Tilanne Naurismäellä

Minäkään en oikein tiedä millaisista miehistä pidän. Tai no, ehkä se avautuu, kun miettii hieman. On ollut yks uus tuttavuus. Muutaman viikon jälkeen tutustuminen on lopahtanut, alussa tutustuminen oli tosi kiihkeää ja sellaista hurmiollista. Mutta ehkä valhetta. Miehellä vaikuttaa olevan heikko yleissivistys ja hänellä on kai jokin kehonkuvanhäiriö ja sairaalloinen keskittyminen painoonsa, joka on näkynyt nyt jo pakkomielteenä tutustumisen ollessa alussa. Sen lisäksi hän ei laittanut viestiä sellaisessa tärkeässä kohtaa, jossa odotin huomiointia, hän ei ollut kiinnostunut ja se kertoo mulle, että jos olisi kiinnostunut minusta, olisi laittanut kohteliaan viestin. Osaisi tällaiset perusjutut. Huomioinnin ja kohteliaisuuden. Sellaisia hälytysmerkkejä on ilmassa, jotka oikeastaan ovat aiheuttaneet kiinnostukseni lopahtamisen. Samalla olen pettynyt, samalla helpottunut, että vihdoin luotan itseeni ja toimin oman tunteen mukaan, enkä lähde miellyttämään miestä tai katsomaan “mitä jos olenkin väärässä” -ajatuksella. Koskaan en ole ollut väärässä näissä asioissa, siispä luotan itseeni. Joskus olen vaientanut oman vaiston, jotta olisi säpinää ja “mahdollisuus”. Sellaista en halua tehdä enää koskaan, koska se rikkoo minut ja ajaudun miellyttämään ihmistä, joka on minulle jo lähtökohtaisesti epäsopiva ja väärä henkilö seurusteluun.

1 tykkäys

Poistettu.

Poistettu.

1 tykkäys

Elikkä ihan heti et piilosta palaile. Hauska😄
Voimaannuttavaa vkonloppua.

1 tykkäys

Poistettu.

1 tykkäys

Poistettu.

Poistettu.

1 tykkäys

Poistettu.

2 tykkäystä

Poistettu.

1 tykkäys

Toivottavasti siellä on kaikki suhteellisen ok, vaikka tämä kirjoittelutilanne kävikin ilmeisen tukalaksi.

1 tykkäys

Jotenkin ajattelin tuota lähes ylimaallista, psykoottista filosofiointia🙄 Vähän lähdin mukaankin…
Toivon Naurismäki että oot ok.

Ikävä on Naurismäkeä. Toivottavasti palaat entistä ehompana - tai pyörähdät kertomassa, jos / kun palaset loksahtavat kohdilleen. Kaikkea parasta…:heart::muscle: