Tarttis tehdä jotain

Kävin verikokeessa ja eilen tuli tulos: B-PEth 0,59. Eli juotu on liikaa, rankastikin, pitemmän aikaa. Miten tästä eteenpäin? Nyt olen sairauslomalla toistuvan masennuksen takia. Viime vuodet ovat olleet vaikeita, mutta tilanne ei ole juomalla parantunut. Päinvastoin! Olen valmis hakemaan apua. On jotenkin avuton olo. Miten tästä eteenpäin? Vaihtoehtoja on varmasti paljonkin, mutta mihin voimat riittävät.

4 tykkäystä

Kaikkia asioita ei voi kerralla muuttaa.Tänään en ota alkoholia on riittävä kestää.Hiljaa ja vaivihkaa ongelmia tulee ja eivät häviä sormia napsauttamalla heti.

Minäkin olen masentunut ja olin kovin ahdistunut vielä muutama viikko sitten.Se olo on kohentunut.Selvästi.Tunteet eivät enää vello niinkuin aiemmin.Paha olo ei kestä loputtomiin.

Yritä ulkoilla ja liilkua,olla pois katsomassa vaikka mäyteikkunoita tai luontoa.Vähän kerrassaan.Kyllä se siitä.Selvin päin.:hugs:

2 tykkäystä

Hyvä kun tulit tänne.Täällä me muutkin rimpuillaan.Ja jos luet toisten tarinoita,saatat saada hyviä oivalluksia kaikkeen.Mukavaa päivää.:hugs:

1 tykkäys

Kiitos ystävällisistä sanoistasi. :heart: Tarkoitus on täältä vertaistukea löytää ja saada. Ja pienin askelin eteenpäin.

4 tykkäystä

Juurikin niin,vertaistuki ja faktatietokin auttaa.Olen 17 pv ollut nyt ihan kuivilla.Nukun hyvin ja voin melko hyvin,lukuunottamatta tätä ärsyttävää masennusta,etten saa oikein aikaiseksi mitään.Olen ikääntynyt 66 v. Ikäänttminen haittaa kaikessa.Hidastuu väkisin ja kangistuu.Kannan huolia aikuisista lapsistani ja vielä enemmän ikääntyneestä miehestäni.En voi olla huolehtimatta,poikani sanoi hyvän lauseen’“ Äidit ovat aina huolissaan,se on tehdasasetus”. Pitää paikkaansa.

Annan luvan itseni levätä enemmän ja tehdä vain omien tuntemuksien mukaan juttuja.Jos ei huvita lenkkeillä paljon,ni teen pienen kävelyn.Tai kun olen iltauninen,niin menen ajoissa nukkumaan enkä sinnittele suotta.Kaikki on helpompaa selvin päin ikäänkuin nähdä.:rofl:

4 tykkäystä

Tänään aamulla tt-lääkäri. Varmaan tulee puheeksi tämä mun alkon käyttö. Ja muitakin asioita, tietysti. Maanantaina olisi tarkoitus mennä töihin. Tympäsee tämä pimeyskin! Sataisi lunta, niin olisi valoisampaa. Mua taitaa jännittää lääkärin luo meno, koska on pinna kireellä. :cry: Keskustelupalstoilla on ollut nyt aika hiljaista. Normitilanne vai joulukiireetkö painaa päälle?

3 tykkäystä

Moi täältäkin. Mull alkoi 12:sta vuorokausi ilman alkoa. Menin päivystyksen kautta hakemaan apua, koska jo pidempiaikaista tissuttelua. Olo oli jo semmoinen, ettei nuppi kestä. GT arvot yli 500 ja alat tais olla 136 tai jotain sitä luokkaa. Nyt antabus päällä, minkä otan klinikalla 2 krt viikossa. Kyllä on ollut vieroitus oireita, aluksi pää oli kun Haminankaupunki, hirvee ahdistus päällä, mutta nyt alkanut vähän jo kroppa ja pää selvenemään. Pikkuhiljaa, päivä kerrallaan täytyy mennä. Voimia sulle sinne työrintamalle, mitä sieltä nyt lekuri sulle nyt neuvoo eteenpäin. Täällä on hyvä saada keskusteluapua ja kannustusta👌

2 tykkäystä

Kiitos @Laura kommentistasi. Kyllä tässä aika raskaat mietteet on. Ja välillä taas olotila on aivan tyhjä ja tunnoton.

3 tykkäystä

Tsemppiä! Ei tarvitse vastata tänne, jos et halua, mutta oletko pohtinut, mitä pelkäät? Mikä on pahinta, mitä voisi mahdollisesti tapahtua? Onko se realistista?

Toivottavasti pystyt olemaan rehellinen vastaanotolla, jotta voit saada oikeanlaista apua. Tärkeintä on olla tänään juomatta. Eilistä ei voi enää muuttaa, huomista ei vielä voi elää, ainoa, missä voi toimia on tämä päivä.

4 tykkäystä

Ehkä se on se häpeä tilanteesta ja pelko, että ulkopuoliset saavat tietää miten heikosti minulla nyt menee. Kulissit ovat jotenkuten pysyneet pystyssä, mutta niiden takana on surullinen, yksinäinen ja masentunut Pakkastyttö. Jotenkin rupea mielessä soimaan kappale “Haaveet kaatuu”…

2 tykkäystä

Itse kuvittelin pystyneeni pitämään kulissit pystyssä, mutta raitistuttuani tajusin, että olin erehtynyt. Ensimmäisenä tajusin siitä, että muutaman viikon juomattomuuden jälkeen huomasin kasvojeni muuttuneen: pöhötys oli kadonnut ja silmät kirkkaat. Toinen herättävä tekijä oli se, että ne läheiset ihmiset, jotka olivat nähneet joitakin känniylilyöntejäni (tosin itsekin kännissä) pitivät korkin kiinni pistämistä hyvänä ratkaisuna.

Luulin, ettei työpaikalla oltu huomattu, mutta minulla on hyvin vahva epäilys, että viimeisenä juomiskesänäni, kun oli vähällä jäädä työt väliin ja ilmeisesti vielä kännissä menin töihin, kesätyöntekijät olivat kertoneet eteenpäin. Siinä työpaikassa oli kantelukulttuuri ja kerättiin pikkuhiljaa todisteita vastaista varten. Minä olin ollut erittäin hyvä työntekijä juomista hyvittääkseni ja toisaalta join sitten koska ‘rankka työ, rankat huvit’. Raitistuttuani ei enää ollut juomisen hyvittelyä työtulosta siivittämässä ja toisaalta aloin pitää puoliani, kun ennen olin alistunut (ja sitten juonut murheeseen), mistä ei sitten oikein tykätty.

Pahoittelen, että tästä tuli tällainen romaani, mutta jos luet näitä ketjuja, niin monissa toistuu se, että ihmiset ovat uskoneet pystyneensä pitämään kulissit kunnes raitistuneet ja tajunneet, että kulissit olivat ainakin huojuneet pahasti.

Pakkastyttö, et ole yksin. Täällä ainakin on ihmisiä, jotka tietävät, mitä olet kokenut.

6 tykkäystä

Mä kanssa kuvittelin pitäneeni kulissit hyvin pystyssä. Ettei kukaan tiennyt. No, sitten kun kerroin niin eipä kukaan yllättynyt ja vastaus taisi olla kaikilta aikalailla sama “no kyllä mä sen tiesin”.

Häpeän tunne hälvenee kyllä mitä enemmän raitista aikaa tulee alle - ja uskaltaisin myös väittää että sitä nopeammin mitä avoimempi tilanteestaan uskaltaa olla.

4 tykkäystä

Hyvää Itsenäisyyspäivää meille kaikille! :finland::heart::finland:

7 tykkäystä

Tervetuloa tänne! Olet tehnyt oikean ratkaisun, kun olet päättänyt lopettaa. Masennushan ei tosiaan parane alkoholilla - ja sen juurisyitä on vaikea taklata, jos edelleen juo. Siitä tulee noidankehä, jossa ei enää tiedä mikä on aikoinaan aiheuttanut minkäkin oireen. Et kerro oletko ollut ensin masentunut ja sitten alkanut juoda siihen vai onko masennus kehittynyt pidemmän ajan kuluessa juovana aikana? Oli miten oli - korkin kiinni pitäminen on paras teko, jolla voi mieltään auttaa.

Eteenpäin kannattaa mennä ihan pienin askelin ettei uuvuta itseään sillä suorittamisella. Yksikin hyvä teko itseä kohtaan riittää päivässä ja tärkein on se, ettei juo.

Paljon voimia Sinulle. Hyvin se menee!!!

4 tykkäystä

Viikko mennyt ilman alkoholia. Olen tyytyväinen. Toki edelleen olen kaltevalla alustalla, mutta päivä kerrallaan. Jos olen baarissa käynyt, olen juonut alkoholitonta olutta, limukkaa tai kahvia. Tuli mieleen, että tuosta alkoholittomasta oluestakin voisin vieroittaa itseni. Ei se niin hyvää ole! Nyt raitista keskiviikkoa meille kaikille!

6 tykkäystä

Paljon onnea ensimmäisestä viikosta! Pinta varmasti on vielä kalteva, mutta ihan varmasti se oikenee, päivä kerrallaan.

5 tykkäystä

Lämpimät onnittelut viikon raittiudesta :smiley: siitä se lähtee, päivä kerrallaan :+1:t3:

4 tykkäystä

Onnea sinulle ensimmäisestä viikosta raittiina. Itselläni ollut aikamoista kompurointia elämässä alkoholin takia, olen niin monta kertaa yrittänyt vähentää ja lopettaa, mutta aina epäonnistunut. Uskon kyllä siihen, että jos oikeasti haluaa päästä alkoholista, kyllä se onnistuu, mutta se vaatii paljon työtä, tarvitaan veraistukea ja myös terapiaa, ainakin minunlaisella alkoholistille. Ei syyttäviä sormia. Se häpeä, mikä alkoholistille syntyy ja inho itseään kohtaan, menettämistä vuosista on hirvittävää, koska meillähän on vain tämä yksi elämä, me monet olemme juoneet vuodet, vuosikymmenet pois, mitkä olisi voinut täyttää niitä paremmalla elämällä. Olen juovuspäissäni mokannut niin paljon ja loukannut läheisiäni, mitä kadun kuolemaani saakka, en ikimaailmassa olisi loukannut rakkaimpiani selvinpäin, mutta kuningas alkoholi vei aivoni, sydämmeni, kaiken. Vaikka anteeksi on saanut tehdyt asiat. Ei se mitään muuta, koska en hakenut apua, enkä sisäistänyt sairauttani, että se vie tuhoon. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä vaikeampi on tervehtyä. Mutta, raittiita päiviä meille kaikille! :slightly_smiling_face:

I

6 tykkäystä

Lucian päivää meille kaikille! Ensimmäinen työviikko takana s-loman jälkeen, ja ei ollut pehmeä paluu arkeen. Aika lailla takki tyhjänä paarustin eilen kotiin töustä. Olisi ollut pikkujoulutkin tarjolla, mutta ei kiitos. Olisi ehkä tullut liian suuri kiusaus tarttua lasiin. Näköjään väsyneenä ja kun v-käyrä huutaa punaisella, hakee helpotusta alkoholista. Lyhytaikainen ilo on se. Mutta mitäpä sinulle kuuluu? Mitkä on viikonlopun mietteet?

4 tykkäystä

Onnea yli viikon raittiudesta👍,

Olen (vanhuus)eläkkeellä. Nykyään viikonloppuni ei eroa muista päivistä. Kun ei tuu päivälehtiä, eikä tarvii kalenterista katsoa, että minnekkäspäin tänään töihin lähden, niin ei aina tiedä mikä viikonäivä onkaan : )

Täälä plinkissä puhutaan usein masennuksesta ja ahdistuksesta. Itsekin olen niistä suunnattomasti kärsinyt. Silloin aloitekykykin on nollassa. Pienin askelin nekin siirtyy taka-alalle ja ajatukset täyttyy muilla asioilla. Joskus pakotan itseni ulos rauhalliselle pienelle kävelylenkille, hengittelen syvään raitista ulkoilmaa. Saan siitä voimaa ja mieleen pientä ja joskus suurempaakin kevennystä.

Hyvä, kun kirjoittelet tänne. Täällä on hyvää porukkaa, sanotaan suoraan, mutta hellästi ja annetaan vinkkejä alkoholin käytön lopettamiseen. Jos tulee kova juomahalu voi tulla lukemaan omaa, tai muiden ketjuja.

Mukavaa raitista päivää :sun::four_leaf_clover::hugs:

4 tykkäystä