Tapa-tissuttelu, suurkulutus vai alkoholismi-sairaus?

Me Lopettajat
1

Käväisin eilen kaverin kanssa kaffeella eräässä ravintola-baarissa, joka on entisen lukiomme lähellä. Mestassa on päivisin lounas, ja erikseen “karvalakki-puoli”; siis juoppojen puoli. Ei varsinainen räkälä, mutta sinne päin; keppana-baarin, lounasruokalan ja opiskelijakahvilan risteytys.

Mestassa on näyttänyt jo 10 vuoden ajan kokoontuvan, tai lähes asuvan sama n. kymmenhenkinen ryyppyseurue. Aamusta iltaan. Juoden keppanaa ja drinkkejä, humaltuen, vatvoen samoja asioitaan ja keskusteluitaan vuodesta toiseen, joka ikinen päivä.
Silti suurin osa heistä näyttää olevan suht kunnossa, pysyvän jotenkin skarppina jatkuvasta juomisesta huolimatta, ulkoasunsakin jotenkuten huoliteltu vuodesta toiseen. Heitä on sekä herroja että rouvia, iältään n. 40 - 70.
Epäilemättä kaikki ovat alkoholin suurkuluttajia, mutta eilen tajusin, että he kaikki eivät ole alkoholisteja! :bulb:
Juoppoja kenties, sellaisiksi heitä voi haukkua, mutta ei alkoholisteja.

Joukossa on ainakin yksi alkoholisti. Noin nelikymppinen nainen, jonka vointi ja olotila on jatkuvasti kehnompi. Yleensä hän on pökkyrässä ja tuiterissa jo aamulla, kun muut ovat skarppeja.
Muutamia vuosia aiemmin hänkin oli hieman virkumpi ja hehkeämpi, mutta nykyisin punertava, turvonnut olotilansa näyttää vieroksuttavan jo pöytäseuruettaankin.
Lisäksi hän haastaa riitaa humaltuessaan lisää; kiekuu ja raakkuu vastenmielisellä äänellään kenelle tahansa näköpiiriin osuvalle.

Kun fysiologisia muutoksia asteittain tapahtuu, juomisen haitat alkavat ylittää sen edut. Miellyttävä juominen “vaikutuksen” saamiseksi, mielialan ja toimintakyvyn kohottamiseksi suhteellisen normaalilta tasolta alkaa väistyä pakottavamman “lääkkeeksi juomisen”, aikaisemman juomisen aiheuttamien tuskan ja kurjuuden “parantamisen” tieltä. Haittojen lisääntymisen perussyy on rappeutuminen. Elimet ja systeemit, jotka kerran toivottivat tervetulleiksi suuret määrät alkoholia ja sietivät sen myrkylliset jälkivaikutukset vahingoittuvat. Kun alkoholisti nyt lopettaa juomisen, on hänen kärsimyksensä ankarammat ja pitkittyneet.

juwanet.org/sosterv/alkoholi … smi_on.htm

Alkoholismi on ensi- ja loppupeleissä fyysinen, perinnöllinen sairaus. Se aktivoituu hermosolutasolla, ja siksi kallonkutistaja ei voi tehdä alkoholistista kohtuukäyttäjää, vaikka kuinka hoitaisi tämän tunne-elämän kriisit ja “sisikundin” kuntoon.
Alkoholismi on psyyken lisäksi myös keskushermostossa ja geeneissä. Näiden monien ulottuvuuksiensa takia alkoholismi ei parane koskaan.
Parantunutta, vähentämään onnistunutta ei yleensä pidetä alkoholistina. Alkoholin suurkuluttaja ei ole sama asia kuin alkoholisti. On paljon suurkuluttajia ja tapajuoppoja, jotka eivät ole alkoholisteja.

Varsinainen alkoholismi-sairaus on ennenkaikkea tyypin 2 alkoholismi.
fi.wikipedia.org/wiki/Alkoholism … lkoholismi

Hieman oon taas innoissani näistä tieteilyistäni! :bulb:

2

Ennen kuin smouking kerkiää!!!
De Mellon sanoin: Tarhis, olet oikealla tiellä. Jatka etsimistäsi.
Joskus isona tyttönä ymmärrät alkoholismista hyvin paljon. Tulet olemaan työssäsi vertaansa vailla oleva huippu!

Tosiaankin; kaikki eivät ole, eikä kaikista tule alkoholisteja. Kovakin juoppo voi olla, mutta ei koskaan ylitä sitä kuuluisaa veteen piirrettyä viivaa, jonka jälkeen paluuta skarppaamiseen ei ole.

3
4

Alkoholistiksi tullaan juomalla paljon viinaa.
Alkoholismista paranee kun ei juo viinaa. tauti on poissa kun ei ryyppyä ota.
Ja takaisin sen saa taas juomalla. Voi tulla helpomminkin kuin ensi yrittämällä.
Ne muut juomisen tuomat krempat kuten vaurioitunut maksa ja muut sisäkalut,pikkuaivot ja mitä niitä vähemmän tärkeitä silppuja nyt ihmisessä onkaan ,ne eivät ehkä parane. Mutta se on eri asia.
Onko sellainen sitten lainkaan tauti jonka kivuista ja säryistä ja muista oireista voi päästä eroon omalla päätöksellä on eri asia. Mutta kun viisaat ovat sen taudiksi luokitelleet niin se sitten on.
Mutta asia on yksinkertainen.
Uskokaa hyvät ystävät lujasti paranemiseenne niin paranette. Periksi ei saa antaa.

5

Minusta ihminen, jonka luontainen juomatapa (ilman skarppaamisen pakkoa) on alkoholistinen, on alkoholisti.

Minäkin ymmärsin jo vuosia ennen lopettamistani, että ne useiden päivien baarireissuni, syömisten laiminlyönnit, holtiton rahankäyttö, salailu jne. vaikuttavat aivan alkoholistin toiminnalta, mutta en vain ymmärtänyt hakea selitystä siitä, että jospa olenkin alkoholisti? Se ei tullut edes mieleeni, vaikka tajusin itsekin että ongelma on ja elämäni kärsii siitä.

–kh

6

Onnittelut, Reiska! Koko suora väärin! :slight_smile:

a) alkoholismi on perinnöllinen sairaus, se on geeneissä. Ihminen ei siis vastoin oletuksia tule alkoholistiksi juomalla viinaa, vaan hän juo viinaa koska on alkoholisti.

b) Tauti ei ole poissa pelkällä kuivuudella. Ihminen voi oirehtia ja kärsiä helvetillisesti ollessaan “kuivilla”.

c) Tauti ei oikealla alkoholistilla ole koskaan poissa. Oikeasti raittiilla se on väistynyt taka-alalle, mutta aktivoituisi uudelleen pienestäkin pisarasta.

7

^Itse asiassa ei se nykytutkimuksen mukaan noin mene. Luin juuri tutkimuksesta, jossa todettiin, että perimä ei altista alkoholismille, vaan muistaakseni lapsuuden turvattomuus ja huonot kasvuolosuhteet. Copypasten sen tänne kunhan nyt löydän lähteen, josta tuon luin.

Itsekin oon vuosia ollut tuota mieltä, koska eiväthän kaikki alkoholistien jälkeläiset kärsi riippuvuuksista. Jos perimä aiheuttaisi riippuvuuden, kaikilla päihderiippuvaisilla olisi vain päihderiippuvaisia jälkeläisiä. Esim. omasta suvustani ei löydy yhtä ainutta henkilöä monesta sukupolvesta, joka olisi jostain riippuvainen, ja mulla on riippuvuuksia vaikka muille jakaa. Kaiken järjen mukaan näin ei voisi olla, jos riippuvuus olisi perinnöllistä!

8

Vääräksi julistettu.
Yhtä vääriä voivat olla muutkin teoriat. yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Lopullinen tuomio tulee (niin milloin, Tarharyhmäkö sen osaa sanoa :slight_smile: )
Toivottomuuden julistaminen ei auta alkoholistia eteenpäin. Jos elämä on kärsimystä ja taudin kourissa vaikerointia vaikka kuinka yrität parantua niin minkä teet? Naru kaulaan vai petiin potemaan tautia loppuiäksi? Ei kai sentään. En usko etten paranisi vähitellen. Se usko pitää minut elämän syrjässä kiinni kynsin ja hampain.
Vaikka kuinka osa ihmisistä sanoisi että tautinen perkele olet hautaan asti ja mene pois muitakin tartuttamasta.
Irvistän ja puren hammasta. Ja paranen.Olen jo paljon parantunut.

9

Itse ymmärrän tämän niin, että paino on sanoilla ‘vähentämään onnistunutta’ . Jos onnistuu vähentämään, ei ole alkoholisti.

Riippuvuudella on monet kasvot. Välissä saattaa olla sukupolvi, joka ei käytä alkoholia lainkaan, mutta on silti riippuvuuden ’vääristämä’. Työnarkomaani, urheilufriikki, uskontoon hurahtanut, peliongelmainen, läheisriippuvainen…

No tässä taudissa on se hyvä puoli, että se ei tartu :slight_smile: Lopettamalla juomisen elämä muuttuu toisenlaiseksi ja pysymällä raittiina ei taudista tarvitse kärsiä. Mutta ’parantumisen’ käsite on suhteellinen – itse en runsaan vuosikymmenen raittiuden jälkeenkään kuvittele olevani ’parantunut’ – yksi paukku riittää ja olen taas tautinen :slight_smile:

10

Jees, riketti.
Mitä me siitä tapellaan kun kumpikin totta puhuu. Kun olet tykönäsi päättänyt että en perskules parane, en edes kymmenessä vuodessa niin et paranekaan. Vaikka minä täällä kuinka väittäisin että paranetpas perhana.
Ja klun minä olen sen intin saanut että paranen, vaikka joka päivä ihan pikkuisen niin ihan sillä ilkeydellänikin paranen.
Vaikka vaan riketin kiusaksi. Niin olen ilkeä ja pahansisuinen.
Kriketti kai fiksuna miehenä jo tulee vastaan ja nauraa että senkun pöhkö sitten paranet ja minäkin voin antaa periksi ja sanoa riketille että tee tahtos, sairasta sinä vaikka maailman tappiin asti :laughing: :laughing: :laughing:

Kun olin minäkin joskus pikkuinen poika, minua huvitti aina kuunnella naapurin vanhapoikaveljesten ainainen sanailu keskenään. Ikämiehiä molemmat mutta vanhempi veli oli vähän vanhempi ja muittenkin silmissä viisas ja kaikinpuolin jämpti mies. Nauramaton ja tarkka.
Nuorempi oli akkojen puheitten mukaan luojalta saaliiksi jäänyt, ei lukeakaan osannut. Jostain oli vanhempi veli mielensä pahoittanut kun pulska naamavärkki punoittaen uhitteli nuoremmalle ja uhkasi vaikka hakkaamalla ajaa järkeä päähän.

Ja nuorempi, yhtä totisena melkein porua vääntäen siihen että eppäs saa! eppäs saa järkeä päähän vaikka hakkaisit!

Ja olisko ollut kumminkin tyhmempi siinä enemmän oikeassa kuin viisaampi.

11

Höps, oliko Geroge W.Bushilla lapsena turvatonta, tai Juice Leskisellä? :slight_smile: Ei. Omien sanojensa mukaan esim. Leskisellä oli ihan tavallinen lapsuus.
Silti hänen alkoholisminsa ajoi hänet itsemurhaan viinalla.

Minun isälläni ei ollut turvaton lapsuus, eikä huonot kasvuolosuhteet. Mun isovanhemmat, hänen vanhempansa olivat sodanjälkeisen jälleenrakennuksen toimijoita. Toimeentulevaa, tasapainoista työväenluokkaa.
Isäni oli tyylipuhdas 2. tyypin alkoholisti: kriminaali, pilleristi, alkkis, epäsosiaalinen paskiainen.
Ei voi syyttää etteikö olisi saanut rakkautta ja tukea elämässään, sen verran mummini ja vaarini tunsin.

Minulla on on ollut lapsuudessa ajoittaista turvattomuutta, mutta kuitenkin ihan vauras lapsuus. Ja siitä huolimatta päihdeongelma.

Ei näillä asioilla ole yhteyttä. Jos ja kun päihderiippuvuus näyttää pesiytyvän alemmalle yhteiskuntatasolle erityiseti, se johtuu juuri siitä, että alkoholismi suvussa aiheuttaa sosiaailista rappeutumista. Se ei siis johdu siitä.

12

Tarharyhmä kirjoitti päihderiippuvuuden pesiytymisestä alempiin sosiaaliluokkiin. Mielestäni tässäkin on syy ja seuraus toisiaan vahvistavia. Nuori lyhytjännitteinen ei halua/kykene asettamaan itselleen korkeita tavoitteita vaan päihteisiin tutustuttuaan huomaa niiden tuoman helpotuksen ja jää niihin koukkuun. Opiskelu tai muu yrittäminen saattaa jäädä sivuseikaksi. Ihmissuhteet keskittyvät vähitellen päihteitä käyttäviin, elämänpiiri supistuu ja tuloksena on sitten vahvempi riippuvuus ja kasvavat ongelmat. Niihin löytyy omalääkitys pullosta.

13

^Jokseenkin noin.

Köyhyys ei silti varsinaisesti synnytä alkoholismia, vaan alkoholismi synnyttää köyhyttä. Esim. minulla on köyhemmissä oloissa kasvaneita lapsuudenkavereita, joilla ei ole ikinä ollut päihdeongelmaa.

Minä olen osittain kasvanut suuressa vauraudessa ja lellittynä, mutta minulla on ollut päihdeongelma.

14

Siltä haiskahtaa, vaikka toi Tarhiksen tieteily onkin ihan totta. Liika on liikaa ja silloin on kai kyseessä ongelma. Vaikka ei alkoholisti olisikaan, muunkinlainen riippuvuus, esim. tapariippuvuus kertoo siitä, että alkoholi on noussut elämän keskipisteeksi. Kannattaako siinä enää sitten yrittää vähennellä… Itse olen tyytyväinen, että homma meni överiksi eli olen alkkis. Tulipa ainakin lopetettua. Nuo elämäntapatissuttelijat kuolevat alkoholihaittoihin ennemmin tai myöhemmin.

15

Hassua että samasta jauhetaan tasaisin välein tällä palstalla. Ihan kuin olisi jotain merkitystä mitä alkoholismi tieteellisesti määriteltynä on. Sillähän ei ole merkitystä meille, koska meistä kukaan ei ole tutkija, joka olisi kehittämässä hoitomuotoa taudille (vai mikälie) nimeltä alkoholismi.

Alkoholistiksi voi tulla juomalla paljon alkoholia, toiset voivat tulla alkoholisteiksi ensimmäisestä ryypystä (on joku sisäinen klikki, joka aiheuttaa välittömän nalkittumisen alkoholiin) tausta voi olla mitä tahansa maan ja taivaan välillä tai olla olematta. Alkoholisteja voi olla suvussa, tai voi olla olematta.

Mitä väliä?

Oikeasti, mitä väliä?

Jos juominen aiheuttaa ongelmia itselle ja läheisille, on kyse ongelmasta, jos juomattomuus estää nuo ongelmat eikö ole tärkeintä vain olla juomatta.

Olen tullut allergiseksi noille kuivahuikkaselityksille, joiden mukaan vuosia juomatta ollut ihminen vain “näyttelisi” raitista olematta sitä?!

Eiköhän raittius, kuten alkoholismikin ole meillekin jokaiselle ihan omanlainen ongelmien/kokemusten/eletyn elämän yhdistelmä. Kaavoja voidaan toki laatia ja tietoa kerätä ja prosentteja laskea, mutta silti kahta identtistä matkaa raittiuteen ei ole, kuten ei ole identtisiä elämiäkään, edes identtisillä kaksosilla.

Tarharyhmällä on nähdäkseni hyvin yleinen tauti, vasta valmistuneena ja asiaan kolme vuotta perehtyneenä hänellä on valtava tarve purkaa “tietoaan” johonkin, työpaikoilla vuosia asian kanssa työtä tehneet eivät ehkä ole ihan otollisinta kuulijakuntaa innokkaalle keltanokalle.

Toki on hienoa että on innostunut asiastaan, olen aina ihaillut ihmisiä, jotka rakastavat työtään. Mutta silti olisi hauska nähdä onko Tarharyhmä näiden sanojen takana tehtyään päihdetyötä viisi-kymmenen vuotta.

16

Juuri näin. Teoria on vain yksinkertaistettu malli todellisuudesta, jonka tarkoitus on auttaa ymmärtämään. Ihminen, joka kehuu tietojensa määrällä on kuin vanki, joka kehuu sellinsä koolla. Alkoholismia voidaan tarkastella geneettisesti periytyvänä ilmiönä ja sosiaalisesti periytyvänä ilmiönä. Alkoholismia voidaan tarkastella psyyken ilmiönä ja aivokemioiden ilmiönä. Alkoholismia voidaan tarkastella runsaan juomisen aihettamana ilmiönä. Kaikki nämä ovat vain ikkunoita metsätontun mökkiin.

Yksinkertainen vastaus asioihin on, että juomisen lopettamisella, alkoholin aiheuttamat ongelmatkin poistuvat. Joillekin lopettaminen on helpompaa ja joillekin se on vaikeampaa.

17
18

Jospa se johtuu siitä et pitää yrittää ymmärtää, vaikkei kaikessa ole mitään ymmärtämistä.
Addikti toimii kuten toimii jollei kykene muuhun.
Mä tosin uskon et on jo ajat sitten kehitetty addiktiota poistava hoitomuoto, sitä vain ei julkaista, koskaan.
Eikä mulla sille väliksi olekkaan, jos on itse aloittanut juomisen tai muun haitallisen käytöksen, jokainen osaa myös ihan itse sen lopettaa.

19

Voiko joku viisaampi nyt selittää seuraavan asian:

Kirjoitan, ettei omassa suvussani ole riippuvuuksista kärsiviä henkilöitä. Sitten aletaan väkisin kaivaa niitä riippuvaisia työnarkomaanien ja ties minkä muodossa. Mulla vain sattuu olemaan hyvin normaali ja terve suku! En todella ymmärrä, miksi aletaan väittää, että jonkinlaisia riippuvuuksia on oltava, kun niitä ei ole?!

No niin sanoit, että oli ajoittain turvattomuutta. Ei raha korvaa turvattomuutta tai muuten ei-optimaalisia kasvuolosuhteita.

Ihmettelen myös, miten voit sanoa, ettei turvattomuudella ja päihderiippuvuuksilla ole yhteyttä?! Ei kaikki suomalaiset mahdu stereotypioihin, itse asiassa aika harvat mahtuvat. Ehkä kandeis vähän ajattelutapaansa avartaa, vai aiotko sanoa asiakkaalle, jolla ei ole ollut suvussa riippuvuuksia, että “ei voi pitää paikkaansa”?! Voin sanoa, että jos ihmiselle tuputetaan jotain mielipidettä vastoin sen tahtoa, voi siitä olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

En vaan pysty käsittää, kuinka ei tajuta, että ihmiset tulee eri olosuhteista ja jokaisen tilanne on aina ihan erilainen!

20

Niihän mäkin oon sanonut. :confused: Ja päihderiippuvainen voi tulla millaisista oloista tahansa, ja omata minkälaisen tahansa kasvatuksen.