Tipatin nro 2 - Herkuton nro 1

Me Vähentäjät
1

Tästä se lähtee käyntiin, siis toka tipattomani. Edellinen oli lokakuun puolivälistä alkaen 5 viikkoa. Nyt olisi tarkoitus olla tipattomalla ainakin 26 päivää. Luku voi kuulostaa oudolta ja joku miettiä miksen saman tien voisi olla koko tammikuuta (tai loppu elämääni vaikka), mutta päivämäärään on minulle aivan looginen selitys. Lomamatkamme alkaa keskiviikkona 31. tammikuuta ja veikkaan nyt, että kun olen saanut tavarat kasattua edellisenä lauantaina haluan jo tapahtumaa juhlistaa. Yleensä en tee pakkaamisesta kauhean suurta numeroa, mutta nyt lähdemme hieman pidemmälle seikkailulle Chileen ja pitää varautua kaikkiin keleihin lumisateesta huippuhelteeseen ja myös kaikkiin mahdollisiin luonnonmullistuksiin. Reissu on pitkäaikaisen haaveen täyttyminen ja siksi se todennäköisesti kaipaa juhlistusta jo vähän etukäteen. Mutta vain jos tekee mieli, jos ei niin sitten mennään tipattomalla lentokentälle asti tai vaikka pidempään.

Toivottavasti tämä tipaton menee yhtä kivuttomasti kuin edellinen. Silloin ei tehnyt mieli alkoholia juuri ollenkaan. Pari sunnuntaista mielitekoa tuli, mutta ei yhtenäkään perjantaina tai lauantaina himottanut viina. Voi kun pääsisin yhtä helpolla. Täytyy lukea edellisen ketjun alkua ja yrittää löytää se sen hetkinen psyykkaus nyt tähänkin.

Tällä kertaa nostan haastetta itselleni lisää. Edellisellä kerralla herkuttelin kaikki viikonloput tosi huolella. Joka viikonloppu joko ostin runsaasti karkkia ja jätskiä tai sitten olin jossain muualla herkuttelemassa. Nyt olisi tarkoitus mennä sama aika myös Herkuttomalla. Minun kohdalla tuo EI tule tarkoittamaan ehdotonta sokerista luopumista, en jaksa ruveta kyttäämään mitä tavalliset ruoka-aineet kuten leipä ja rahka sisältävät. Vaan tarkoittaa niiden ylimääräisten herkkujen ostamatta / ottamatta jättämistä millä viime kerralla korvasin alkoholista säästyneet kalorit. Ei siis kotiin ostettuja karkkeja eikä töissä napsita kaikkia mahdollisia herkkuja mitä on tarjolla (täällä lojuu yhtenään jotain namia tai piparia siellä täällä).

Jos sattuu osumaan tähän jaksoon illallinen jossain tosi hyvässä ravintolassa niin saatan tehdä poikkeuksen ja syödä jälkiruoan. Mutta vain jos se on todella sen arvoinen ja jää yhteen kertaan. Toinen poikkeus minkä saatan itselleni sallia on eskimopuikko lauantain kunniaksi. Jos mitään herkkua en saa niin voi käydä alkoholin houkutus liian voimakkaaksi ja eskimossa on oikeasti tosi vähän kaloreita.

Tuossa minun lähiajan tavoitteet. Tarkennan niitä tässä matkan varrella ja laajennan suunnitelmaani tammikuuta pidemmälle. Mennyt vuosi ei onnistunut niin hyvin kuin halusin, mutta jotain parannusta. Olin sentään 2017 huomattavasti enemmän päiviä juomatta kuin join ja todella monta päivää enemmän selvänä kuin vuonna 2016. Mutta parannettava on, edelleen lipsuu liikaa.

Vilmasto + muut, lähdettekö jompaankumpaan korjaussarjaan mukaan? Tähän samaan ketjuun voi kirjoitella, jos haluaa tammikuuksi (tai pidemmäksi) luopua jostakin paheesta. Jokainen määritelköön itselleen kuinka tiukkaa linjaa vetää. Tuetaan toisiamme, ei arvostella.

2

Täällä mukana Tammikuun tipattomassa. Viime perjantaina 12 annosta krapulaksi asti, ja sen jälkeen antabuskuurille uuden vuoden yli. On se vaan niin helppoa ottaa vain yksi pieni nappi jonka jälkeen “ongelmaa ei ole”… :wink:

3

Sokeritonta jatkan. Iso osa viime vuodestakin meni sokerittomalla, tosin taas loppuvuodesta sallin itselleni myös herkuttelun, samoin lomalla ja lomamatkoilla. Sokeriton tarkoittaa omalla kohdallani sitä, etten osta mitään makeutettua, so. karkkeja, suklaata, jäätelöä, pullaa, kakkua, keksejä, maustettuja jogurtteja jne. Sen sijaan syön eineksiä ja käyn ravintoloissa, vaikka etenkin einesten sokeripitoisuudet on aika huikeita :frowning: Myös marjat ja hedelmät kuuluvat ruokavaliooni, tosin olen aika laiska syömään niitä.

Alkon suhteen tavoitteena on tosiaan olla juomatta yksin ja salaa (tästä jo kirjoitin toiseen ketjuusi). Sen tarkempia tavoitteita en ole asettanut enkä kestoa tälle yritykselle. Tein itselleni bujon, jota yritän käyttää apuna ja inspiraationa. Sinne yritän saada mahdollisimman paljon anarkiamerkkejä (ympyröity A alkoholittoman päivän merkiksi :sunglasses: )

Kuulostaa upealta tuo teidän tuleva matkanne!

4

No tottakai lähen mukaan :laughing:
Jotenkin en ole oikein pysynyt taas ajanlaskussa mukana, että tosiaan se hän on tammikuu. Vuorotyöläisen sekoilua.
Kun en harrasta uudenvuoden lupauksia, mutta tapojaan voi aina muuttaa. Niinhän tein vuosikin sitten ja todellakin viime vuosi oli alkoholin osalta paljon parempi kuin edeltäjänsä. Tipatontakin riitti ja juomiskerrat väheni kesälläkin ja juomien laatu miedontui ja tölkit pienentyi. Kompuroimistakin oli, mutta en antanut periksi.

Mulla ei taida nyt täysin tipaton tammikuu tulla kyseeseen koska on yks reissu tässä loppukuusta. Toisaalta se muu porukka on just semmosta joka vain sen yhen viinilasillisen juo eli ei suurta vahinkoa sielläkään tule. Mutta toisaalta mulla alkaa kohta kolmen kuukauden valmennus PTn kanssa. Mulla oli semmonen viime keväänäkin ja siitä sain potkun liikkumiseen. Mutta taas tarvii sitä samaa potkua. Ei siihen valmennukseen kuulu viinilasin kanssa seurustelut aamutunneille vaan sitä lähetään salille aamulla :laughing:

Ja herkkulakkoon lähen ehottomasti! mun suurin pahe on jäätelö, irtokarkit ja juustot. Juustoihin liittyy tosiaan sitten se rakkaus punaviiniin. Oli muuten ylläri, että joulun ajan punkkusaldo on vain yks pullollinen :open_mouth: sekin riitti koko viikoksi :open_mouth:

Mutta okei mulla just nyt ei ole selvää ajatusta tähän hommaan, mutta mukana olen!
Karkit, jäätelöt ja homejuustot jääköön kauppaan.
Ja edelleenkään en tuijota kalenteria SILLÄ SILMÄLLÄ ja mahollisimman tipattomalla linjalla.
Eli joka vapaapäivä ei saa juoda eikä jos seuraavana päivänä on töitä.

Mun pitää nyt oikeasti miettiä tätä asiaa vielä syvemmin.

5

Eiköhän mennyt pipariksi heti alkuunsa mun herkuton :blush: Töissä oli vielä joulupipareita jäljellä, niitä tuli eilen otettua 2 kpl. Sitten illalla myöhään kotona muistin, että meille jäi vähän juustoja ja keksejä uudenvuodenaatolta. Niitä sitten napsin muutaman ennen kuin edes muistin, että minun ei niitä nyt kuulu syödä. Voi ollakin, että pakko tuhota vähäiset herkut sieltä kaapista, ennen kuin kykenen niitä vastustamaan. Olen niiden suhteen vähintään yhtä heikko kuin viinan. Mutta harjoitusta kai siinäkin vaaditaan. Ei siis vielä mitään itseni ruoskimista luvassa tässä asiassa, mutta skarppausta kyllä.

Olen tässä miettinyt tuota alkoholin vähentämisasiaa, enkä ole vielä ihan varma miten sitä tänä vuonna lähtisin tavoittelemaan. Viime vuonna yritin sitä, että joisin ainoastaan lauantaisin enkä välttämättä aina silloinkaan. Ja sitten lomilla hieman useammin. Se toimi osittain, mutta siinä oli kyllä sudenkuoppansa. Ensinnäkin se, että kun juominen oli sallittua lauantaisin niin kyllä tahtoi käydä sitten niin, että oli “pakko” juoda joka lauantai. Ja kun keskityin vaan kertojen enkä annosten määriin niin helposti meni sitten sunnuntaille krapulan puolelle. Ja kun minä olen sitä todella huono sietämään niin sattui loivennus lipsahduksia. Ei toki joka sunnuntai, mutta aina silloin tällöin. Ja lomilla tissuttelu päivittäin oli edelleen enemmän sääntö kuin poikkeus. Ja kun on sen sallinut itselle niin kumman helppo oli taas lähteä liukumaan kohti vanhoja tapoja eli 2-3 juomiskertaa per viikko silloinkin kun olin töissä. Loppuvuoden ryhtiliike toi tähän taas parannusta, mutta joulu jälleen osoitti, että ei ole homma hanskassa vieläkään.

Nyt pitäisi siis miettiä uusia kujeita tälle vuodelle. Varmaan lähtee tästä hahmottumaan ja kirjoittelen lisää heti kun saan päässä pyöriviä ajatuksia vähän selkeytettyä. Nyt kuitenkin tipatonta ja herkutonta tammikuuta itselleni ja muillekin toivottelen!

6

Minusta on niin hillittömän hauska tuo otsikon “tipatin” :laughing: se suorastaan vaatii lukemaan tätä ketjua. Älä vaan korjaa sitä Vilma.

Alku on aina hankalaa ja ensimmäiset päivät pitkiä ja raskaita. Moneen kertaan tulee mieleen kannattaako tässä kiusata itseään, alkaa epäröimään onko tässä tissuttelussa sittenkään mitään ongelmaa. Vertaa itseään johonkuhun enemmä juovaan ja yrittää todistaa itselleen että voi aivan hyvin jatkaa entiseen malliin.

Ei kannata vertailla omaa juomatapaansa toisen juomisiin. Jos itselle tulee olo että on tarve pitää tipatonta, silloin on selvästi ongelma juomisen kanssa ja se on syytä pyrkiä siitä eroon. Jokaisella on oma rajansa ja tässä asiassa on hyvä syy olla itsekäs. Reilun viikon jälkeen huomaa jo selvien aamujen hyvät puolet. Kiusauksia ja haluja juomiseen tulee vielä kauan, retkahduksiakin. Mutta pääasia on olla sinnikäs. Retkahduksesta ei pidä luovuttaa vaan jatkaa raitistelua sinnikkäästi. Aurinko paistaa vielä risukasaankin.

Peukkuja kaikille tipattomalla sinnitteville. Itselläni on jo kuukausi selviä päiviä takana, en suinkaan aio lopettaa tähän. Tämä putki voi kaikin mokomin jäädä päälle.

7

En tosiaan korjaa. Päinvastoin, mietin pitäisikö korjata tuo Herkutonkin samaan tyylin. Herkutin voisi tarkoittaa vaikka minua sitten kun herkkujen jäljet on korjattu :laughing: .

Seuraan Juulia tekstejäsin myös lopettajien puolella. On tosi hienoa, että olet saanut lopetus päätöksen tehtyä. Itse en ole siihen valmis. Ehkä jonain päivänä se tuntuu ainolta oikealta vaihtoehdolta, mutta ei vielä. Sinulle toivotan tsemppiä silloin jos tuntuu vaikealta.

Kirjoitit, että jos on tarvetta pitää tipatonta niin silloin juomisen kanssa on ongelma. Omalla kohdallani tuon voin allekirjoittaa, mutta tänään luin Tipaton.fi osoitteesta, että itseasiassa suurin osa tipattomalle ryhtyvistä on todellisia kohtuukäyttäjiä. Eli niitä joille alkoholi ei ole mikään ongelma ja jotka eivät muutenkaan juo edes joka viikko yhtäkään annosta. Tämä siis haastattelututkimukseen perustuvaa tietoa. Ja onhan toi helppo uskoa, mikäs se on tipattomalle ryhtyessä jos ei tee ollenkaa mieli edes.

Vielä on vähän hakusessa se, miten tämän vuoden tavoitteen sanoittaisin. Minulle on tärkeää, että muotoilen sen päähäni sillä tavalla, että minun on se helppo muistaa ja että se on realistinen. Ylätasolla tavoittelen sitä, että voisin luontevasti olla osan ajasta juomatta. Tipattomia viikkoja syntyisi itsestään. Miten sen tavoitteeksi muotoilen on vielä auki, mutta eiköhän se sieltä viimeistään ensi viikolla putkahda.

Nyt seuraan mielenkiinnolla sitä, että meneekö tämä tipaton yhtä kivuttomasti kuin syksyinen. Jos menee niin se valaa uskoa siihen, että voin jatkossa kerätä näitä raittiita jaksoja enemmänkin plakkariin. Juuri nyt on sellainen olo, että tämä viikonloppu menee ilman alkoholia helposti. Tästä fiiliksestä pidän sitten kiinni huomenna iltapäivällä. Lauantai kun on aina se vaikein paikka.

Olen jo mielessäni päättänyt, että Herkuton saa ottaa pienen takapakin. Löysin eilen joulun jäljiltä 2 suklaapatukkaa kaapista. Sellaisia ihan normikokoisia Fazerin sinisiä, a 215 kcal. Toisen niistä aion huomenna nautiskella jälkkäriksi. Sen verran pahasti se siellä kummittelee eikä minussa ole naista antaa sitä miehelle :unamused: . Toivon, että tulisi viikonloppuna sellaista keliä, että voisin tuon käydä polttamassa kunnon lenkillä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

8

Herkuttomissa luistaminen on siinä mielessä vaaratonta että ne kalorit voi karsia pois jostain muusta, tai sitten kuluttaa ylimääräisellä liikunnalla. Alkoholi on alkoholia eikä siitä pääse kuin olemalla ilman.

Minusta ei ollut kohtuukäyttäjäksi, monesti kokeilin ja yritin. Kaikki tai ei mitään on minun vaihtoehtoni. Viisaampaa oli valita ei mitään. Mutta jos kohtuukäyttöön todellakin pystyy niin silloinhan ei ole hätää.
Tsemppiä.

9

Minun sokerittomani ja herkuttomani on sujunut erinomaisesti. Ei yhtään sortumista makeaan, vaikka yhtenä päivänä mieliteko oli melkoinen. Myös vegaanisuuden suhteen onnistumisprosentti on ollut 100. MUTTA. Tipattomuuden suhteen se on sitten ollutkin täysi nolla. Vuoden ensimmäisistä päivistä yksikään ei ole ollut tipaton
Ja nyt kun parisuhde on katkolla niin ei ole enää edes yritystä.

10

Ikävä kuulla Hemmentaali, että parisuhteesi on ajautunut katkolle. Se on aina surullista, oli tilanne ihan mikä tahansa. Voisin kuvitella, että itsekin tuossa tilanteessa välittäisin vähät mistään ja vaan tissuttelisin. Mutta toisaalta sinulla on selvästi tahdon voimaa, jos haluat. Olethan onnistunut luopumaan herkuista joita ennen himoitsit. Nyt voisi olla hyvä paikka ajatella itseäsi. Miettiä miten parhaiten tavoittaisit hyvän olon sisimpääsi, sitten kun parisuhdekuviot selkiytyvät suuntaan tai toiseen. Olet ansainnut hyvin vointia. Tavoitatko sen parhaiten alkoholin avulla vai ilman? En ala neuvomaan kun en itsekään aina muista ajatella itseäni. Mutta haluan herätellä ajatuksia. Mistä tulee oikeasti hyvä olo?

Viikonloppuna minulle tuli todella hyvä olo siitä, että en juonut. Oli ihanan rentoa ja miellyttävää. Olin kyllä aika väsynyt koko viikonlopun, mikä tänä talvena on ollut ongelmani. Mutta väsymys oli sellaista mukavaa, kun ei ollut mitään pakollista tekemistä. Mieskin oli päättänyt ihan omatoimisesti olla raittiina. Se lisäsi tunnelman leppoisuutta. Tänä aamuna töihin lähtiessä yritin painaa mieleeni tunnelmaa, jotta tulevina viikonloppuina (ei vain nyt tammikuussa vaan jatkossakin) muistaisin, että viikonloppu tuntuu paljon pidemmältä ja paremmalta selvin päin.
Pieni ikävä hetki oli. Sunnuntai iltapäivänä iski jonkin asteinen levottumuus / ahdistus. Ei siis mitenkään paha ja tiesin, että se menee kohta ohi. Eikä se tuottanut mitään mielitekoa alkoholiin. Kuitenkin oli sellainen erikoinen olo, mitä olen viimeisen parin vuoden aikana kokenut. Siihen tekisi mieli puolikasta tablettia rauhoittavaa. Niitä minulla ei kuitenkaan ole enkä aio hakeakaan. Uskon, että noista tunteista pääsen jos saan alkoholin käyttöni kohtuuteen. Ne on aika uusi juttu. Lääkäri meinasi, että voisivat liittyä alkaviin vaihdevuosiin. Katsotaan miten homma etenee.

Herkkujen kanssa kävi sitten vähän huonommin. Kuten kerroin aioin syödä kaappiin unohtuneen Fazerin sinisen patukan. No se meni. Ja sitten piti tuhota vähät suolakeksit mitä oli jäljellä, juuston ja hillon kera. Eikä siinä vielä kaikki (kuten ostoskanava sanoisi), kaupan päälle löysin vielä vähän lisää joululta unohtunutta suklaata. Pitihän nekin tuhota :frowning: . Läskiksi siis meni, kirjaimellisesti. Ei sunnuntain tunnin reipas lenkki kaikkea tuota polttanut. Mutta nyt täytyy sitten elää vähän askeettisemmin. Lounaalla vain salaattia tai keittoa koko viikko. Ei jälkkäreitä eikä ylimääräisiä lisukkeita.

11

No heh…ostinpa sitten eilen automaattisesti jäätelöä sen kummemmin tätä lupasuta ajattelematta :blush: ja toki söin myös sen paketin :unamused: annoin minä toki vähäsen miehellekin siitä :laughing:

Keittiön kaapit siivosin viikonloppuna eikä niistä enää tule mitään yllättäviä karkkijemmoja. Viimeset suklaatkin mies onneksi tuhosi syömällä ne.
Samoin pakastin ja jääkaappikin on nyt ratsattu kaiken varalta. Kylmäkaapin perukoille jäi kyllä jemmoihin siideriä, mutta se ei ole ongelma. Kun mä päätän olla juomatta niin ei ne mulle juttele sieltä. Jäätelöpaketit juttelee pakastimesta kylläkin :smiling_imp: kumma juttu. Lahjaksi saatuja väkeviä pullojakin on taas useampi vaan sekään ei ole ongelma kun en yleensä niihin koske. MUTTA yhtään viiniä ei tästä talosta löydy. Se ois semmonen jonka kanssa saisin taistella.
Ja yhtään juustoakaan ei löydy :laughing: ihan kauhein pahe mulle!

No nyt on pohjatyöt tehty tälle hommalle.
Herkutonhan tarkoittaa nyt sitten vain sitä parempaa ruokaa ja keskittymistä ruoantekoon. Mun ongelma vapaapäivien ruoanteossa on se ruoantekoviini!! muka makea homma punkkua ryyppiä ja tehä monismutkasia ruokia. Mutta sekin onnistuu hyvän teen kanssa. Kun minulla nyt ei ole muuta vaihtoehtoa kun sitä viiniä en hae.

Ja ikävä kuulla Hemmentaali parisuhteestasi :confused: mutta peukut sinun onnistumiselle herkkujen suhteen!

12

Kiitos, vilma ja vilmasto - miksi teillä muuten pitää olla noin samanlaiset nimimerkit? :smiley:

Luulen, että alan itse olla käännekohdassa. Olen taas antanut kohdella itseäni huonosti vain, jotta olisi edes joku jonka kanssa olla, jolta saada hellyyttä ja seksiä.

t. Hemmentaalisto

13

Mistähän ihmeestä muuten oon ees keksinyt tämän vilmaston?! ei mitään mielikuvaa! kun se ei edes liity minuun yhtikäs mitenkään :laughing: välillä on käynytkin mielessä monikin nimimerkki, että mitäköhän tuokin tarkoittaa?!
Hemmentaalista mulle tulee mieleen juusto :stuck_out_tongue:

14

Tuolla Lopettajien puolella on leikkimielinen nimimerkkien oikeiden nimien arvailu meneillään ja siellä kerroinkin, että minun nimimerkin takana on kissa. Nyt jo edes mennyt sellainen, mutta nimi on kiva mielestäni, siksi sitä keksin käyttää kun piti joku nikki keksiä.

Viime syksynä annoimme ystävälle 50 v. lahjaksi “lahjakortin” oikein hyvälle illalliselle johonkin oikein hyvään ravintolaan hänen valitsemanaan aikana. Nyt hän sitten päätti sen lunastaa. Eli tulevana lauantaina on tarkoitus mennä hänen + puoliso, sekä sisko + puoliso (ja minun oma mies tietysti myös) kokoonpanolla syömään oikein pitkän kaavan kautta. Sen jälkeen varmasti kaikilla on ajatus mennä baariin vielä jatkamaan iltaa. Yleensä minun kohdalla tuo tarkoittaisi aika runsasta viinin juontia. Ensin alkuskumpat, sitten viinipaketti ruoan kanssa ja sen jälkeen vielä drinksua tai vinkkua. Mutta nyt olen luvannut olla tipattomalla. Enkä aio siitä lipsua, ei tee edes mieli. Toivon vaan, että heidän tunnelmansa ei siitä latistu. Että he eivät luule, että minä haluan mahdollisimman aikaisin kotiin tai jotain. Rouvat tässä porukassa eivät ole mitään kovia ottamaan. Heistä etenkin toinen juo oikeastaan vaan tällaisissa juhlatilanteissa ja sitten joskus kesällä jonkun satunnaisen yksittäisen siiderin. Toinenkin ottaa hyvin harvoin, mutta ymmärtääkseni jossain omassa kaveriporukassa joskus vähän reilummin. Mutta usein yhteisiin bileisiimme tulee autolla. Heidän miehetkään eivät juo alkuunkaan joka viikko eivätkä vedä övereitä, jos ei lasketa mukaan joitain satunnaisia nukahtamisia kotibileissä aamu viiden jälkeen. Eli heille ei siis ole ongelma se, että seurassa on ihminen joka ei juo…PAITSI kun se olen minä niin muuttaa koko homman tasapainoa aika rajusti. Mutta onneksi ovat jo vanhoja ystäviä ja voin sanoa heille suoraan, että tipaton menossa, mutta ei anneta sen haitata hommaa. Ovat niin hulvattoman hauskoja, että ei se naurun määrään vaikuta mitenkään ja heidän seurassaan varmaan jaksan yöhön asti ilman alkoholiakin. Taitaa olla minun mies se, joka on eniten ihmeissään kun toimin kuskina :laughing: . Ei ole viime vuosina kauheasti tapahtunut viikonloppuisin.

Kivaa siis tiedossa ensi viikonlopuksi. Ja nyt vaikuttaa siltä, että tämä tipaton sujuisi samaan malliin kuin edellinenkin eli mielitekoja ei ole pahemmin. En edelleenkään kyllä usko, että tämä olisi pysyvä olo tila. Voi hyvin olla, että ennen tuota lauantaita mieli alkaisi muuttua ja sitten menee kärvistelyn puolelle. Mutta sitten menee. Pidän kyllä kiinni tästä koska haluan ennen tulevaa lomaa saada taas elimistön hyvään kuntoon. Siellä lomallakaan ei ole tarkoitus ryypätä joka päivä, mutta haluan lähteä matkaan niin, että on levännyt olo jo valmiiksi. Kestän sitten paremmin pitkän matkan rasituksen ja sen vähäisenkin tissuttelun mitä lomalla aion harrastaa.

Lauantaina on kyllä sitten herkuttelu sallittu. Aion todellakin syödä jälkiruoan ja kaiken mitä eteen kantavat. Ihanaa taas mennä syömään jonkun muun huolella valmistamaa ruokaa. Se on mun elämän parhaita nautintoja.

15

En minäkään järkevää selitystä nimimerkilleni keksi, mutta ehkä se tarkoittaa hemmetin emmentaalia. Kun juustoista niin tykkäisin, mutta eettisistä syistä en niitä halua syödä.

Tämän päivän teemana itselläni on pohtia, kuinka isoon hyppäykseen pystyisin. Yhden asuntohakemuksen jo laitoin päästäkseni pois nyky-ympyröistä mutta eipä silläkään paikkakunnalla talvet olisi yhtään tämän siedettävämpiä eikä elämä oikeasti tämän kummempaa. Työmatkat vain muuttuisivat taas entistä pitemmiksi. Mutta Sylvian ja sen ystäväni tilanne, josta eilen toiseen ketjuun avauduin, laittavat miettimään, mitä ihan oikeasti elämältäni vielä haluan. En tätä.

Mutta mistä löytää rohkeus hypätä?

16

Yleinen neuvohan on, että pitää miettiä, mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua jos näin teen. Yleensä se ei ole kovinkaan kummoista ja mahdollisuus etuihin on paljon suurempi.

Itselläni on joskus pakko ajanut rohkeisiinkin loikkauksiin mutta yhtä lailla ja useimmin kova halu saavutta jotain elämässä.

Ehdottomasti kannattaa alkaa kysymyksestäsi mitä oikein haluan ja sitä jatkaa kysymyksellä miksi haluan sitä mitä haluan.

Rohkeutta.

17

Jatkoa Daven yksinkertaiseen mutta viisaaseen neuvoon:
Kun nuo selvitetty mieti miten saan sen mitä haluan. Ja tässä kohtaa kannattaa asia palastella niin pieneksi, että tavoitteet tuntuu mahdollisilta saavuttaa. Jos ihminen haaveilee / haluaa jotain mikä tuntuu liian isolta tai kaukaiselta ei sen eteen ala tekemään mitään, koska se tuntuu jo valmiiksi mahdottomalta. Mutta kun pilkkoo pieniin osasiin niin tuntuu, että sen osatavoitteen voikin saavuttaa ja sitä kohti sitten menee.

Ärsyttävän työohjeilta kuulostava neuvo, anteeksi siitä. Olen itse vaan hyvin ratkaisukeskeinen ihminen ja huomannut, että minua auttaa se, kun laitan asioille välitavoitteita, jotka sitten tähtäävät siihen isompaan päämäärään.

Jos kaipasit enemmän hengen nostatusta niin unohda tämä raapustus. Täällä on varmasti monia muita jotka ovat parempia tsemppareita sillä saralla.

18

Hei
Olen ihan uusi täällä ja tämä on eka kirjoitukseni :slight_smile: olen lukenut rehellisiä tekstejänne, kiitos niistä. Mun PITI olla tipattomalla ja herkuttomalla, mutta kumpikaan ei ole onnistunut. Nyt kun vietän etäpäivää töistä, olen lievässä krapulassa ja tunnen itseni aivan paskaksi enkä saa mitään aikaiseksi, niin nyt sitten olen loppukuun juomatta. Nyt kun se on oikein kirjoitettu tänne niin pakkohan sitä noudattaa, eikö niin?!

19

Tervetuloa Pecorino, tänne vaan mukaan!
Nyt kun olet loppu kuun juomatta niin olet kuukaudesta ollut sitten 30 päivää juomatta (siis jos tuo oli eka sortuminen). Se on varmaan aika hyvä saavutus, kun kerran tänne olet tullut. Tuskin täällä kirjoittaisit jos se olisi ihan normi kuukausi, vai mitä? :slight_smile:
Eli ei muuta kuin uutta tsemppiä kehiin.

Minulla tuo herkuton tahtoo olla kyllä nyt todella vaikeaa. Olen aivan liian tottunut syömään jotain makeaa jokaisen aterian päälle. Ja kun on siihen tottunut elimistö suorastaan huutaa sitä. Pitää opetella huutamaan takaisin; ET SAA nyt mitään! Helpointa se on jos saa kaikki houkutukset pois, mutta kun niitä täällä töissäkin tuntuu olevan joka pöydän kulmalla.

Tipattomassa tuli tänään sellainen hetkellinen mielijohde, kun joku puhui tulevasta viikonlopusta ja siihen liittyvästä viinin lipittelystä, että “niin minäkin!”. Kunnes muistin, että “ei, minä en nyt”. Taon jatkuvasti päähäni mielikuvaa siitä nautinnosta, jonka koen, kun herään viikonloppu aamuna ilman krapulaa. Pitää varmaan pian luvata kavereille kyyti lauantain illalliselle, jotta en voi perua autolla lähtemistä.

20

Mulla on ollut sellainen tapa jo jonkin aikaa että juon noin 3 kertaa viikossa illalla ja enemmän kuin pitäisi. Tarkoittaa siis sitä, että seuraava päivä menee aina plörinäksi kun päätä särkee ja masentaa. Aina vannon vähentävän mutta sitten kun mieliala taas kohoaa niin juon siihen hyväänkin fiilikseen. Huomaan tyhjien pullojen määrästä, että kyllä todella ovat määrät kasvaneet.
Eilinen ja tänä aamuna nautittu “loivari” eivät olleet siis ekat juomisen tässä kuussa vaan kolmas.
Krapulaton viikonloppuaamu on mullakin haaveissa, se todella on mahtavaa.