Kiltti tyttö täälläkin, kiltin tytön syndroomasta kärsin edelleen. Olen aina ollut ymmärtäväinen, tunnollinen ja kaikkia kuunteleva ja se pahin tosiaan purkautui juurikin tuossa jokunen vuosi sitten, siinä 25v. paikkeilla. Raivosin ja nirhasin tyynyjä, itkin päivät ja yöt pari viikkoa ja kyllä helpotti. Mutta liiallisesta kiltteydestä on todella vaikea päästä eroon, sitä opettelen edelleen.
Yksi idiootti täälläkin, pelipiru on nyt niin niskan päällä ja vie tällä hetkellä 6-0. Nyt loppui tililtä jo rahat niin eiköhän se auta taas hetkeksi. Yritän tässä saada myös Takuu-Säätiön hakemusta valmiiksi, koska sen jälkeen on PAKKO pysyä peleistä erossa, tilillä kun ei varmasti saa näkyä yhtään jälkiä pelaamisesta, jotta takaus voisi mitenkään onnistua. Taitaa olla myös pelipirun tekosia että se on viivästynyt nyt kuukauden verran. Ja tässä olen jo parit raivarit saanut hakemusta tehdessäkin. Niin järkyttävä homma ja heti kun en jotain kohtaa hakemuksessa ymmärrä niin kilahdan totaalisesti. Tämä ihminen ei ole minä, haluan tästä toisesta persoonasta eroon, vaikka ymmärrän että kun kiukuttaa niin pitää antaa kiukun tulla ulos. Villaisella painaminen on se pahin ongelma - ja meille kilteille niin hyvin tuttu tapa toimia.
Tsemppiä Tiikeri75, aloitetaan yhdessä nyt nollasta ja pidetään toisemme kaidalla tiellä eikö vaan?
Joo-o… Tehdäänpä niin… Ei auta luovuttaa. Eikä oo perusasiat kunnossa. Ruokaa on, mutta ei niin paljoa, että palkkapäivään saakka pärjäis. Taas on sama vanha tuttu nälkä vuorossa joidenkin päivien ajan ennen palkkapäivää ellei jostain järjesty rahaa. Voi tauti!
Kävin jo hakemassa Cityvaraston kopistani lisää cd-levyjä ja DVD-levyjä laitettavaksi Huuto.nettiin myyntiin. Niiden kuvaamisessa ja myyntitekstien pohtimisessa menee aikaa ja ehkä tämä pettymys unohtuu.
27 päivää… Se oli niiiiiiiiiin mukava alku pelaamattomuudelle.
Pelittomien päivien nollaantuminen harmittaa aina jälkikäteen suunnattomasti. Mutta ei se oikeasti nollaa kaikkea sitä mitä olet jo saavuttanut. Terapeuttisempi olisi ajatella että jatkat siitä mihin jäit ja kyllä ne pelittömät päivätkin mitkä olet jo saavuttanut on ja jää.
Niin, onhan ne kaikki pelaamattomat päivät voitollaolopäiviä kuitenkin. Mutta ei sen ymmärtäminen nyt tunnu auttavan tähän pettymykseen. Saa nähdä saanko edes nukuttua tänä yönä. Niin totaalisen musertunut olo on nyt.
Kaikki pelaamattomat päivät on hyvä juttu, näin haluan itsekin ajatella. Ja jos ajattelen niin, muistan että tämän vuoden puolella esimerkiksi on huomattavasti enemmän pelittömiä päiviä kun päiviä pelien parissa ja se on jo melkoinen saavutus. Minua ahdistaa nyt kuitenkin se että on tullut pelattua monena päivänä peräkkäin, ne peliputket ovat hirveitä ja niistä ulos pääseminenkin tuntuu aina jotenkin todella vaikealta.
Saitko nukuttua ollenkaan, millä fiiliksillä lähtee pelitön päivä nro 1 käyntiin?
Tiikeri75, tuli takapakki mutta ei siihen kannata jäädä. Uudestaan vaan aloittamaan. Saavutit jo voiton kun olit niin kauan pelaamatta, tiedät että sen voi tehdä uudestaan. Voimia!
Tsempparitar, sain nukuttua joitakin tunteja, kun nyt on siis lomaviikko menossa eikä tarvinnut herätä töihin. Mutta fiilikset on edelleen huonot. Ärsyttää, itkettää, ottaa päähän. Olisin voinut niillä rahoilla edes vähän mukavamman lomaviikon saada kasaan. Nyt pitää olla ilman mitään kahvillakäyntejä yms lomaillessa. Miten sitä voikin olla näin tyhmä…
Pääsen ilmaiseksi Habitareen jos vain jaksan rekisteröityä työpaikan tavarantoimittajan antamalla linkillä. Tai se rekisteröityminenhän ei ole raskasta vaan se paikalle meneminen ja oleminen tässä fiiliksessä. Kiinnostaisi toisaalta kuitenkin.
Myötätunto, kiitos. Onhan se tietysti niin. Pystyin olemaan pelaamatta jonkin aikaa ja nyt pystyn olemaan pelaamatta pitempään. Kunhan nyt vain jotenkin pääsen tästä tunteesta yli ja läpi ja ali ja vaikka mitä.
Tuo laskurihan näyttää väärin! Enhän minä ole ollut kahta päivää pelaamatta, kun kerta eilen pelasin. Tuo pitää korjata näyttämään yhtä päivää.
No niin, nyt se on oikein.
Hei, Toiveikas tapaus? Onkos sulla täällä joku oma ketju, aihe, mikä tää nyt onkaan nimeltään? En muista. Aioin eilen lukea vähän enemmän sun tarinaa, mutta en löytänyt sitä. Sit ajattelin, että lisään sut kaveriksi niin sitten se varmaan löytyy, mutta sekään ei onnistunut. Kavereiksi voi näköjään lisätä vain niitä, joiden nimi on sinisellä tekstillä tuolla oikeassa reunassa. Sun nimi on mustalla.
Joo, mustalla on mustan lampaan nimi. Ei minulla täällä ole omaa ketjua, paitsi se, jonka joku muu minulle aloitti mutta siinä ei taida olla montaa viestiä ja on hautautunut sivulle x. Tosiaankaan ei taida haku osata etsiä, kun en ole kirjautunut. Alunperin kirjoitin nimimerkillä “Toivoton tapaus?”, koska vähän epäilin sellainen olevani mutta nyt toivon, että jospa en sittenkään 
Eräs Tinja (joka toivoakseni viettää nyt pelitöntä elämää) toivoi, että muutan nimimerkkini ja ehkä nyt on vähän positiivisempi fiilis tänne kirjoitella. Jossain sisällä on varmaan epäilys itseni toivottomuudesta näissä peliasioissa, kun olen vahingossa meinannut kirjoittaa taas nimimerkikseni "Toivoton tapaus? "
Ensimmäiset kirjoitukseni ovat ehkä elo-/syyskuussa 2015 todennäköisesti Tinjan tai Taistelun ketjuissa. Olen kyllä käynyt lukemassa täällä aiempinakin vuosina erityisesti Puuh-nimimerkin kirjoituksia. Nyt sitten häiriköin milloin kenenkin ketjua mutta vapaasti saa potkaista ketjusta ulos, jos siltä tuntuu 
Joskus tulee ketjuja selatessa omia kirjoituksia vastaan ja hämmästys, että “tällaistakin on tullut kirjoitettua”. Kirjoitus syntyy yleensä siltä istumalta enempiä mietiskelemättä tai vastauksena aiemmalle kirjoittajalle tai jopa johonkin vanhempaan juttuun, joka on jäänyt päähän pyörimään. Mutta markka-aikana alkoi jo tämä jälkikäteen katsottuna selkeä ongelmapelaaminen ja toivon, että olisin paljon aiemmin syventynyt näihin tarinoihin täällä. Siis noin vuosi sitten aloitin oikeasti tämän “peleistä irti”-kampanjan ja hidasta tämä oppiminen on ollut ja tämä oppivuosikin tullut vielä hyvin kalliiksi. Nollatoleranssi ei ole tavoite vaan, että lopulta olisi vain ne muutama rivi lottoa, vikinglottoa ja eurojackpotia eikä välttämättä edes niitä kaikkia mutta mitään uusia ei eikä missään nimessä nopeatempoisia pelejä, joita voisin pelata syömättä ja juomatta ja vaikka nukkumattakin koko päivän.
Pelaamattomuus ei tule luonnostaan, vaan kuten olen viime päivinä täällä kertonut niin niitä varotoimia pitää kehitellä. Jos kävelisi vaikka Täyspotin ohi, kaikesta täällä kirjoitetusta huolimatta saattaisi hetken mielijohteesta mennä sisälle pelaamaan “sen yhden kolikon” ja varmaan arvaat, mikä olisi lopputulos. Tuo hetken mielijohde ja vääränlainen itseluottamus, sille kun saisi vielä tehtyä jotain.
Rohkeasti vaan sinne Habitareen. Mielenkiintoisen messusisällön lisäksi siellä on varmaan osastoilla jotain tarjoiluakin 
Voit sitten kertoa meille, mitä ihmeellisyyksiä siellä näkyi.
…ja alunperin en eksynyt tänne peliasioissa vaan etsin toisen henkilön puolesta lääketietoa ja päädyin tuonne päihdepuolelle. Aloin sitten lueskella, että mitäs muuta täällä on.
Kiitos, että kerroit. Kirjoittele täysin vapaasti ja levollisen estoitta tänne mun ketjuun. Tehdään tästä 1000-sivuinen oppipaketti kaikille siitä kuinka vapautua peliriippuvuudesta.
En mennyt Habitaren ammattipäivään. Ehkä meen huomenna, kun siellä on muukin yleisö. Pystyy paremmin hukkumaan massaan eikä joka edustaja ole sit mua jututtamassa.
Sen sijaan menin uimahalliin saunomaan. Mulla on UH-kortille maksettuna käyntikertoja ja on oikeastaan kiire käyttää ne pois. Nyt en halunnut uida vaan vain saunoa. En edes ottanut uimahousuja mukaan. Pidän saunomisesta. Nautin saunomisesta. Rakastan saunomista!
Pari tuntia miedoissa löylyissä niin jo vain murheet unohtu ja olo helpottu!
Ihan lomameiningiltä kuulostaa nyt, hyvä niin Viime kesänä, kun oli vielä ankeampaa kuin tänä kesänä, tuli istuskeltua aika paljon saunassa niin, että menin istuskelemaan, kun sauna oli vasta lämpiämässä ja nautin lämpenevästä tunnelmasta pitkään ennen kuin edes heitin löylyä. Annoin murheiden tulla ja mennä ja olin vaan tekemättä mitään ja suuremmalti miettimättä, mitä asioille pitäisi tehdä.
Sauna on mullekin sellanen paikka, jossa murehdin ja vapautan ne löylykauhallisten mukana lämpönä ympärille. Tuntuu aina että joka kauhallisella olo vähän helpottaa. Pakko päästä taas pian saunomaan, viime kerrasta on aivan liian pitkä aika!
Minun ketjuun saa myös aivan vapaasti kirjoitella, tylsäähän se on yksikseen käydä keskustelua.
Kiitos luvasta kirjoitella ketjuihinne, se on varmaan voimassa kunnes toisin ilmoitatte Vaikka täällä ei joka kerran kirjoittaisi suoranaisesti peliaiheista, kyllä näille sivuille tullessa muistaa aina MIKSI tänne tulee.
Kyllä, toistaiseksi voimassaoleva sopimus.
Täällä on tärkeää keskustella joskus muustakin kun pelaamisesta. Sitten tuetaan kun pelipiru kiusaa tai on päässyt niskan päälle ja on tarve purkaa tuntemuksia. Mutta muutoin on hyvä puhua välillä kevyemmistäkin aiheista.
Tiikeri75:n runoja suorastaan odottaa, ovat aina yllättäviä ja oivaltavia ja mukavaa sekin, että niitä on täällä yllättäen. En tarkoita siis, että niitä tarvitsee varta vasten iloksemme rustata vaan silloin, jos runosuoni sykkii ja haluat jakaa ajatuksesi muiden kanssa, niin anna tulla vaan.
Tiikeri75, jotkut psykiatrit / muuten perehtyneet henkilöt ovat sitä mieltä, että kaikilla addiktioilla olisi yhteinen nimittäjä. On käsityksiä, jodien mukaan addiktioiden taustalla on erilaisia ahdistuneisuushäiriöitä, ja esimerkiksi epävakaa persoonallisuus. Sitten on vähän sattumaa mikä addiktio tulee omalle kohdalle, ja monilla henkilöillä on monta eri addiktiota.
Olet käynyt terapiassa. Onko sinulla jokin mielipide tästä? Tai jollakin muulla, joka tähän ketjuun kirjoittelee?
Mukava kuulla, Toiveikas tapaus. Kyllä niitä aina vähän väliä jostain tulee.
Ja toistaiseksi voimassa oleva sopimus on joo.
Mietin taas sitä Nuuksioa. Pitäisköhän sinne sännätä jo heti huomenna. Ettei vaan jää käymättä. Luonto kiinnostaa enemmän kuin Habitare.
