Toivon että tähän keskusteluun kuitataan päivittäin juomatta oleminen. Tällaisen keskustelun avulla itse raitistuin aikanani ja olin 7 vuotta juomatta. No…sitten kerran taas ajattelin kokeilla että jos pikkusen attais…siitä se tissutteleminen lähti 3-4 annosta ilta. Nyt 2 vuotta taas ollut joka iltaista.
Nyt on kuitenkin tullut mitta täyteen, syitähän löytyy tissutteluun, korona, sota, miehen vakava sairastuminen 2 vuotta sitten ym. Mutta, nyt haluan kuitenkin kokea hyvät sekä huonot tunteet selvinpäin, en paeta niitä. Eilen ilta oli ensimäinen ilman alkoholia ja se otti koville. Katotaan miten jatkossa pärjää. Tsemppiä meille kaikille tähän " pärjätään ilman paholaisen juomaa." Tulkaa mukaan.
Nonnii, hienosti meni Perjantai-ilta, ei suuremiin tehnykkään mieli juoda. Ajatuksena olikin lähteä lauantaiaamuna heti kuntoileen.
Olipa pirteä olo ja jaksoin kuntoilla. Nyt jännällä odotan tätä lauantai-iltaa, mutta uskon, että viitsi hetkenhuuman, eli sen nousuhumalan
takia hyvää kuntoilupäivää pilata, joten tyydyn tuoremehuun.
Kivasti meni viikonloppu ilman alkoholia. Oikiastaan aika helpostikkin…Oli kuntoilua ym. muita harrastuksia, joten eipä siihen muuta tarvittu. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan, minä uskon että pysyn tällä tiellä, ainakin silloin kun muistan tänne välillä kuitata, vaikka näyttää kyllä hiipuvan tämä foorumi, olis kyllä kiva vaihtaa ajatuksia toisten kanssa. Johtuisko tuo hiipuminen siitä, että tänne pitää olla kirjautunut ennenkuin voi kommentoida, onko meillä jäänyt jonkinlainen korona-arkuus. Minulla oli kyllä pahakin, mutta nyt yritän palata normaaliin elämään…
Moi. mäkin lopettelin tota tissuttelua tossa 19.9. Join kyllä vähän enemmän joka pv, vaikka olis ollu työpv seuraavana päivänä. Mulla oli aina vähintään se 6pack ja tietysti vapaiden aikaan sitten reilusti enemmän. Haluaisin ajatella että olis kiva vähentää reilusti ja voisin kuitenkin juhlistaa tietyissä tilanteissa tunnelmaa yhdessä muiden kanssa. Mutta ei enää yksintissuttelua eikä vapaiden ryyppäämistä. Niin, kiva ja kiva mutta onkohan se mahdollista. .Onkohan kellään kokemuksia vähentämisestä?
Vielä täytyy mainita että onhan tää olo näin parin vk:n jälkeen todella hyvä verrattuna aiempaan. Vaikka tiesinhän sen jo aiemmastakin kokemuksesta koska olen aina silloin tällöin yrittänyt nenää valkaista tauoilla juomisesta välillä vk, kk, tai jopa 3kk kerran. Mutta se retkahdus oli kyllä nopee, kerran vaan kaupassa käydessä muutamassa minuutissa mureni koko rakennelma ja kuin hypnoosissa lappasin lonkeroo “riittävästi” kärryyn ja heto kotona suhahti tölkki auki, ennenkuin edes ajattelin mitä olin tekemässä. Ja hyvälle se maistu ja tuntu seuraavaan aamuun asti. No olin silloin saikulla joten korjaussarja siihen piti ottaa. Joo. tämmöstä tää on ollu viimeiset vuodet, aiemmin olen ollut kyllä suurkuluttaja mutta ollut useita päiviä selvästä päästä aina viikon aikana. Mutta tuntuu siltä että vauhti kiihtyy ja sitä en halua. Täysin raitistuminenkin tuntuu mahdottomalta niinkuin vähentäminenkin, joo umpikujalta tuntuu koska en haluais tuhota terveyttä yms. Olen jo 61v mies, eikä sukupuolesta ole epäilystä
Tuolla vähentäjien puolella on niitä, jotka uskovat vielä kohtuuden onnistuvan.
Oman pitkän kokemuksen mukaan ei siitä mitään tule, vaikka se joskus tuntui mahdolliselta ja tavoittelemisen arvoiselta.
Ennen pitkää oli edessä paluu entiseen. Ainakin minulle kävi niin. Lukemani mukaan myös monelle muulle.
[quote=“Vieraammaksi54”]
Tänään ei juoda. Niinpä. Vain tänään.[/quote
Tuo Otsikkoni olisi oikein niin että “Tänäänkään ei juoda alkoholia”
Onarope pohtii myös tissuttelun ja vähentämisen välillä. Oman ja Tabularasan kanssa samoilla linjoilla siinä että vähentämisestä ei tule mitään. Olen monesti yrittänyt ja aina se lipsuu sinne jokailtaisen pikku huppelin hakemiseen. Vaikka kuinka ajattelen, että otan vain vkl vähäsen, ei onnistu. Täytyy tsempata vain itseään ja sanoa: Mikä hyöty on siitä jokailtaisesta pienen hetken nousuhumalasta, ei mitään. Mitä haittaa siitä on: - nukut huonosti, eli pilaat yö unesi, elimistö ei palaudu
- sydän tykyttää
- aamulla tuppurainen ja väsynyt olo
- et saa päivällä mitään aikaseksi
- odotat vain iltaa, että saat taas kivan pikku huppelin
- liikunta ei kiinnosta, koska alitajunnassa on, että pilaat sen hyödyn kuitenkin iltatissuttelulla ym.
- verenpaine nousee liikaa
Viikonloppukin meni kivasti ilman alkoholia, kuntoillen, juhlien, ikkunoita pesten ym. Jaksamista on paljon paremmin kun nukkuu yöt kunnolla, syö hyvin, eikä pilaa yö unia tissuttelemisella. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin…
Matka jatkuu. Nyt mennyt kivasti pariviikkoa ilman alkoholia. Yöunet ovat huimasti paremmat, ei tykytyksiä, eikä mitään muutakaan häikkää. Päivällä jaksaa touhuta kaikenlaista kivaa, kuntoilla ym. Rytmihäiriöt kaikkinensa ovat loppuneet, lopetin myös kahvin juonnin reilu kuukausi sitten vatsavaivojen takia, eli sekin puoli nyt kunnossa. Illalla vaan pitää muistaa syödä ajoissa illallinen, muuten nälkäisenä viinapiru iskee, sitten syönnin jälkeen hyvissä ajoin nukkumaan, niin ei tulekkaan sitä alkoholin himoa. Näillä mietteillä eteenpäin …
Siinähän meni tuolloin pari viikkoa ilman alkoholia, siihen se sitten taas kerran jäi ja jatkui samalla joka iltaisella konjakin lipittelyllä tuohon vuoden vaihteeseen.
Nyt sitten uutta yritystä viikko takana, yöunet aivan surkeat, keho huutaa alkoholia, viikossa yhen yön nukkunu kunnolla. Aivan kamalaa, nyt kyllä pysyn erossa paholaisenjuomasta, kunhan tästä vielä saan normaali rytmin elämään ja pystyn nukkumaan. Alkoholia nauttineena kyllä nukahdan hyvin, mutta herään aamuyöstä tykytyksiin ja siinä menee loppuyö pilalle. Ilman alkoholia uni ei tule toisinaan koko yönä, aamusta pikkasen saatan nukahtaa.
Mikä sai minut taas tuohon kierteeseen. Nyt yritän muistaa, miten vaikeat ensimmäiset päivät ovat lopettamisen jälkeen. Miksi ihminen ei voi oppia kokemuksestakaan, että minusta ei ole kohtuukäyttäjäksi esim. vkl, vaan aina se menee jokailtaiseksi ja se ei ole hyvä asia.
Hei piiparinen, sitten vaan uutta matoa koukkuun. Jos vaikka osaisi ottaa opiksi.
Puhun nyt vain omasta puolestani, mutta en usko että mulle tulisi raitistelusta mitään jos laskisin päiviä joka päivä. Yritän ennemmin pitää ajatukset muualla ettei alkoholittomuus hallitsisi elämää siinä kuin alkoholi aikaisemmin. En tietäisi montako päivää olen tarkalleen ollut juomatta ellen tarkistaisi sitä täältä omasta merkinnästäni. Joku kertoo päättävänsä joka aamu että tänään en juo. Itse panin alun alkaen kalenteriin merkin 100 päivän kohdalle niin känny piippaa joskus helmikuun lopussa. Tiedän jo, että teen silloin uuden päätöksen seuraavasta sadasta niin ei tarvitse koko ajan pähkäillä.
Kukin tietty mikä parhaalta tuntuu mutta tämä tuli mieleen postaustasi lukiessani.
Tänäänkään ei juoda. Viides päivä ja eka sunnuntai ilman alkoa alkoi, ah täydessä euforiassa. Miten hyvin voikaan nukkua, näin uniakin ja nyt olo on sellainen, että pystyy mihin tahansa. Ei väsytä, ei ole morkkista. Tämä päivä menee varmasti ilman, huominen on vasta huomenna, mutta pyritään siihen, että huomennakaan ei alkoon kosketa. Hyvää sunnuntaita!
Piiparinen, onpas uskomaton tarina siitä, kuinka alkoholi koukuttaa 7 vuoden jälkeenkin! Kiitos, kun kerroit, tämä oli hyvä varoituksen sana, jos miettii, pääseekö alkoholismista koskaan irti kerran siihen sairastuttuaan.
Ja sitten ketjun alkuperäiseen ajatukseen. Tämänkin päivän vietän selvinpäin. Toivottavasti tekin olette valinneet samoin perjantai-illan kunniaksi, koska se yksinkertaisesti on parasta, mitä alkoholisti voi itselleen ja omalla esimerkillään muille antaa.
No eipä tuo lopettaminen onnistunut sitte kuitenkaa. Sama jokailtainen tissuttelu jatkunut näihin päiviin saakka. Nyt sairastuin koronaan ja alkoholi ei yksinkertaisesti maistu, kuin myös ei ruokakaan. Neljä iltaa ilman alkoholia tuntuu hyvältä alulta. Minun kohdalla tissuttelu on humalanhakuista ja se huolettaa…sitä yrittää olla vähemmällä ruuallakin, että se paholaisenjuoma kihahtais paremmin nuppiin ja jos se on joka-iltaista, ei tee terveydelle hyvää. Viime kesänä todettiin alkava rasvamaksa.
Sinullakin oli aiemmin niin upea raittius alla, että miksei sellainen olisi edessäkin. Kuten totesit, neljä iltaa on oikein hyvä alku! Paljon tsemppiä niin koronan kuin juomisenkin selättämiseen.
Kiitos Elohiiri. Eihän niitä ongelmia viinalla voi huuhtoa pois, kyllä ne on käsiteltävä ja kohdattava selvinpäin. Tilanteeni ei kuitenkaa oo pahentunu tuosta muutamasta annoksesta illassa, vielä, ei esim seuraavana aamuna tuu mieleenkää…niin, paitsi kesällä joskus päivällä viiniä. Tuota ei olis saanut tapahtua. Minun täytyy kuitenkin olla hyvin vahva, koska mies ei suostu lopettamaan kokonaan, mutta hänellä ottaminen ei ole humalanhakuista…
Minullakin oli alla jo lähes 8 vuotta (vain kuukautta vajaa) raittiutta ja heinäkuussa retkahtelut alkoivat. Nyt olen ollut pikkuisen reilut pari viikkoa juomatta ja se on tosi huojentavaa. Tsemppiä sinulle!
Kiitos samoin Tsemppiä sinulle myös Lintuanna. Minä uskon että tämän koronan myötä pääsen taas alkuun ja matka jatkuu ilman tissuttelua. Ollaan vahvoja, ei anneta viinapirulle periksi
?