Kaksi viikkoa meni hyvin. Sitten… huomenna lomapäivä ja rankka viikko takana. Eihän se muuta tarvitse. Anteeksi ja näkemiin. Ryömin häpeämään kolooni. 
Entistä sinnikkäämpänä jatkan alkoholitonta elämääni. Jotenkin osasin odottaa eilistä retkahdustani. Olisi muuten ollutkin liian helppoa lopettaa alkon käyttö. Selittelyä…
5 tykkäystä
Tervetuloa takaisin. Itsekin monta kertaa retkahtaneena vaaranpaikat ovat olleet juuri nuo samat: väsymys ja henkinen v käyrä tapissa. Sitä on sitten valmiiksi antanut itselleen luvan juoda koska kaikki on itseä vastaan, jopa minä. Suunnan voi kuitenkin käääntää. Tänään et juo. Tsemppiä.
6 tykkäystä
Raskas työ ei vaadi rankkoja huveja, mutta rankat huvit tekee työstä raskasta.
Jos et vielä ehtinyt sihauttaa, niin kannattaa vielä harkita.
Alkoholin tuskat helpottaa noin kolmen viikon jälkeen, henkinen puoli on sitten tiukemmassa.
Raittius on kuitenkin vaivannäön väärti.
Moni täällä sen allekirjoittaa.
9 tykkäystä
Päivän moraalinen krapula on ollut ahdistava. Mitään hyvää juomisesta ei seurannut, vaan koko päivän olen ollut todella väsynyt. Ajatukset ihan jumissa.
2 tykkäystä
Joulu oli ja meni, ja nyt ollaan uuden vuoden kynnyksellä. Jumitus kropassa ja mielessä jatkuu. Korkki ei ole pysynyt kiinni. Kahtena iltana olen ottanut. Toisena vain vähän, mutta kuitenkin… miksi tämä on niin vaikeaa? En ehkä odota vastauksia, ihmettelen vaan. Aina tuntuu löytyvän syy, ja yleensä se on ahdistus, v**tutus ym. negatiivinen asia.
Mulla se ahdistus ja vitutus alkoi nousta päivästä riippumatta, kun mentiin iltapäivää kohti.
Vieteri venyi ja venyi, eikä löystynyt ilman iltakaljaa. Ilta myös alkoi aina vaan aikaisemmin.
Kun kuvio oli toistunut liian monta vuotta, niin aloin miettimään johtuuko vitutus sittenkään työstä, puolisosta, lapsista, rahatilanteesta, maailman politiikasta tai siitä, ettei kaupassa ollut kuin yksi kassa ja tielläkin oli ruuhkaa.
Kannatti pysähtyä pohtimaan, vitutus ja ahdistus ei johtunut mistään edellämainituista…
5 tykkäystä
Näinhän se on, että alkoholisti löytää aina syyn juoda. Jos ei syytä ollut keksin itse vaikka jonkun ruoan, joka ehdottomasti vaati viiniä tai jopa drinkin - usein molemmat. Että joo…Se on vaikeaa koska se on riippuvuus. Siitä pitää vaan repiä itsensä irti. Helppoa se ei ole, mutta jos vaikka aloittaa sillä, että ottaa aikalisän sen välille hakeeko kaupasta juomaa vai ei. Miettii toisen kerran, syö ja juo ja miettii sitten kolmannen kerran. Jos vielä tekee mieli miettii neljännen kerran, lukee täältä vaikka näitä tarinoita meistä muista. Se yleensä auttaa.
7 tykkäystä
Ensimmäisen käynti päihdehoitajan juttusilla. Tähän lopettamiseen on pakko saada “tukipuita”
8 tykkäystä
Hei @Pakkastyttö , hienoa että olet täällä, ja yhtä hienoa että hait apua päihdehoitajalta!
Näin se lopettaminen alkaa. Kaikki me kompuroimme välillä ja jotkut retkahtavat, sen ei vaan pidä antaa lannistaa. Uusi yritys päihdehoitajan tuella on ihan parasta mitä voit nyt tehdä. Myös mielialallesi. Alkoholinkäyttö ahdistaa vaivihkaa ilman että sitä oikein itse edes tajuaa ja pahentaa masennusoireita.
Vuosi on vasta alussa ja tästä voi tulla paras vuotesi pitkään aikaan, kunhan vain jaksat pitää korkkia kiinni. Päivä kerrallaan se onnistuu. Huomista ei vielä tarvitse miettiä, tarvitsee vain päättää: tänään en juo.
Tsemppiä! Paremmat ajat ovat tulossa.
4 tykkäystä
Ihan mahtavaa. Ei tarvitse taistella yksin tämän vihulaisen kanssa. Hyvä Sinä!!! Avun hakeminen on osoitus rehellisyydestä ja rohkeudesta ja halusta tehdä asioita toisin.
5 tykkäystä
Hienoa, että hait apua. 
Ei tarvii miettiä alkoholittomuutta tosi pitkälle. Täältä koko ajan tpistettu lause: “Päivä kerrallaan ja hetki kerrallaan” on hyvä ajattelutapa. Ajatteluaan voi yrittää siirtää muualle, kun oikein potuttaa. Vertaistuellisesti voin sanoa, että se ahdistuskin hälvenee aika pian alkoholittomien päivien lisääntyessä. Näin ainakin omalla kohdalla. Positiivisia ja itselle tärkeitä ja mukaviakin asioita kannattaa pohdiskella. Voi tulla takapakkia jossakin kohtaa, mutta siitä kun nousee niin elämän kokee värikkäämpänä ja itselleen omannäköisenä.
Yhdessä mennään eteenpäin valitsemallamme paremmalla tiellä. Lämmin halaus sinulle 
7 tykkäystä
Hei vaan. Tänään oli toinen käynti päihdehoitajan juttusilla. Uskon, että sieltä saamistani tukipuista on minulle apua! Ihan muista syistä nyt veetuttaa ankarasti… olen eräänlaisena tukihenkilönä, tai oikeammin olen ystävä, yhdelle miehelle ja hän kiukutteli ja purki pahan olonsa minuun. Huusi ja mekasti. Menen huutamisesta ihan lukkoon. Yritän auttaa oman jaksamisen rajoissa, ja tässä tulee kiitos. No, ehkä tämänkin yli päästään. Ilman alkoholia.
4 tykkäystä
Hmm. Tukihenkilöyteen eikä kyllä ystävyyteenkään kuulu huutaminen. Toivottavasti pystyt ilmaisemaan sun rajat ja sen, että jatkossa sellainen ei käy.
Alkoholittomana voit onneksi itse joka tapauksessa paremmin kuin juomalla, joten ehkä kannattaa tässä kohdassa keskittyä omaan hyvinvointiin 
7 tykkäystä
Rajojen asettaminen on minulle haasteellista. Ja joidenkin ihmisten suhteen olen aivan “sokea”… Haluan auttaa, mutta jossakin kohti raja ylittyy. Huutamisesta olen sanonut useita kertoja, mutta turhaan. Tässä on minun läksyni, jota opettelen ja kertaan. En tiedä, miksi se on niin vaikeaa.
2 tykkäystä
Hei vaan ja varhaista aamua! Neljä käyntiä päihdehoitajalla, ja eilen hän sanoi, että seuraava kerta on viimeinen. Mitäpä sitten? Sitä mietitään ensi kerralla. Vaihtoehtoja löytynee. Helmikuun pakkaset alkaa tympäistä, mutta lisääntyvä valo - Ihana valo 
- on ihan jees! Hieman on ristiriitainen olo. Epäilen itseäni ja tämän raittiuden kestävyyttä. Pari päivää sitten oli harmitus niin kova, että ajattelin kävellä baariin ja palkita itseni muutamalla oluella! Menin baarin ja join 0-olutta. Toinen ajatusmalli on, että 7 viikon raittiuden jälkeen “uskaltaa” yhden ottaa. Uskaltaa kyllä, mutta ei kannata. Mielessä on paljonkin ajatuksia ja tunteita, joita haluaisin purkaa tänne, mutta nyt ei lähde… mieli jumittaa.
3 tykkäystä
Huomenia. Ei uskalla eikä kannata koska se saattaa lähteä siitä taas siihen samaan tilanteeseen, josta halusit pois. Päihdelääkäri tätä minulle selitti, että ne aivoradat eivät unohda.
Siinä ei ole mitään pahaa, että mieli välillä jumittaa. Ajatukset sitten kirkastuvat taas ajallaan kunhan pitää sen korkin kiinni.
4 tykkäystä
Pitäisi olla sellaiset rajat, mitkä ovat sinulle hyväksi. Minäkään en osaa pitää rajoja. Nyt kuitenkin olen jostain syystä pystynyt kovalla tahdonvoimalla. Haluan olla raitis. Tänään 30 päivää!
4 tykkäystä
Onnittelut 30 päivästä @Tuhkimontarina Minulla on koko ajan tunne kuin nuorallatanssijalla. Kohta kuitenkin putoan. Joku ihme epäluulo nakertaa mielen perukoilla. Miksi sitä ei voi iloita tähän astisesta? Pitäisi ehkä lukea joku “aiheeseen liittyvä kirja”. Epävarmuus kumpuaa myös siitä, että viime viikolla oli 5. ja viimeinen kerta päihdehoitajan juttusilla. Aika yksin näiden tunteiden kanssa nyt olen.
2 tykkäystä
Itse aloitin äänikirjalla Mansonin “Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan”.
1 tykkäys