tavata ihmisiä vain silloin kun haluan.
Pieleen meni.
Kaikki hienot vapaapäivän suunnitelmani valuivat alas viemäristä.
Se siitä metsässä vaeltelemisesta ja pilkkimisestä laiturilta. (Ei siellä kala kuitenkaan nyt liikkuisi, ensi viikolla vasta)
Olen ollut töissä 19 päivää putkeen ja ainoana vapaapäivänä ennen joulua joudun auttamaan miestä jota kukaan muu muka ei voi auttaa?
Asun mielestäni keskellä Etelä-Suomea…

Homma hoidettu ja kotiin.
Haen sen tutun rakkaan kossupullon viereeni pöydälle ja lasken vielä tulevia työpäiviä ennen joulua. 7.
En taida tässä työputkessa jaksaa taistella piruja vastaan.
Otan kuitenkin täysin tapojeni vastaisesti lonkeron joka löytyy jääkaapista mieheni jäljiltä ja hylkään rakkaani. Laskeskelen kuinka monta annosta sitä alkoa oikein menikään edellisen kalenteriviikon aikana. 43.
Järkyttävää. Plus tietysti ne mitä en juuri nyt satu muistamaan.

Olen nyt juonut sen lonkeron ja 3 olutta. Neljä tälle viikolle.
Millään en voi huomenna juoda 39 annosta, joten vähennetty on.
Taidan miettiä seuraavaksi työkuvioitani, pitääkö ihmisen jaksaa tehdä töitä 4 viikkoa putkeen ilman vapaapäiviä vai kannattaisiko joskus sanoa ei.

Ja ihan vaan niille jotka hokevat sitä kuuluisaa yrittäjien vapautta, muistakaa sanoa lause aina loppuun asti.

Yrittäjillä on vapaus, siis vapaus olla aina töissä.

Stressittömiä ja palauttavia yöunia kaikille.

12

Ai kuinka mukavaa todeta että tälle viikolle kertyi vain 4 annosta.
Tästä lähdetään pinnistelemään seuraavaa viikkoa.
Perjantaina juhlat tiedossa, josko menis maltilla.

13

Minultakin myöhäinen tervetuliaistoivotus Myskimalva!
On se niin että jokainen pystyy lopettamaan / vähentämään alkoholin HUOMENNA! Samoin kuin tupakan ja ylensyönnin!
Minä uskon että Sinä Myskivalma pystyt tänään mihin vaan! Paljon tsemppiä :smiley: !

t. Juhani

14

Kiitos Juhani,
Pohdiskelin juuri tuossa omaa tarvettani juoda. En ole ihan varma olenko ollut alkoholista riippuvainen vai vaan ottanut tavakseni juoda.
Olen tältä palstalta lukenut kuinka paljon alan kirjallisuutta kahlaatte läpi, minä taas tällä hetkellä luen kirjaa jonka päähenkilö on viininvälittäjä ja viinantislaaja ja kaikki ryyppäävät kokoajan. Eikä mua haittaa yhtään. Ei tule mieleen että haenpa itselleni lasillisen kun nuo tuolla kirjassakin juovat.
Tuleeko muille mielitekoja jos lukee alkoholista eikä siis negatiivista, päinvastoin? Vai meneekö se pääsääntöisesti kuten mulla, ettei haittaa?
Jotenki helpompi elää nyt kun tein suunnitelman koska seuraavan kerran sallin itselleni juoman. Alkoholi käväisee mielessä ja totean vaan että sitten perjantaina, jos sittenkään.

15

Tervetuloa Myskimalva ja onnittelut hienosta vähennyksestä!

En minäkään ole ajatellut että kirjallisuudessa juomisesta lukeminen suuremmin omaan juomiseen vaikuttaisi. Elokuvissa ja sarjoissa kyllä jos on oikein ihanan visuaalisesti ja äänimaailmassa kuvattu juoman kaataminen lasiin tai jos joku ihanan kotoisasti ottaa viinilasillisen illalla. Silloin saattaa alkaa oma suukin nappasta :wink:

16

Siis hiukan samoilla mennään Icetea.

Tänään oli ihanan seesteinen ja kiireetön päivä, kaikki meni helposti ja vaivattomasti. Vaikuttaa varmaankin että joulu on saatu ns pakettiin näiltä osin, kaikki tehty mitä voi tehdä valmiiksi.

Viikko on lähtenyt käyntiin helpommin kuin viime viikko. Kohta mä kuitenki tylsistyn. Sitten joudunkin keskustelemaan itseni kanssa ja väittelemään päätöksistäni sen tyypin kanssa jota kovasti yritän kuopata.
Milloinkahan saan sen haudalle niin paksun graniittipaaden painoksi ettei palaa kummittelemaan…

Tänään kuitenkin minälandiassa kaikki hyvin.
Toivottavasti muillakin.

17

Hei Myskimalva!
Hyvä, että siellä sujuu hyvin!

Aletaanko veistämään hautapaaseja? Laitettaisko jotkut kivat kasviaiheornamentit?
Minäkin rakastan kasveja ja kukkia. Isäni opetti pikkutyttönä nimeämään ja tunnistamaan luonnonkasvit.

Minulla olisi mökillä tilaakin kukkapenkeille. Sen vanhat penkit ovat sammaloituneet ja ne huutavat multaa ja hoitoa. Vanhoja perennoja olen hellävaroen siirrellyt tontilta ja saanut niitä säilymään. Yhden kukkapenkin olen saanut väsättyä. Maa tontilla on valitettavan kivikkoista. Tosin muutama vanha kasvi harmikseni kuoli, kun oli sellainen kevät, ettei lumi suojannut ja tuli pakkaset yllättäen. Menetin vanhat ukonhatut, jotka olivat pappani peruja. Jouluruusut, jotka istutin vuosia sitten kuolivat myös. Kasveihin kiintyy niin kovasti…

Myskimalvaa, joka on myös perinne vanhassa talossa, sain naapuriltani. Se on kaunis. Pidän valkoisesta versiosta. Ja varjoliljat ovat levittäytyneet sinne tänne.

Ensi vuonna ajattelin tehdä toisen penkin.

Tsemiä sinne ja hyvin olet edennyt suunnitelmissasi!

18

Minä kiinnyn myös kasveihini Varjolilja, ukonhatut menetin myös.
Ja ritarinkannukset.
Sitä jää surullisena keväällä etsimään alkuja joita ei koskaan tule.
Mulla kasvaa nykyään valkoista myskimalvaa vähän jokapuolella, leikkaan maljakkoon piristykseksi sisällekin.
Ensin ne nuupahtaa ja jonkin ajan päästä piristyvät ja kestävät uskomattoman kauan.
Tulee vastoinkäymisiä, olosuhteet muuttuu, mutta niistä selvitään ja ne kestetään ja niihin sopeudutaan.
Niinkuin tämä vähentäminen.

Huomisesta tulee upea päivä, niinkuin tämäkin oli.

19

Niin ja ne paadet, olisiko pohjat goottilaista ja kuviointi art nouveauta? Toimisikohan…

20

Hei Myskimalva, nyt vasta luin aloituksesi. Kuulostaa hyvin tutulta. Minäkin voin juoda, eikä puoliso tajua mitään. Teen myös työni ja hoidan harrastukset jne. Mutta ilman muuta juominen saa kuitenkin aikaan hutilointia, hällä väliä -meininkiä ja aloitekyvyttömyyttä, itselläni ainakin. Ja omat juomatapani olen myöskin kehittänyt useiden vuosien harjoittelun tuloksena. Valitettavasti.