Moi! Taas ollaan tässä samassa umpikujassa.Yli vuosi meni aikaa ilman pisaraakaan tuota minulle täysin sopimatonta alkoholia.Sitten mitättömästä repsahdukseta kaikki luisunut entiseen paskaaan.Olen nyt 2-3kk raittiuksia saanut,mutta näitä viikokin putkia ollut,josta nyt yritän jotenkin toipua päästä eteen päin. Lokakuun 4päivä lähdin äkkilähdölle Thaimaahan ja niin vaan pienestä valkoviinistä ruuan kanssa konessa kaikki lähti.Hävettää…vitu…ei oikein millään tännekkään meinannut hävetä krjoittaa,mutta ei ole paljon vaihtoehtoja,jos meinaa hengissä selvitä.Asiat elämässäni olen saanut hyvinkin sekaisin ja vaimon lähtö aika lähellä.Pää sekaisin ja ei mitenkään meinaa tämäkään kirjoittaminen onnistua.Olen lukenut kirjoituksianne,mutta entisiä tuttuja taitaa vähän enää mukana ola.Eilen vielä 18 annosta meni ja olo sen mukainen.Pitää koettaa saunoa,jos auttaisi.
Eikun keikun uuteen raittiusyritykseen vaan. Häpeään ei onneksi kuole. Kirjoittele kuulumisia kun sormet osuu näppäimille paremmin.
Akkari.
Terve ! Älä vaivu synkkyyteen. Tuo sun retkahdus on tietenkin iso harmi, en vähättele yhtään.
Mutta Sulle kävi niin niinkuin siinä yleensä käy, älä siitä kanna huolta. Järjestään kaikki raittiiksi pyrkivät juo päinvastaisesta halustaan huolimatta.
Oletko koskaan miettinyt sitä että hakisi apua ammattilaisilta päihdeongelmaasi.
Akkari.
Tutkitusti tiedetään janon kasvavan raittiuden myötä, ja mitä kauemmin olet raittiina sitä tuhoisampaa on juominen.
Tämä on karua kerrontaa jonka kanssa elän. Ei mua pelota oma juominen, en ota siitä paineita.
Kuitenkin kun luin sinun historiaa niin kylmät väreet meni sen kaiken raittiushehkun vuoksi. Ei kukaan janon kasvattaja kanna vastuuta sinun hyvinvoinnista. Ota selvää mikä on päihdeongelma ja unohda mitä uskovaiset on sinulle siitä kertonut. PäiPäihdeongelmaa on vastuullinen taho tutkinut, luota ammattilaisiin.
Elämä on uudelleen aloittamista, erehtymistä, harjoittelua. Sinulla on sairaus nimeltä alkoholismi, sitä tarvitsee hoitaa. Se sairaus ei ole yhtä kuin sinä. Olet sinnitellyt, ollut vahva, tehnyt parhaasi. Mutta joskus vahvakin sortuu, sairaus nostaa päätään. Älä heitä hukkaan sitä hienoa saavutusta, että olit pitkään juomatta, se ei ole mitenkään vähemmän arvokasta, vaikka sen jälkeen retkahdit. Nyt vain annat toipumiselle mahdollisuuden. Ota apu ja vertaistuki vastaan, ei ole mitään hävettävää tai peruuttamatonta tapahtunut. Ihmissuhteesi on varmasti kärsinyt, mutta voit vielä muuttaa tilannetta, vaikka ero tulisi ansaitset raittiin elämän ja joskus mahdollisesti uuden rakkauden. Laita korkki kiinni huomenna, ota vastaan mitä tuleman pitää. Ne tuntemukset ovat sinun sisälläsi, ne eivät kaada sinua, selviät kun selvisit viimeeksikin!! Täällä me sinua odotetaan, tervetuloa!
Moro! Kitos kommenteista,aurora,helisee ja Mainettaan parempi.Saunottu vähän syöty,mutta olo niin hirveä,kun voi.Palataan,kun vähän tästä selviää.
Akkari hei, kauan sitten kirjoitit
Lienet oikeassa kun arvelet, että kylillä tiedetään ongelmastasi, varmaan enemmän kuin uskotkaan. Käsitän toki pelkosi maineen menetyksestä, mutta kyllä asiakkaat aikaa myöten rupeavat luottamaan ja kunnioittamaan, kun tajuavat sinun olevan tosissasi avun hakemisessa ongelmalliseen juomiseesi.
Ulkomailla nautittu hienokin alkoholijuoma vaikuttaa samalla tavalla kuin kotimainen tuote.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Moi Akkari,
En ehtinyt vielä aikaisempiin kirjoituksiisi tutustua, mutta laitan muutaman vinkin omien kokemusten pohjalta.
Ihan ensin sinun kannattaa varmaan hoitaa itsesi fyysisesti kuntoon. Olisiko paikkakunnallasi mahdollisuutta vaikka katkoon tai avokatkoon? Viikon jälkeen olisi varmaan jo paljon selkeämpi pää miettiä miten edetä raitistumisen ja parisuhteen kanssa. Nyt ei varmaan tilannettasi edistä, jos parisuhde kariutuu.
Itse hakeuduin viimeisen juomisputken jälkeen lääkärin vastaanotolle heti kun kykenin ja sain ensi hätään lääkityksen. Sen jälkeen hakeuduin A-klinikalle terapiaan. Nyt on mennyt kohta 6 kk raittiina ja juomishimoja ei ole ollut. En muutenkaan usko, että jano kasvaa raittiuden pidentyessä. Paitsi tietty, jos raittius ei ole lähtöisin omasta tahdosta.
Mikä tutkimus? En ole kymmenien vuosien aikana koskaan kuullut moisesta tutkimuksesta. No en kyllä niin paljosta muustakaan, mutta aihe jo on hieman groteski.
Kokemusteni mukaan raittiuden myötä koko alkoholismi unohtuu kun alkoholista tulee täysin merkityksetön aine, eikä siihen ole minkäänlaisia mielitekoja. Silloin saattaa käydä sen suhteen aivan puhdas vahinko. Muista, että olet jo vuoden viettänyt raitista elämää. Saunominen ja syöminen auttaa varmasti alkoholin himoon ja unetkin tulee paremmin. Morkkiksessa ja masennuksessa on se hyvä puoli, että silloin ihminen herkemmin hakee apua 
Moi! Kolmas päivä ilmat viinaa.Selkä helve… kipeä.Turvotusta,hengen ahdistusta,hirveä morkkis humala puheluista ympäri maata ja maailmaa.Kaikki kassan käteinen juotu ajeltu taxilla yms…Hullua mitä tuollaisen viikon putken aikana vaan voi tehdä.En kykene huomenna töihin.Jollakin keinoin tästä on eteen päin yritettävä kuitenkin, olipahan minun kohtaloni tässä elämässä sitten mikä tahansa.Älkää hyvät ihmiset tällaiseen alemmus tilaan itseänne saattaa!
Päivä kerraallan -kirjassa 12.huhtikuuta:
Kun join, olin kykenemätön tekemään tehokkaita valintoja millään elämäni osa-alueella ja menetin elämäni hallinnan. Pyydän, että Jumala auttaisi minua ymmärtämään ja hyväksymään alkoholismisairauden täyden merkityksen.
Akkari hyvä, sivusta katsoen näyttää, että olet pohjalla etkä halua enää tuhota elämääsi juomalla alkoholia.
John Steinbeck kirjoitti joskus kirjan Torstai on toivoa täynnä. Kun etsit, sinäkin löydät toivon, kun kolkutat, sinulle on ovi avoinna ja sinunkin kokemuksiasi tarvitaan.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme.
Akkari, näyttää tosiaan siltä, että riittävän pohjakosketuksen olet saanut. Jos et kykene huomenna töihin, niin koita kyetä edes A-klinikalle, edes soittaa ja sopia tapaamisaika. Katkokaan ei olisi pahitteeksi. Ja jos siltä tuntuu, niin mene AA kokoukseen. Nyt tarvitset kaiken avun. Vieroitusoireet helpottavat muutamassa päivässä ja morkkiskin menee ohi (varsinkin jos voit tunteitasi jollekin purkaa). Mutta nyt sinun on pakko varmistaa, ettet enää luisu tuohon samaan tilaan.
Luin sun ketjusi vuosilta 2013-2014. Hienoa keskustelua!
Toivon, että pääset raittiuden tielle uudestaan. Viina masentaa tosi paljon itsessään, ja siihen lisäksi kaikki kohellukset, niin a vot. Pystyn kyllä samaistumaan fiiliksiisi tosi hyvin. Mä olen yrittänyt raitistua vuodesta 2010 lähtien. Ekat neljä vuotta oli pelkkää sahaamista yhä pahenevien putkien ja raittiuspäivien välillä. Keksin vielä sekakäytön, ja sillä touhulla ajoin itseni todella kauhean kuntoon. Silti haaveilin raitistumisesta ja luin tarkasti kaikki raitistumistarinat.
Nyt vuosi ja kolme kk raittiutta takana. Elämä on erilaista kuin sekoiluvuosina. Vie voimia opetella uusi elämäntapa.
Armahda itsesi ja lähde taas meidän muiden seuraan. Toivon kaikkee hyvää sulle!
Toi tuntuu varmasti pahalta, mutta kaikki rahanmeno, taksimatkat, puhelut jne. on tyypillistä alkoholistin touhuilua. Et eroa esim. minusta lainkaan. Koeta sinnitellä morkkiksen läpi. Onko myllyhoito tai Minnesota poissuljettu juttu? Niissä voi käydä avona l. iltaisin. Mä en ois selvinnyt ilman radikaalia, rankkaa hoitojaksoa Minnesota-mallin hoidossa. Siellä purettiin homma auki niin, että raittius tuli mahdolliseksi - viimeinkin.
Voimia!
Moi Alkohollari! Kiitos hyvistä neuvoista,mitä on tarjolla ja tarpeen varmaan minullekkin olisivat.Nyt 4-jäs selvä päivä,mutta edelleen niin masentunut ja kaikin puolin itseinhoinen olo,Että ei mihinkään voi oikein kiinni tarttua.Sentään työpaikalla kävin.Sinä olet niin hienosti selvinnyt jo tosi pitkään tuo vuosi ja kolme kuukautta on varmaan ollut hienoa aikaa niin,kuin oli mullakin,kunnes Krabin lennolla oli niin hienoa ottaa valkkaria ruuan kanssa ja juuri siitä se helvetti alkoi.Ei vielä matkalla pahempia,mutta heti seuraavat viikon loput ja juomaputket 3-7vrk.Juolun jälkeen selvisin reilut 2kuukautta selvänä ja sen jälkeen jatkuvia putkia ihan viikon välein.Nyt tosiaan täysin lopussa ja koko elämä niin sekaisin.Aamulla yritän töihin selvitä ja ajatuksia saada jotenkin toimiaan,mutta masennus valtaa kuitenkin mieltä.Sauna on lämmitettävä,jos vähän rentouttaa ja viccyä päälle. Voi helvetti niitä mokia ja puheluja mitä kerkisin taas tehdä!! Ei voi näin jatkua!
Aika parantaa haavat. Ajattele, mulla on ihan järkyttävä määrä mokia plakkarissa. Putkareissut, seksisessiot, Tuksu-tyyliset touhut jne. Nyt yli vuoden raittiin jakson jälkeen ne jutut vain naurattaa. Voin sanoa, että ei naurattanu alkuun. Meni monta viikkoa, että pystyin edes vähän näkemään valoa tunnelin päässä.
Usko pois, kaikki alkkikset tietää tasan nuo kaikki fiilikset. Suosittelen, että menet jonnekin kuulemaan toisten törttöilyjä. Mulla auttoi Minnesota-hoidossa se, kun tajusin, etten olekaan ainoa paskiainen. Yksin ollessa ei oikein pysty pääsemään yli omista mokistaan. AA-ryhmiä on monenlaisia. Olen itse sattumoisin löytänyt tosi hyvän ryhmän, mut tiedän, että ei kaikki oo näin hyviä. Kokeile kuitenkin.
Mulla oli just tollaista viimeiset ajat. Vika puoli vuotta menin nopeaa syöksykierrettä alaspäin. Raitistuin tammikuussa, ja sitä edellisistä kuukausista on vain tosi hataria muistikuvia. Ja niin…Facebook on muuten puhelimen ohella sellainen kapistus, joka ei hirveän hyvin sovi juovalle alkoholistille. Vieläkin välillä hävettää vähän moni juttu. Eipä jäänyt epäselväksi monelle, että olen deeku.
Terve Akkari!
Tiedän, että nyt ei selkään taputtelu paljon lohduta. Kuitenkin tulee mieleen, että älä nyt aivan ryve itseinhossa. Menneelle ei enää mahda mitään. Sairaushan alkoholismi on. Olet ollut sairauskohtauksen vallassa.
Toipuvan alkoholistin ei minun mielestä ainakaan alkuun kannata jäädä yksin. Hae apua. Lääketieteellistä tai sitten muita keinoja. Olet sen verran lukenut tätäkin saittia, että tiedät kyllä kanavat. En arastelisi minkäänlaisen avun hakemista. Ainakin terveyspuolella retkahtanut alkoholisti ei ole mikään harvinaisuus ja ihan asiallista apua ainakin minulle on annettu.
Sitten on tuo vertaistukipuoli. Toimii, jos onnistut löytämään persoonallisuudellesi sopivan ryhmän. Haastavaa. Kokeilu kuitenkin kannattaa. Sieltä voi jäädä pois ihan milloin haluaa, jos homma ei ala pelittämään.
Yön yli nukkuminenkin selvänä johtaa jo taas etiäpäin. Hyvää Huomenta, kun heräilet!
Voi hitto, Akkari, yritin kirjoittaa tänne eilen viestin mutta se ei ole näemmä tullut jotenkin läpi. Mutta komppaan noita edellisiä monessa asiassa ja huomiossa ja kerron olevani veneessä mukana. Yksi asia, mitä nyt on vaikea nähdä mutta josta ei tarvitse luopua, on toivo: raittius on edelleen jokapäiväinen mahdollisuus ja jotenkin itselläni on olo, että jos retkahduksista voi jotain käsitystään lopulta vahvistaa, niin se, että raittius on valinta. Juominen ei ole, se on nopeasti pakonomaista ja orjuuttavaa, kaikin tavoin nöyryyttävää, kun sille antaa vuoron. Juomiseni ei muutu, sekin on nyt taas testattu.
Kyllä mä näkisin, että tätä asiaa voi edelleen alkaa työstää ja että sillä työstämisellä tässä viimeksikin päästiin hyvään alkuun. Kun sen tietää, on edes jotain, mihin voi tarttua ja siksihän tässä taas plinkkaillaan. Se oli yksi valinta raittiutta kohti, että tulit/tultiin tänne. Päivä ja vaihe kerrallaanhan tämä sitten menee ja vaikka alku on yhtä on henkiin jäämistä, niin ei sekään loputonta ole.
Suosittelen tarttumaan niihin juttuihin, jotka sulla ovat toimineet ja pysymään täälläkin aktiivisena. Niin minäkin aion tehdä.
Moro Antilooppi! Vähän jo arki tässä alkanut ja tekemättömiä töitä… Siis ryypätessä ja rällätessä ihan kirjaimellisesti! Nyt yrittänyt tehdä aamu varhaisesta iltayöhön saakka.Hävettää,kun juonnin takia olen joutunut asikkaille valehtelemaan,että olen ollut sairaana ja siksi tässä näin kävi.Ehkä tämä alkoholismi kuitenkin jolaintapaa onkin sairaus.Lukaisin pikaisesti ketjuasi ja vähän yllätyin,kun sinullakin retkahdus.Hyvää.kun ihan lyhyt eikä putki niin kuin mulla. On se helvetti aivan uskomatonta miten se helposti ja pienestä ajautuu entiseen hulluun menoon tämä alkoholismi.Mullaki meni yli vuosi ja sitten vaan tuntui Krabin lennolla niin hienolta ottaaa viiniä,kun muutikin penkkirivissä niin tekivät ja ihan vaan siitä se lähti koko homma menemään taas huonoon suuntaan ja nyt kuluneen puolenvuoden aikana jo lukuisia pienempiä ja pitempiäkin putkia tässä ollut.Olen miettinyt onko jokin yhteys,kun plinkki jäi vähitellen kokonan pois?? En tiedä.Tietenkin minun jutuissani syytä,myös siinä.että ei ole tullut levättyä,lomailtua ja yleensä työstä pidettyä lomaa ja katkoa ,kun vielä pikku- yrtttäjänä koettaa aina olla tavoitettavissa ja palvelemassa iltaisin,myös viikonloppuisin.Yritän tukia ja miettiä itseäni ja tehdä johtopäätöksiä,jos osaisi ottaa opikseen tästä.Kaikkea hyvää sinulle ja yritetään päästä entiseen… vetoon kaikkine elämän murheineen ja vastoin käymisineen.Onneksi nyt minä jo vaimon kanssa voinut hyvässä hengesä asiaa läpi käydä ja erillen lähteminen ei nyt ainakaan toistaiseksi ole aiheellinen pelko.No aika näyttää.No hän ei edelleenkään niitä paria ilta siideriään ole pois jättänyt,mutta tuon yli vuoden raitisteluni aikana se ei minua enää häirinnyt kuten silloin alussa.Kohta eka viiko täyttyy nyt tuosta viimmeisestä putkesta ja ehkäpä tästä selviän,mutta voi helvetti,kun niitä humala puheluja ,kun muistelee,mitä nyt muistaa ahdistaa älyttömäst ja väkisin ne aina mieleen tupsahtavatPäivälläkin,kun tuossa autolla ajoin ja eräs nais tuttavamme tuli vastaan ja hymyili niin erikoisesti jo alkoi sydän tykyttä melkein rinasta ulos ja muistin,että varmaan olin hällekkin soitellut!. t .Ahdistusta poteva akkari.
Moro Antilooppi! Vähän jo arki tässä alkanut ja tekemättömiä töitä… Siis ryypätessä ja rällätessä ihan kirjaimellisesti! Nyt yrittänyt tehdä aamu varhaisesta iltayöhön saakka.Hävettää,kun juonnin takia olen joutunut asikkaille valehtelemaan,että olen ollut sairaana ja siksi tässä näin kävi.Ehkä tämä alkoholismi kuitenkin jolaintapaa onkin sairaus.Lukaisin pikaisesti ketjuasi ja vähän yllätyin,kun sinullakin retkahdus.Hyvää.kun ihan lyhyt eikä putki niin kuin mulla. On se helvetti aivan uskomatonta miten se helposti ja pienestä ajautuu entiseen hulluun menoon tämä alkoholismi.Mullaki meni yli vuosi ja sitten vaan tuntui Krabin lennolla niin hienolta ottaaa viiniä,kun muutikin penkkirivissä niin tekivät ja ihan vaan siitä se lähti koko homma menemään taas huonoon suuntaan ja nyt kuluneen puolenvuoden aikana jo lukuisia pienempiä ja pitempiäkin putkia tässä ollut.Olen miettinyt onko jokin yhteys,kun plinkki jäi vähitellen kokonan pois?? En tiedä.Tietenkin minun jutuissani syytä,myös siinä.että ei ole tullut levättyä,lomailtua ja yleensä työstä pidettyä lomaa ja katkoa ,kun vielä pikku- yrtttäjänä koettaa aina olla tavoitettavissa ja palvelemassa iltaisin,myös viikonloppuisin.Yritän tukia ja miettiä itseäni ja tehdä johtopäätöksiä,jos osaisi ottaa opikseen tästä.Kaikkea hyvää sinulle ja yritetään päästä entiseen… vetoon kaikkine elämän murheineen ja vastoin käymisineen.Onneksi nyt minä jo vaimon kanssa voinut hyvässä hengessä asiaa läpi käydä ja erillen lähteminen ei nyt ainakaan toistaiseksi ole aiheellinen pelko.No aika näyttää.No hän ei edelleenkään niitä paria ilta siideriään ole pois jättänyt,mutta tuon yli vuoden raitisteluni aikana se ei minua enää häirinnyt kuten silloin alussa.Kohta eka viiko täyttyy nyt tuosta viimmeisestä putkesta ja ehkäpä tästä selviän,mutta voi helvetti,kun niitä humala puheluja ,kun muistelee,mitä nyt muistaa ahdistaa älyttömäst ja väkisin ne aina mieleen tupsahtavatPäivälläkin,kun tuossa autolla ajoin ja eräs nais tuttavamme tuli vastaan ja hymyili niin erikoisesti jo alkoi sydän tykyttä melkein rinasta ulos ja muistin,että varmaan olin hällekkin soitellut!. t .Ahdistusta poteva akkari.