Itse olen parikertaa soittanut akuuttipolille ja kerran piti mennä paikanpäälle, ihan asiallisesti suhtautuivat ja antoivat jotain minkä nimeä muista mutta krampit se laukaisi enkä sitten tarvinnut apua kuin pari kolme päivää.
Täälläpäin ei ole kipupolia tai akuuttipolia, lääkkeestä on kuitenkin jo 1kk aikaa kun se on loppunut, eikä mitään tietoa koska on tulossa seuraavaksi suomeen. kait sitten on siirryttävä nopeisiin jos ei 4kk:n aikana ole suomeen hommattua yhtä perkeleen lääkettä, tai sitten mennä sairaalaan makailemaan siksi aikaa kun saavat hommattua apteekkeihin. kun ei viitsisi ihan siihen vahvimpaan eli fentalyyniinkään sen takia siirtyä, kun oksikodonillakin pärjää jos on tuo debotti ja sekin pienin mahdollinen annosmäärä (tai no, saisi sen 10mg:nkin vielä puolitettua, mutta se ei ole riittävä). Tai sitten tarvitsisi taas aloittaa bupre + muut lääkkeet mitkä vahvistaa opiaatteja = ei oo rahaa sellaiseen eikä muutkaan tahot lääkkeitä maksa.
Ei sattumoisin ole ratiopharmin lääke sekin sitten?? en nyt jaksa juuri tarkistella fimean sivuilta yms.
Onko lääkkeelle korvaavaa lääkettä? Tuolle omalle kun ei ole tehty lainkaan pitkävaikutteista muutakuin tuo 
Nopeana tietty temgesic, mutta vaikutus aika vain sen 4-6h ja pirusti kalliimpi lääke.
Itsellä kyllä kävi tuuri kun sain apteekista varattua sen viimosen paketin, vaikka olikin 2x vahvempi. Mutta riittääpähän 2x kauemmin. eli 49päivän sijasta 98päivää.
On se saatana kyllä kumma… mitenkäs nyt sitten meinaat itse tehdä kun juuri määrättiin isompi annos, eikä ole edes sitä pienempää annosta, vai onko sitä kenties jo näkyvillä sitten apteekin sivuilla / tukkurilla, että kumminkin saat lääkkeen jonkin ajan kuluttua, että puhutaan päivistä eikä viikoista tai kuukausista?
Edit: lueskelin tuosta debolanista, että melko isoihin särkyihin sekin on, onko edes buprenorfiini yhtä lievittävä tai kenties jo kokeiltu ja toimimattomaksi? Ajattelin, että onhan sillä ainakin se Norspan laastari mikä kestää viikon aina, itselläkin oli se ennen oxyjä.
tosin tämä:
“Depolan on voimakkaasti ja tehokkaasti kipua lievittävä lääke. Sitä käytetään pitkäkestoisesti voimakkaan ja hyvin voimakkaan pitkään jatkuvan kivun hoitoon, kun muut kipulääkkeet eivät ole riittävän tehokkaita. Sitä ei pidä käyttää lievän kivun hoitoon.”
viittaisi kyllä siihen, että on isompaan kipuun kuin buprenorfiinin tai oksikodonin antama hyöty. Ei helkkari, voimia sinne 
itse menisin kyllä tuossa tapauksessa jo sairaalaan ja pyytäisin sieltä ns päivystyspakkauksina tuon isomman määrän mitä sulle määrätty kunnes tulee apteekkiin… pakkohan ne kivut jollakin on poissa pitää.
No onneksi sinne apteekkiin tuli iltapäivällä sitä, eli sain ne lääkkeeni. Aamulla tosin otin sitten pienemmän annoksen, ne viimeiset, ja tänä aamuna vasta pääsin taas siihen uuteen isompaan aamuannokseen (otan aamulla enemmän kuin illalla). Vaimo sai juosta monta kertaa turhaan siellä apteekissa (olisin tosin voinut soittaakin ja kysyä, mutta se ei tullut mieleen). Jos ei olisi saanut mitään, niin pakkohan minun olisi ollut raahautua jonnekin, sillä ne kivut ovat helvetilliset.
On Norspania kokeiltu, ollut kaksikin laastaria kiinni, vaan eipä auta. Ja se aiheuttaa minulle hillittömän kutinan siihen laastarikohtaan. Oli hetken päästä vaikea löytää kohtia minne lätkäistä laastaria.
Kyllä nuo Depolanit on kipuklinikalla minulle määrätty pitkän harkinnan jälkeen. Minulla on onneksi se tilanne, että kesällä tuleva leikkaus pitäisi tuoda helpotuksen. Pelottaa vaan vietävästi, että kun on sentään luukuolio lonkassa, että kai ne saa siihen sitten sen tekenivelen laitettua tilalle. On ne ainakin niin sen luvanneet. Jos se ei onnistu, niin en jaksa jäädä tänne hengailemaan…
Juu ajattelinkin, että nuo norspanit on koitettu läpi, ja niillä 20mg vahvimmilla x 2… itselläkin oli tuo norspan käytössä tramalin jälkeen, mutta kutina yms oli aivan helvetillinen, joten siirryttiin sitten oxycodoneen.
Toivotaan, että leikkaus tuo helpotuksena ja saavat sen tekonivelen laitettua tilalle. Nuo pitkät leikkausjonot yms on kyllä yhtä tuskaa odottaa
Minulla pitkän odotuksen on tehnyt vielä se, että pitää olla vuosi ilman antibioottia, jotta voidaan varmistua ettei bakteeria enää ole lonkassa. Minullahan siis tuli lokakuussa 2010 paha verenmyrkytys joka tuhosi toisesta lonkasta kaiken ruston, siitä olin viisi viikkoa sairaalassa, jossa tippui kahta eri antibioottia suoneen (keskuslaskimokatetrikin laitettiin, kun meni niin paljon) ja yhtä vielä tablettina. Kovat oli tuskat sairaalassakin, kuten kirjoitin joskus toisessa ketjussa, mitkään Oxy-lääkkeet (-contin, -norm, -nest jne.) ei paljon auttaneet. Laihduin 10 kiloa sairaalassa. Sitten meni vielä kotona 4 kertaa vuorokaudessa 9 kuukautta antibiootti! Oli kova pöpö. Ja sen takia eivät uskalla leikata ennen kuin on varmaa, että bakteeri todella on poistunut lonkasta.
Ihan sietämätöntähän tämä on ollut. Oli koulu juuri loppuvaiheessa, viimeistä harjoittelua vailla, ja sitten tuli tämä ja vei kaiken tuskan lisäksi kävelykyvyn. Leikkauksen jälkeen on vielä kova homma vahvistaa lihaksia (pitäisi vahvistaa ennen leikkausta, vaan mites kivuilta vahvistat). Aika höyryillä tässä mennään elämänhalun tiimoilta.
Minua on torstai aamusta vaivannut syvä alakulo, masennus, sydämen rytmihäiriöt, maailma loppuu-fiilis, huimaus, kylmä hiki ja kuuma-kylmä vaihtelut, ahdistus ym ym ym. Töihin menemisen ajatteleminen saa kamalan ahdistuksen pintaan. Kuulostaa niin kovin vieroitusoireilta joita tässäkin ketjussa on mainittu MUTTA, minulla oli parin päivän tauko vasta pe ja la päivinä. Tänään otin tavallisen annoksen ja fiilis parani huomattavasti. Muina päivinä olen tuskastellut ja pelännyt sekoavani täysin ja varannut jo lääkäriajan sairaslomaa varten. Olen nytkin töissä, että olen saanut itseni kammettua sillä ajatuksella, että ma ei enää tarvitse.
Voiko oikeasti parista päivästä jo tulla näin kamalat vieroitusoireet? Se ei tosin selitä, että miksi fiilis oli jo to aamuna kun mielestäni olen syönyt esim. ti ja ke normaalisti annokseni. Ke-to välisenä yönä oli jo fiiliksien alkua mutta aamu oli sellainen, etten halunnut nousta sängystä eikä yhtään mikään huvittanut, säikähdin jo niitä tunteita. Tramal on ollut käytössä joku reilu puolivuotta varmaan säännöllisesti.
Tässä varmaan pitää tarkkailla iltaa kohden, että kun vaikutus alkaa hiipumaan, että tuleeko olo takaisin. On vaan aika huolestuttavaa kun joskus nämäkin pitää lopettaa ja jos tällaiset oireet jo parista päivästä niin apua!
En vaan oikein ymmärrä tätä mikäli kaikki tämä oireilu johtuu parin päivän tauosta, koska pari kk sitten olin varmaan lähemmäs viikon ilman.
Nobody, anybody, somebody??
En tiedä annostustasi, mutta ei mullakaan viimeksi tullut mitään refloja kun lopetin (pari v. sitten) 150 mg per päivä -annoksen, jota olin säännöllisesti vuoden verran syönyt. Vieroitusoireet on toki yksilöllisiä, mutta tramalistahan tulee sekä opioidi että SNRI-reflat. Jälkimmäiset on imo paljon pahemmat kuin ne opparisetit. Fyysinen puoli menee varmaan viikossa ohi, henkinen on sitten asia erikseen. Tuskin kannattaa seinään lopettaa. Oma annostukseni on nyt n. 6kk ollut 75-150 mg päivässä, alle 75 jos mennään niin seuraavana päivänä tuntuu jo. Tarkoitus ois koittaa olla ilman lomalla muutaman viikon päästä. Tramadol withdrawal duration and symptoms googleen 
Päiväannostus on 300mg-450mg.
Joskus tuntuu, että ihan yhdestä välipäivästä tulee jo sellainen nihkeä hiki.
Lääkäri kyllä sanoi, että ei nyt pitäisi nuin herkästi tulla jos sitten ollenkaan.
Lopettamassa toki en ole nyt mutta säikähdin vain tuota fiilistä. Olinkin sitten hermolomalla viikon töistä. Ehkä se oli vain sieltä johtuvaa.
Tosin nyt on taas sitten ollut pari kolme päivää aivan armoton vtutus ja vihaisuus, joka ei siis ole itselle ominaista. Tuskin mitenkään Tramaliin liittyvää se tosin. 
^ Tramadolin SNRI-vaikutuksen vuoksi en pitäisi lainkaan mahdottomana, että jo 1 välipäivä tekee kurjan olon. Mulla ei ole kokemusta tramadolin fyysisistä vieroitusoireista, mutta SNRI-lääkkeen(venlafaksiini) olen pari kertaa pätkäissyt seinään ja siinä alkoivat kyllä reflat ihan selkeästi jo muutamassa tunnissa ja vuorokauden päästä olivat jo täysillä päällä. Kylmähikisyyttä(Viittaa kyllä enemmän ihan perusopparirefloihin) mulla ei ainakaan mitenkään päällimmäisenä oireena ollut(Ehken noteerannut sitä sen kaiken muun paskaolon keskellä), mutta ne helvetin vittumaiset sähköiskut päässä(Ehdottomasti pahin 
), näkö- ja tasapainohäiriöt jne. kyllä iskivät nopeasti ja lujaa.
Opparireflojen kanssa mulla on kestänyt yleensä vuorokauden, että ovat alkaneet kunnolla tuntua, siis lyhytvaikutteisemmissakin, bupren kanssa nyt meni kevyesti parikin päivää ennen kuin tuntui missään, mutta mä en nyt mikään kunnon Henoiini-Seppo ole koskaan ollutkaan.
Voi toki olla sulla myös puhtaasti psyykkistä, eli pelkkä tieto siitä, että ei ole ottanut lääkettä ja kelailee, onkohan nyt reflat ja koskahan on reflat, aiheuttaa ties mitä tuntemuksia. Moni nistihän(En nyt sua kutsu nistiksi, vaan ihan tätä varsin yleistä ilmiötä pohdin) tuskailee armottomissa kitkuissa heti, kun säätö menee vittuilleen, vaikka varsinaisista refloista ei olisi vielä tietoakaan.