Moi. Mä löysin tän foorumin viime yönä ja voin sanoa että kolahti ja kovaa. Mulla alkaa nyt yritys ainakin vähentää juomista ja toivon että tää foorumi ja saman asian kanssa painivat kohtalotoverit voi auttaa siinä.
Mä alotin juomisen yläasteella 13-vuotiaana ja se oli rakkautta ensi hörpyllä. Eihän sillon lapsena kovin useasti tullut juotua, mutta lukiossa alkoi bileitä olla useammin ja siitä se alkoi. En oo varma oonko pystynyt koskaan oleen ees kuukautta juomatta…? Tuskin. Viimeiset noin 10 kymmenen vuotta mä oon tuntenu juomisestani enemmän ja vähemmän syyllisyyttä. Oon siinä ajassa opiskellut ammattiini ja ollut useissa työpaikoissa. Työni oon aina hoitanut hyvin eikä juominen oo niitä haitannut.
Mä tunnustaudun tissuttelijaksi, alkoa menee monena iltana/päivänä viikossa, sillä oon nyt kolmivuorotyössä ja voin joskus juoda arkena ja päivälläkin ellei oo muita menoja. Siihen tietty sisältyy kaikki illanistujaiset ja muut juhlat, joissa tulee otettua sitten oikein humalat. Toi syyllisyys mikä tulee, johtuu turhasta rahanmenosta ja siitä saamattomuudesta mitä se pöhnässä ja varsinki krapulassa oleminen aiheuttaa. Yhden oluen jälkeen mä en tohdi lähteä viemään ees roskia kun mä pelkään että joku huomaa mun juoneen. Ja toki on pelottava huomata aina kuinka kaupassa oluthyllyn kohdalla käsi ojentuu nappaamaan hyllystä ‘vain pari-kolme’ juomaa illaksi. Pitäähän sitä rentoutua, pöh. Viiniäkin tietysti pitää ostaa aina alkon ohi kulkiessa koska se tulee niin paljon halvemmaksi.
En oo koskaan puhunu tästä mun ongelmasta kenellekään. Edes mun mies ei tiedä, sillä me vietetään arkea eri kaupungeissa työn vuoksi. On niin helppoa juoda yksin ja olla vaan kertomatta. Sitä mä kyllä ihmettelen että eikö se oo koskaan puhelimessa huomannut mun kuulostavan humalaiselta? On tai ei, mä toivon, että sen ei enää tarvi sitä kuullakaan.
Mä alotin syyskuun loppuun kestävän tupakkalakon viikko sitten ja samalla päätin olla myös juomatta ton ajan ihan vaan siksi että alkoa ottaneena alkaa myös tupakka maistua; se on tavallaan tupakoimattomuuden tukitoimenpide. Ihme kyllä kaupassa käynnit on onnistuneet tän viikon aikana niin hyvin, ettei joka kerta oluthylly oo käyny ees mielessä…?
Vaikka tää juomabreikki alkoikin tukitoimenpiteenä, tarkoitus ois nyt koittaa kuinka kauan mä pystyn oleen ilman. Marraskuun eka viikonloppu on isommat kemut, jollon mä varmaan otan. Ja oisin kyllä ylpeä itsestäni jos siihen saakka pystyisin oleen ilman. En mä raivoraittiiksi halua, ainakaan vielä, mutta vähentää merkittävästi. Toivosin, että saisin lopetettua kaiken yksin juomisen ja väistettyä monet turhista jumiskemuista johtuvat turhat krapulat. Eihän tää oo terveellistäkään.
Mutta joo, päivitän tänne tilannettani ja ootan kauhulla sitä ensimmäistä todellista koettelemusta… Ja tsemppiä myös muille vähentäjille ja lopettajille!!
Nyt mä oon sairaslomalla muutaman päivän. Kävi mielessä, että nythän sitä voisi ottaa koska… Mutta mä koitin tappaa sen ajatuksen heti. Kaupan kautta tulin kotiin, mutta alkoholi jäi kauppaan Tää on nyt kahdeksas päivä ilman tipan tippaa ja vaikka mä tässä meenkin päivä kerrallaan, oon mä laittanut silti itelleni tavotteeksi vähintään loppuviikon. Sunnuntaihin saakka ilman, kokonaan ilman. Vaikka tää nyt on jo pisin raitis pätkä naismuistiin, niin kyllä mä mielestäni oon maksalleni velkaa vielä pidemmän pätkän.
Tuo sun kirjoittelu kuulostaa aika tutulta. Minäkään en perskännejä vedä. Juon salassa vaimolta ja lapsilta tai niin ainakin luulen, tottakai ne sen haistaa…? Oluita menee 6-8 annosta / päivä.
Nyt on menossa neljäs päivä ilman alkoa ja päivä kerrallaanhan sitä menee mutta pitempaikainen raittius on kyllä mielessä. Tiedän, ettei se tule hellpoa oleen, mutta nyt on tissutellut niin paljon että se kyllä yhdelle miehelle riittää vaikka sitten loppuelämäksikin. Tuo hemmetin pieni jurri ja pöhnä on todella ärsyttävä olotila ja jos ei muuta niin haluan antaa lapsille (alakouluikäsiä) hyvän esimerkin ja mukavan lähdön elämälle…
Voisiko tämän kiteyttää vähän samaan tapaan kun aikanaan tupakin lopetin
“tänään en ota tippakaan”
Moi Ramppe! Joo, nyt mennään sinnillä eteenpäin, molemmat
Mulla teki eilen mieli kylmää olutta, mut en sen vuoksi viitsinyt kauppaan lähteä. Tänään on toka vika sairaslomapäivä ja mielihalu oli tosi voimakas kun kävin kaupassa. Siellä oli juuri pari työntekijää täyttämässä alkoholihyllyjä ja mä aattelin, etten mä kehtaa nyt ainakaan hyllyyn kajota, kun ne siinä touhuaa. Hyvä kun olivat siinä, muussa tapauksessa mä olisin saattanut ojentaa käteni. Mä ostin sitten vain maitoa, tarpeet hedelmäsalaattiin ja pienen pussillisen karkkia. Joskus kun mä oon mielihalusta huolimatta jättänyt oluet ostamatta, mun on ehkä pitänyt myöhemmin käydä vielä hakemassa. Nyt musta tuntuu, että tän päivän kauppareissut oli tässä, en mä nyt enää mitään alkoholia lähde hakeen! Eikä mulla sitäpaitsi enää ees tee niin mieli. Mua ehkä jopa vähän pelottaa miltä se tuntuu kun se menee päähän Tässä on nyt ollut niin skarppina, ettei siitä tahdo noin vain luopua
Joskus tuntuu että kaupassa tai alkossa joku huomaa, että alkoholi on mulle ongelma. En mä näytä miltään alkoholistilta, mutta tuntuu että se näkyy silmistä, tavasta jolla mä katselen pulloja tai jotain. Kuulostaa kyllä tyhmältä, enkä mä osaa sitä kovin hyvin selittää, mutta jotain edellämainitun tyylistä kuitenkin tunnen lähes joka kerta tehdessäni alkoholiostoksia.
Ramppe oli laskenut paljonko sillä menee alkoon rahaa. Mäkin haluisin ja haluisin laittaa vielä talteen ne säästyneet rahat, mutta mulla on jotenkin hirmu hankala arvioida alkoholiin käyttämiäni rahasummia. Ehkä mä laitan vaikka tältä päivältä reilu 6-7 euroo ja eiliseltä kans. Koska ilman tätä vähennys-aikomusta mä olisin varmasti ostanut parit oluet sekä eilen että tänään. Mä oon siirtänyt syrjään tupakoinnista säästyneet rahat ja olisi tosi kiva nähdä paljonko alkoholissa säästyy. Huomiselta pitäisi siirtää säästöön varmaan baari-illan verran. No katsotaan.
Loppukaneetiksi vielä se, että olo on mainio! Mä koen olevani paljon energisempi ja iloisempi kun mä en oo ollut kymmeneen päivään edes pikku pöhnässä Reilun parin viikon päähän tuli yllättäen läksiäiset, minun läksiäiset, ja sillon mä kaiketi otan alkoholia. Jos mä siihen saakka pystyn oleen ilman, niin heitän kyllä voltin!
Tuosta Jepen juomapäiväkirjasta niin sieltä pystyy kulutuksen lisäksi myös täyttämään paljonko on rhaa mennyt. Jos esim ostat (siis leikillään ethän sä oikeast osta ) niin sixpäkin joka maksaa vaikkapa 8 euroa niin täytät sen siihen ja pysyt kärryillä paljonko on mennyt sivusuun.
Tuonhan voi myös käyttää toisinpäin, v’ähän niinku tupakkalaskurin että kiraat sinne sen määrän mitä olisit esim tänään ottanut ja laitat ne rahat sivuun vaikka aina sunnuntai-iltana?
Mulla tuntuu nyt hyvältä, ei tee suuremmin mieli mitään alkoa eli jatketaan näillä
Joo, mä oonkin laitellut siihen juomapäiväkirjaan jotain, mutta tosi hankala oli muistella toissa viikonloppua… Oltiin Lapissa kavereiden kanssa viettämässä ruskaa ja siellä tuli juotua toisten tarjoamia juomia ja muutamia itse maksettuja ja jotain taskumateista jne… En pysty yhtään arvioimaan. Mutta mä kuitenkin alotin sen alkosäästämisen ja kohta mä jo saan ostettua sellaset saappaat, joita en olisi kuuna kullan valkeana raskinut ostaa tuosta vain
Tekee tosi paljon olutta mieli. Nimenomaan OLUTTA. Käynkin tänään ostamassa, mutta kallistun alkoholittomaan, onneksi sitäkin on olemassa Mikä merkki on hyvä? Nikolai ei ainakaan…
Eilen siis ostin pari alkoholitonta olutta joista toisen join ja toisen säästin täksi illaksi. Kävin myös juoksemassa ja oli hyvä fiilis kun ei ollut kiire kotiin tissuttelemaan. Olut maistui taivaalliseen hyvältä ja se maku herätti odotuksen päihtymisen tunteesta ja kun sitä ei tullutkaan mä olin enemmän kuin tyytyväinen! Ei tullut mitään itsensä pettämisen tunnetta eikä myöskään sellasta tunnetta, että se tuosta alkottomasta siirtyy kätevästi alkolliseen.
Mies on vähän ihmetellyt kun en ole käynyt kapakoissa, mutta mun on ollut helppo sille nyt sanoa, että en uskalla juoda etten vain retkahda tupakkaan
Mulla tulee tänään kaksi viikkoa vesiselvänä Nyt en oikein kaipaakaan päihtymisen tunnetta. On ollut niin mukava nukahtaa iltaisin ajoissa ja herätä varhain aamulla. Tissutellessa unen saanti venyy aina pikkutunneille kun eihän sitä pienessä nousussa uni tule.
Olen muuttamassa taas töiden perässä ja tällä kertaa työt ovat samalla paikkakunnalla kuin mies ja pääsemme pitkästä aikaa saman katon alle. Toivottavasti lopullisesti tällä kertaa. Fingers crossed. Mä pakkasin ja pyykkäsin eilen hiki päässä ja jossain vaiheessa tartuin siihen toiseen alkottomaan olueen. Perjantaista oppineena tiesin ettei sitä pöhnää tuu ja tartuin oluen juotuani uudelleen toimeen. Vitsi, tää selvänä olo on tehnyt muhun melkoisen vaikutuksen. Mä tykkään tästä olotilasta. Ja laitoin eilen rahaakin säästöön
Olipa mukavaa kun sai Jeppeen toisen raittiin viikon putkeen Tällä viikolla ei sitten juodakaan. Pitkät vapaat ja sairaslomat on ohi ja loppuviikko paiskitaankin sitten oikein olan takaa hommia. Tavallaan kiva kun saa työnteosta tukea pysyä selvänä. Vaikka mä oon nyt kotona ollessani saanut kokea, ettei se selvänä pysyminen niin vaikeaa olekaan. Pistää jopa miettimään, että oliko mulla alkoholin kanssa mitään ongelmaa, mutta kun mä muistan sen pakottavan tarpeen nostaa siihen ruokakärryyn ne pari-kolme olutta, niin vastaukseksi jää, että kyllä mulla oli. Ja on edelleen.
18:s päivä ilman tippaakaan alkoholia
Suurimman eron oon huomannut nukkumisessa. Kiva kokea iltaisin aivan oikea väsymys ja nukahtaa siihen. Unen laatukin on parantunut, en mä heräile öisin enää ollenkaan.
Pakko oli tulla ottamaan tällainen kanta, koska iloitsen vilpittömästi sen puolesta, että olet onnistunut näin hyvin. Jotenkin suhtaudut tuohon juomattomuuteesi fiksusti. Huomaat, että se tuo elämääsi todellista lisäarvoa; niin oman hyvinvoinnin, laadukkaan unen kuin rahallisenkin edun muodossa ja selvästi nautit tuosta. Minusta tuntuu, että sinulla on kaikki edellytykset vähentämiseen ja mahdollisesti myös ihan kohtuukäyttöön, kun asenteesi on noin myönteinen ja olet ikäänkuin oikeista syistä - siis omasta halustasi - motivoitunut elämänmuutokseesi. Toivottavasti muutto saman katon alle miehesi kanssa ei saa sinua luopumaan vasta löytyneestä innostasi. Oletan siis, että miehesi käyttää alkoholia, mutta ehkei kuitenkaan päivittäin.
Kaikkea hyvää päiviisi ja pidä tuo tahtotila! Hyvä siitä tulee
Kiitos tsempistä Hemmiina!
Joo mun mies on virka-aikatyössä ja joskus saattaa viikolla ottaa saunaoluen tai kaksi. Viikonloppuisin yleensä ottaa sitten vähän enemmän, mutta harvoin se ihan kännissä on. Mäkin ihmettelen kuinka helposti tää on tällä kertaa mennyt. Mä oon monet monituiset kerrat sanonu itelleni esimerkiksi että oon loppuviikon kokonaan juomatta, tai seuraavat vapaat oon juomatta. Ja niin monesti oon pettynyt itteeni ja hävennyt sitä kun en oo siihen sitten pystynytkään. Tuota itseinhoa ja häpeää ei todellakaan ole ikävä!
Ensi viikonloppuna mulla on tiedossa bileet sekä perjantaina että lauantaina. Perjantain bileissä voi olla selvinpäin selittelemättä, mutta lauantai on eri juttu. En mä haluais tätä etukäteen kauheasti märehtiä, mutta mielessä se vähän pyörii. Tässä nyt on herännyt sellainen halu näyttää itselle kuinka kauan pystyy olemaan selvänä. Pieni kisa minun kanssa Ikävää jos joku ulkopuolinen tekijä pilaa kisan. No, en nyt enempää märehdi tätä.
Mä näin viime yönä (tai tässä päivällä, yövuorojen välissä nukkuessani) unta että olin parin työkaverin ja serkkuni kanssa viettämässä aurinkoista alkuiltaa Töölönlahden rannalla. Mä join siinä unessa kaks puolenlitran olutta ja mulle tuli ihan hirveä olo, mä kiukkusin niille muille ja päässä pyöri ja vatsassa velloi. Olipas kammottava uni.
Eli siis, 19:s päivä menossa ja tekisi jo mieli leimata Jeppeen loppuviikollekin 0 annosta per päivä, mutta maltan mieleni ja käyn lisäämässä olemattomat annokset päivittäin
Jostain syystä tanään on alkoholi pyörinyt mielessä… En mä sitä nyt kuitenkaan aio ostaa, vaikka kuinka tekisi mieli. Käyn ostamassa palan melonia (edellinen näkyy homehtuneen) ja teen hedelmäsalaattia, sitä mun kroppani enemmän tarvii. Kyllä tämä tästä. Syön jotain, käyn lenkillä ja teen illaksi sen salaatin.
Onnistuit siis kaksista bileistä huolimatta pysyttelemään erossa tuosta viettelyksestä? Jotenkin ihana lukea asenteestasi. Uskon vilpittömästi, että sillä pääset pitkälle, mutta jos nyt käykin joskus niin, että annat periksi mieliteollesi, niin ole itsellesi silloin armollinen. Nyt tiedät, että pystyt milloin tahansa niin halutessasi tekemään näitä terveempiä valintoja.
Kiitokset teille!! Ne on ne bileet tulossa vasta tänä viikonloppuna… Mutta jotenkin mä oon nyt luottavaisin mielin. Perjantain bileisiin mä osallistun ilman muuta, mutta koska lauantain bileet kuuluvat olevan todella kosteat, mä joko jätän ne väliin tai lähden sieltä hyvissä ajoin pois. Mutta nyt mä en vaan haluu juoda!! En!!
Eilen kuitenkin oli taas olut mielessä ja kun kävin pitkän juoksulenkin niin tavallaan aattelin jopa ansainneeni kemiallista rentoutusta. Mulla oli pitkä kauppalista ja tarttuihan sieltä kaupasta oluttakin mukaan, mutta alkoholitonta Ja kun mietin tätä alkoholiasiaa kotiin päästyäni, totesin, että minua pelottaisi tässä vaiheessa olla humalassa. Jotenkin se kontrollin menettäminen hirvittää? Kummallista sillä humalaahan sitä aina on halunnut ja sitä tiettyä vapautumista. Mulla oli sillon alussa mielessä että joisin vasta marraskuun alussa, kun on tosi erityiset bileet tulossa, mutta tavallaan aattelin, ettei musta oo siihen. Nyt musta alkaa tuntuun että se vois onnistuakki! Eihän siihen oo enää kun reilu neljä viikkoa. Ja nyt huomasin tuolta jepestä, että mulla on viikkotavotteena ollu koko ajan 6 annosta ja sehän on tässä nyt alitettu kirkkaasti
Hyvä homma siis että alkot jää hyllyyn, samoin täällä
Minullakin on naapurin merkkipäivät lauantaina mutta jollain tavalla luistan jopa siitä “pakollisesta” samppakaljasta vaikka sitten verukkeella, että jos pitää ajaa autoa vielä
Olen nyt kylppärin siivouksen jälkeen ansainnut oluen → alkottoman !! huomenna mökki talviteloille jospa pääsisi vieläö vähän veneileen
Kyllähän myö pärjatään ilman alkoa mulla tulee jo päivä no 18 täyteen kohta , jess!
Tää on nyt kahdeksas päivä ilman tipan tippaa ja vaikka mä tässä meenkin päivä kerrallaan, oon mä laittanut silti itelleni tavotteeksi vähintään loppuviikon. Sunnuntaihin saakka ilman, kokonaan ilman. Vaikka tää nyt on jo pisin raitis pätkä naismuistiin, niin kyllä mä mielestäni oon maksalleni velkaa vielä pidemmän pätkän.
Tässä on nyt ollut niin skarppina, ettei siitä tahdo noin vain luopua 
) niin sixpäkin joka maksaa vaikkapa 8 euroa niin täytät sen siihen ja pysyt kärryillä paljonko on mennyt sivusuun.