Nyt se on katkaistu, viimeisestä alkoholiannoksesta on 48 tuntia.
Olen jo lapsuudesta asti kärsinyt nukahtamisongelmista, jotka kun aikuisiällä yhdistettiin perhearkeen ja ns. normaaliin vuorokausirytmiin loivat hienon pohjan alkoholiongelmille. En voi koskaan sanoa olleeni ns. normaali sivistynyt alkoholinkäyttäjä, vaan selvästi humalahakuinen, annoskoot ovat kasvaneet ja alkoholin suhteen on tullut viimevuosina oltua ns. kaikkiruokainen. 3-litran viinitonkka illassa, 8x8%x50cl kaljaa tai pullo viinaa.
Alkoholi toi aiemmin helpotuksen rankan viikon jälkeen, kun perjantaina ja lauantaina pääsi kiskaisemaan pään sekaisin ja sai nukuttua univelat pois. Viimevuosina käyttö ei ole jäänyt enää viikonlopuille. Koronan seurauksena työt vaihtuivat etätöihin ja juominen muuttui, ellei nyt jokapäiväiseksi niin vähintään 4 iltaa viikossa toistuneeksi ilmiöksi.
Mielialat ovat maassa, mutta toisaalta kun ei ole nukkunut 36 tuntiin, niin se lienee odotettavaa. Päätin siis jouluna ryypiskellessäni yksin tylsyyteen, että tämä oli nyt tässä. Eilen kuitenkin istuin tunnin kauppakeskuksen Alkon edessä penkillä ja mietin ratkaisua.
Alkot jäivät Alkoon, ja kirjoitan tällaista epäselvää sekavaa tekstiä nettiin sokerittoman Jaffan voimalla. Josko sitä päivä kerrallaan kokeilisi vaihteeksi höperehtiä selvää.
Tervetuloa kerhoon, täällä meitä on vertaisia saman asian äärellä.
Toiset ovat jo viisastuneet pitkään raittiuden tiellä, heiltä saa hyviä neuvoja ja ajatuksia. Sitten on meitä raittiuden alkutaipaleella haparoivia askelia ottavia. Sekin tukee omassa alkoholittomuudessa, kun tietää että sama homma monella muulla ja saa vaihtaa niistä ajatuksia…välillä tuskaisia ja välillä onnellisen onnistuneita.
Tervetuloa @anomuumi! Täällä on monta kohtalotoveria!
Kannattaa ottaa yksi haaste kerrallaan ja pyytää&ottaa apua vastaan. Jos on mahdollisuuksia, käy hakemassa unilääkeresepti niin saat sen puolen nyt aluksi kuntoon.
Kannattaa varautua kiusauksiin, näitä tulee erilaisina kuukausien ajan. Itselleni toimi täällä palstoilla hääriminen ja AA-kerho. Rohkeasti kokoukseen!
Ensinnäkin musta sulla oli nyt hyvää vahvuutta tässä, että katkaisit tuon juomisen. Aikamoisia määriä kuitenkin illassa. Varmaan voi tosiaan mieleen tulla ottaa taas.
Että mitä sitten ja miten tämä hyvä alku nyt kantaa jonkun alun kompastuskohdan yli?
Pari päivää sitten kuuntelin YLE:n Aamusoittoa ja siinä uniongelmiin erikoistunut lääkäri toi pointtejaan esille. Siitä olen ehkä eri mieltä, etteikö joskus kannata nukkua maratonunia (tämä lääkäri herää siis itse joka päivä samaan aikaan, vaalii rytmiä), mutta esimerkiksi myös korosti liikuntaa ja sitä, kuinka sillä voi siirtää nukahtamista, jottei nukahda väsyneenä liian aikaisin (rytmi).
Tsemiä Anomuumi, tää hoidetaan!
t. Urtsi
Sehän meni taas oikein hienosti, nukahdin noin 12 aikaan aamulla, heräsin tuossa tunti sitten. Eli unirytmin rippeetkin on taas tuhottu.
Käytännössä ainoa realistinen vaihtoehto (viinan ohella) on valvoa huomisiltaan ja toivoa, että väsymys on riittävä, jotta 20-24 välillä saisi nukahdettua.
Tosin tästäkin on kokemuksia, koko päivän kroppa huutaa päätä tyynyyn ja sitten illan tullen aivot ottavat kierroksia ja rauhoittuvat vasta aamuyöllä/aamulla kun herätykseen on tunti-pari tai parhaimmillaan olisi jo pitänyt herätä.
Unilääkkeiden hakeminen lääkäriltä olisi toki fiksua, mutta alkuvuodesta pitää kilpailuttaa vakuutukset ja jos siellä on leima lääkäriltä “Juoppo, haki nappeja” niin terveysselvityksen läpimenon todennäköisyys on aikalailla tasan 0%.
Ehkä yritän vain kärvistellä. Onneksi työt alkavat vasta 7.1 joten ei tässä mitään hengenhätää ole saada unirytmiä kohdilleen.
Älä vielä lannistu. Jos lopetit juomisen kertarysäyksellä, voi kroppa olla hetken vikasietotilassa. Anna aikaa palautua. Jos kärsit kroonisesta unettomuudesta, siihen on muitakin hoitomuotoja kuin rankka juominen… Kannattaa kokeilla.
Nopeasti arvioituna - tämä siis Plinkin hovivalelääkärin mandaatilla - sinulla voisi olla kortisolitasot sekaisin. Nousevat illalla kun niiden pitäisi silloin juuri laskea… Netistä löytyy lisätietoja ainakin englanniksi.
Lähdin illalla kauppaan vahvana ajatuksena olla ostamatta kaljaa. Päästyäni kaupan pihaan kaljanhimo tuntui poikkeuksellisen kovalta, joten istuin autossa kaupan pihassa kunnes kello ylitti 21:00 ja kävin vasta sen jälkeen ostoksilla.
Kotiin ajellessa tuli mieleen, että tämä lopettaminen olisi varmasti itselleni paljon haastavampaa jos 8% kaljaa voisi tilata woltilla kotiin.
Sinällään paradoksaalista, kannatan myös Alkon lakkauttamista ja kaikkien viinojen viemistä K-marketteihin myyntiin 24/7 vaikka tiedostan, että se aiheuttaisi itselleni ongelmia. Toisaalta, olisiko tämä alkoholilla läträäminen koskaan mennyt näin pahaksi, jos aikanaan ei olisi ollut aina kotona varmuusvarastoa? Yhden viinipullon tai muutaman kaljan hakeminen baari-illan jälkeen huoltamolta jatkoille olisi varmasti johtanut kokonaisuudessaan vähäisempään alkoholinkäyttöön kuin komerollinen virosta/saksasta roudattua alkoholia.
Logiikkasi ei ota huomioon sitä, että ei komerot täynnä Saksasta tilattua alkoholia tee kenestäkään alkoholistia. Koska kyseinen henkilö on jo sellainen. Ja alkoholisti osaa kyllä varautua ja hankkia alkoholinsa nykyisilläkin aukioloilla.
Et sinäkään komeroita tilannut täyteen sen takia, että yöllä ei saa kaupasta viinaa.
Olet todennäköisesti oikeassa. Ei se pelkkä komerollinen alkoholia sitä tee. Mutta sen mahdollistama rajoittamaton ryyppäysmäärä varmasti nopeutti muutosta.
Tänään oli niin lähellä ratkeaminen. Syyllistyin alkoholin väärinkäyttöön. Eli ostin 8x8%x50cl kaljaa. Kotiin päästyäni korkkasin ensimmäisen ja otin huikan. Välittömästi sen jälkeen iski päähän ajatus “mitä vittua sä oot nyt taas tekemässä” ja hetkellisen mielenvahvuuden avulla lorottelin 32 euron kaljat viemäriin.
Seurauksena kaljaa tekee aivan helvetisti mieli, mut ei mun lompakko/maksa/psyyke jaksa enää jatkuvaa darraa.
Nyt oltuna hereillä taas toista vuorokautta ja tuntuu ettei väsytä yhtään vaikka tunnistankin kropasta kaikki väsymyksen merkit.
Tätä kirjoittaessa aloin miettiä, oonko mä nyt ollut sen yhden hörpyn seurauksena edelleen 3½ päivää juomatta vai vasta 0 päivää? Näillä toleransseilla kallistuisin itse sanomaan 3½ sillä ei se päähän mennyt, ja jätinpä ryyppäämättä. Mitä mieltä te muut olette?
Kyllä minä ainakin tuon yhden ryypyn antaisin itselleni anteeksi. Hatunnoston arvoinen suoritus kaataa oluet kurkun sijasta viemäriin, voit olla itsestäsi ylpeä!! Univaivat on vittumaisia, alkoholilla niitä vaan tahtoo ruokkia. Itselläkin mennyt aina juomiskauden jälkeen monta päivää kunnes on saanut nukuttua, nyt kolme viikkoa ollut juomatta ja on alkanut nukuttamaan aika mukavasti. Kyllähän sitä itsekin tullut käytettyä viinaa unilääkkeenä, muttei se kemiallinen uni juurikaan lepoa anna. Voimia raittiuteen, väittäisin että unirytmi palautuu kyllä aikanaan
Mulla oli 1998-2013 lääkäri, joka määräsi sanotaanko “liberaalisti” unilääkkeitä. Sinä aikana käytin alkoholia humalaan asti ehkä 6-9x vuosi. Jotenkin se, että viikonloppuisin pystyi lääkkeillä nukkumaan viikon univelat pois auttoi jaksamaan arjessa.
No 2013 ko. lekuri eläköityi ja nuoremmalle polvelle on iskostettu käsitys siitä, että benzot ovat saatanasta. 2013 tuli myös avioero ja siitä tämä alkoholismi sitten lähti rakentumaan. 2020 oli ehkä se hetki kun homma karkasi käsistä. Kun ei kukaan teamssissa voinut haistaa vanhaa viinaa.
Hienosti hoidettu tilanne, eli ei siellä laskuri nollaantunut ainakaan minunkaan kirjoissani.
Ensimmäiset päivät ja viikot ovat aina vaikeita, mutta siitä se alkaa helpottamaan. Elämä jatkaa kuitenkin kulkuaan ja sinun pääsi ja kroppasi alkavat pikkuhiljaa myös ymmärtämään, että nyt elämässä alkaa olemaan myös jotain muuta sen alkoholin lisäksi.
Nythän ne odottavat valmiina siellä taas tavanomaista etanoli annostaan ja ovat kummissaan, kun sitä ei tulekaan.
Sen kun opin, niin osasin suhtautua vieroitusoireisiin paljon rakentavammalla asenteella, eivätkä ne tuntuneet enää niin hallitsevilta ja pääsin vähän enemmän taas niskan päälle.
Mietin vähän tuota mainitsemaasi kieltojen vaikutusta juomiseen ja itselläni se oli lähinnä kaksiteräinen miekka.
Jos kotona ei alkoa ollut, niin esim. arkisin tuli korkattua vähän harvemmin.
Mutta viikonloppuisin sitä piti sitten kotona olla, muuten en malttanut lähteä koskaan ajoissa baarista, koska en halunnut lopettaa juomista.
Uskottelin itselleni, että kotona bileet sitten jatkuu, mutta heräsin usein aamulla kuitenkin se lähes täysi kalja sänkyni vierestä, kun oli mahdollisuus vähän ummistaa silmää siinä juhlimisen lomassa.
Nyt vuoden raittiuden jälkeen ajattelen, että ei sillä ole enää minulle mitään väliä myydäänkö alkoa tosi nihkeästi, vai jaetaanko joka kulmalla ilmaiseksi 24/7, en sitä halua elämääni enää missään muodossa.
Mutta jos yleisesti miettii ja jos olisin poliitikko, niin varmaan keskittyisin kieltojen sijaan enemmän siihen, että kuinka ihmiset voisivat tuntea elämän merkitykselliseksi ja elämisen arvoiseksi ilman tarvetta puuduttaa puolia aivoistaan.
Tämä unettomuus on se mikä tässä selvinpäin höperehtimisessä tökkii. Mä olisin valmis nielemään minkä tahansa pillerin, jos se takais ees 8h keskeytyksetöntä unta. Sellaista ei vaan taida olla olemassa.
Asetelmasi tuntuu lähestulkoon kestämättömältä. Koita silti sätkytellä. On helpompaa myös käsitellä unettomuutta lääkärin kanssa, kun voit kertoa että et hoida ongelmaasi alkoholilla.
Hatunnosto suoraselkäisyydestä! Olen samaa mieltä, että yksi kulaus ei nollannut raittiusjaksoasi. Plinkkitribunaali on näin päättänyt aamen.
Ei mustakaan nyt tuosta laskuria tarvitse nollata, jos ja kun se antaa tukea.
Tosiaan olet kyllä hyvällä voimallisuudella toiminut (varmaan aika paskat fiilikset kaikesta vähäunisuudesta ja se vaikuttaa itsen vähättelynä) tuossa tilanteessa.
Varmaan kaikki vähäunisuus myös voi ajaa tuohon juomiseen muutenkin.
Että voit musta ihan selvästi todeta tehneesi tuossa kaatamisessa hyvin.
Ja älä nyt pahastu, kun olet varmasti tämän fiksuna ihmisenä ajatellut ja huomioinut, mutta itselläni liikunta ja kahvi vaikuttavat paljon, siis todella paljon, yleensä energiaani.
Tietysti liikunta (poislukien myöhäisillan rajumpi liikunta) myös edistää yleensä yölepoa, mutta tämän tosiaan varmasti tiedätkin, kuten varmasti myös päiväkirjan kirjoittamisen eri muodot (huolipaperi ennen yölevolle menemistä jne.). Sorry, jos turhaan itsestäänselvyyksiä höpötän.
Mutta se vielä munkin mielestäni sun kannattaa ehdottomasti mennä lekurin pakeille tästä uniasiasta.
Tsemppiä. Nyt on ehkä jokin tasainen vaikea vaihe sulla, josta olet menossa läpi.
Hienosti hoidettu läheltä piti -tilanne! ei minustakaan laskurisi nollaantunut, vaikka olitkin erittäin lähellä retkahdusta.
Alkoholin viemäriin kaataminen on alkoholiongelmaisen polulla aina hyvä merkki, tavallaan joku iso muutos ajattelussa on tapahtunut, kun sen pystyy tekemään. Näkee oman tervehtymisensä ja pelastumisensa arvokkaampana kuin etanoli tai raha.
Unettomuus on hankala seuralainen ja olet taipaleesi aikana varmasti kokeillut jo vaikka mitä. Projektin mainitsema Ketipinor on hyvä vaihtoehto ainakin alkuun. Joissain isommissa kaupungeissa saattaa olla unettomuuden hoitoon muutakin apua. Unettomuuden ja kivun hoitoon on käsittääkseni tullut tutkimusten myötä jorain uuttakin näkökulmaa.
Tsemppiä kovasti ja onnittelut hyvin hoidetusta riskitilanteesta! Hieno juttu, kun selvisit ilman retkahdusta.
Unettomuus vaivasi myös minulla useita vuosia ja iltaisin “lääkitsin” sitä viinillä. Minulla saattoi mennä 3 vuorokautta ilman unta. Silmät olivat hiekkapaperia, painajaisia, hikoilua… Laitoin elämäni ns. pöydälle! Sattumalta eksyin lopettajiin, olin myös 5 viikon selvä suunta -kurssilla. Olin vähentänyt viinin käyttöä mutta halusin elämäni takaisin! Halu hallita elämääni oli se joka auttoi taistelemaan alkoa vastaan, olihan se saanut otteen. Taistelen edelleen mutta olen saanut etäisyyttä ja ymmärrystä asioihin. Olen hakenut tietoa, lukenut, kuunnellut, katsonut filmejä… Nyt, ajoittain nautin nukkumaan menosta vaikkakin takaraivossa “kummittelee” pelko unettomuudesta. Tämä on pitkä tie
