- päivä ja edelleen paljon parempi kunto ku pelkäsin. 1-2 codia menny päivässä ja yks pami illalla että saa nukuttua. Lyrica-annos on sama ku ollu jo pari kk, eli aamulla 150 ja illalla toinen. Niistäkin haluan eroon kokonaan, joskus, en nyt samalla ala edes ajattelemaan. Oli ilmeisesti tosi viisasta vähentää sitä subua ajoissa ja huomattavasti, jospa tää on siks näin iisiä. Aivot vetää kyllä ylikierroksilla edelleen ja oon alkanu miettiä just sitä “mitäs nyt sitten-oloo”, mitä hittoo sitä sitten keksii elämälleen. Terapia mulla on alkamassa pian, sitä odotan ihan innolla.
Hyvä, että sulla on lääkkeitä avuksi lopettamiseen, ne helpottaa ihan huomattavasti viekkareita, kaikki noista lievittää reflaoireita, vie kipuja ja rauhoittaa oloa. Sulla on hyvä draivi päällä, pidä se, kyllä sie onnistut 
!
Anna itsellesi aikaa, siinä mielessä ettet turhaan vielä mieti, että “mitäs nyt sitten tähän tilalle”. Hoida fyysiset olot pois kaikessa rauhassa ja ala vasta kuukauden päästä miettimään, että mites jatko. Kokemuksella, monella sellaisella, voin sanoa, että parasta mitä voit nyt tehdä on se, että annat itsellesi tarpeeksi aikaa toipua ja se, että pysyt siellä sun vanhempien luona tarpeeksi pitkään. Paljon tsemppiä ja voimia sinulle !!
Nyt mua vituttaaaa. Kaikki ärsyttää ihan suunnattomasti; seinät, ihmiset, telkku, olo… Ja oma peilikuva ja ajatukset. Tahtois kuunnella musiikkia ja olla omassa rauhassa. Olossa ei sen kummempia muutoksia ja jo 7.päivä menossa, taisin selvitä suhteellisen helpolla kuitenkin näistä fyysisistä. Ei tässä mitään vetohaluja oo edelleenkään, mut tää vitutus tuntuu nyt peittävän kaiken positiivisen alleen. Mieli tekis syödä lista Lyricoita, mut enpä kai… Kohtahan tuota pääsee nukkumaan jo. Phuuuhh!
Enpä osaa neuvoja sen enempää jakaa kun on jo jaettu. Ittellä tulee refloissa katteltua paljon leffoja, että saa sen mielen ees vähäks aikaa johonkin muualle. Halusin vaan toivottaa sulle tosi paljon tsemppiä!
Nyt alkaa olla aika voittaja-olo 
. Ei palele enää, maha ei oo enää sekasin ja kävin jopa ulkona. Lapsuuden metsämaisemissa vaeltelu herätti kaikenmoisia muistoja ja ajatuksia. Parin päivän päästä olis aikomus palata kaupunkiin, tahtois jo liikkeelle ja ihmisten ilmoille. Kauhistuttaa kyllä kämpän kunto mihin se jäi lähtiessä… No onpahan jotain tekemistä sitten. Oon yrittäny miettiä kaikenlaisia aktiviteetteja jo ens viikolle ettei tulis jumituttua tuttuun tapaan kotiin makaamaan. En pelkää tällä hetkellä sortumista, mutta tiedostan sen että se helposti voi tapahtua jos on tapahtuakseen. Olen kyllä järjestäny asiat niin ettei sitä ihan heti ainakaan vastaan kävele.
Kiitän teitä kaikkia hurjasti tsemppauksesta, teiltä on tullu varmasti ne viisaimmat sanat ja neuvot! Aion kerrata niitä täältä kun siltä tuntuu etteivät pääse unohtumaan!
Tosi hienoa subgirl! Toivottavasti pysyt kuivilla!
Aivan mahtavaa Subgirl! Muista että et voi kokeilla viihdekäyttöäkään, en tiedä yhtään ihmistä joka edes nokittaessa olisi siinä pysynyt, ehkä kk:den maksimissaan… Varmasti koet mielihaluja ja aika kultaa muistot, voi tulla mieleen että “ei se lopetus NIIN paha ollut ja melko hyvin sain pidettyä käytön hallinnassa”… Itselläni tuo lopettaminen paheni putki toisen jälkeen ja kun sain 6 arttua/pv lopetukseen ja olin kk:den ilman->retkahdin 5pv:ksi vetämään, koin todella pahat viekkarit vaikka ei uskoisi… 
Elimistö ilm tottuu todella helposti ko. aineeseen, itselläni ainakin oli aivan eri luokan viekkarit kuin exällä… Samat määrät vedimme ja 3vkon putken jälkeen tärisin sohvalla kuin flunssassa, hän taas ei tuosta ajasta fyysisiä saanut… 
Psyykkiset viekkarit vielä jatkuvat, mutta olet ollut tosi päättäväinen ja jatka sillä linjalla! Paljon tsemppiä!
Mä uskon kyl viihdekäytön mahdollisuuteen, mut silloin pitää olla aika pitkä aika lopetuksesta ja todella kova pää, et siihen pystyy.
Itse pysynyt kohtuukäyttäjänä, kun säännöllisen väärinkäytön lopetin. Ei oo esim. bentsojen tai pirin kohdalla mikään ongelma, siis omalla kohdalla. Enkä enää rännää mitään, ja esim. piriä en oo puoleen vuoteen ottanut ollenkaan, eikä kiinnostakaan…
Panacodia saatat saada, tramalia ei ihan kurkkukipuun määrätä tosta vaan, mikä on ehkä sun tapauksessasi ihan hyvä juttu. Unilääke -ja/tai bentsokoukkua sä ET halua tohon päälle, usko pois. Täällä on monet, itseni mukaanlukien, kirjoitelleet siitä kuinka vittumaista niistä on päästä eroon, ja kun oot tohon subuunkin koukahtanut niin riski siihen, että bentsot alkaa maistumaan entistä enemmän on huomattavan suuri. Todennäköisesti jos valitat unettomuutta niin lekuri lätkäisee sulle reseptin ketipinoriin tai mirtatsapiiniin, joista kumpaakaan en suosittele. Pyydä mieluummin vaikka melatoniinia. Apteekeista saa reseptivapaana yskänlääkkeitä joissa on pieni määrä kodeiinia, mutta myös sen verran kaikkea muuta paskaa että en kyllä ite niihin koskisi.
Kävin emqqu vähän lueskelemassa noita ihan ensimmäisiä viestejäsi. Käy toki itsekin: ei ole kuukauttakaan siitä, kun kaikki oli tosi hyvin ja hehkuvaa ja hienoa ja sielunkumppaneitakin löytyi, nyt pohdiskelet kusettavasi lääkäreitä, että saisit hankittua itsellesi vielä bentsokoukunkin kun et kestä olla selvin päin. Ja pahoittelut siitä, että sanon nyt hieman rumasti, mutta tottahan se on.
Mieti nyt ihan oikeasti, mitä olet tekemässä ja vaikka kuvittelisit olevasi minkälainen erikoistapaus hyvänsä, niin me kaikki kuvittelimme joskus. Et sinä tästä kivutta selviä, mutta pure hammasta ja tartu elämään. Ei se kaman rännääminen, säätäminen ja turruttaminen lopulta satu yhtään vähempää. Voin sanoa ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä, että se sattuu ihan helvetin paljon enemmän.
Anteeksi threadin pölliminen. Aloittajan lähestymistapa kuulostaa minusta tosi hyvältä ja haluan toivottaa tsemppiä!
^^itse juuri parin vuoden subun käytön lopettaneena+ sun muiden hitaiden käytön niin suosittelen ettet ota mitään missä on vähäänkään opiaattista vaikutusta. Siinä käy hyvin helposti niin että vaan vaihtuu toinen hidas sitten toiseen. Ja mitä muistelin( en ihan varma) et kuitenkaan oo kerinny kovin kauaa käyttää tota subbanaa niin suosittelisin kans ehkä melatoniinia nukkumiseen!! Kuitenkin jos käyttö ollut lyhyttä niin selviit aika helpolla kun vaan kärsit sen pari-kolme viikkoo. Henkisesti voi tietenki olla vaikeempaa mut fyysiset reflat luulis olevan aika helppo nakki jos käyttöä lyhyt aika. Itse olin jo valmiiks benjo koukussa niin mulla oli opamoxit katko lääkityksenä ja sit myös toi melatoniini mikä ainakin autto mua hyvin refloissa nukkumaan. Ja nyt oon myös joutunut ottaa mirtazepiinin ettei iske samallainen masennus ku ekalla katko yrityksellä mikä meni mönkää. Mut hieno juttu et oot tajunnu et ei se subun viihdekäyttö helppoo ole itsekkin luulin aluks et pysyy vaan viihdekäytössä mut toisin kävi. On se niin salakalava aine mut tsemppiä!!!
Et tule Emqqu todellakaan kuolemaan tuohon… Äskeisessä viestissä oli asiaa, sä alat ajattelemaan kuin narkki. Mä olen vetänyt yli vuoden täysin sekakäyttölinjan nolliin ja selvinnyt hengissä ilman lääkkeitä… Useampia yli kk:n subuputkia yms… Apteekissa myydään lievän määrän kodeiinia sisältävää lääkettä resptivapaasti; sitä ei voi silti vatsan tähden “nauttia” suosituksia enempää… Haluat jättää jotain jäljelle… Se on addiktien ajattelua, tosiaan vielä joku aika sitten puhuit filosofiasta yms. Se aika palaa ilman käyttöä, mutta nyt enemmän tuo pelkosi lopettaa, pidentää vain päätöksentekoa… Sä et häviä mitään jos kokeilet ja näet palan sitä aineiden paskaa puolta… Sen ajatuksen pelko olla selvänä ahdistaa liikaa; tällöin kuuntelee sisäistä addiktiaan…
Totta on et putki on vierähtänyt, mutta niin on monella muullakin aikoinaan. Viekkarit kärsitään joka tapauksessa joskus, ja mitä kauemmin odottaa; sen huonompi olo… Nyt saisit sairauden piikkiin… Täällä kommentoijista 100 varmasti jokainen on joskus lopettanut venähtänen putken… Tsemppiä sulle! Yritä toipua, tapani mukaan suoraan kirjotan, ilman että olisi tarkoitus loukata…
Itsellä kans emqqu sama tilanne et joutuu vaan himassa tylsistyneenä kärsiä ku ei tällä hetkellä vielä mahkuja päästä duuniin vaik haluisinkin. Mut oon vaan itse sen tajunnu et parempi sekin ku taas aloittaa sama rumba uudestaan. Ku on itsekkin kauan käyttänyt ni se tylsistyminen tulee vaan ku tottunu nuokuissa aikaa viettämään. Ja kyllähän se munkin mielessä välillä päivittäin käy et ai ku taas pääsis nuokuttelee mut ite jo niin kauan ollu ilman et ei haluu sitä samaa kärsimystä uudestaan. Aikaa se vie mut kyl se myöhemmin palkitsee!! Ja noihin benjoihin se on ihan yhtä paha koukku ja yhtä paha päästä irti ku subustakin.
Ehkä parasta mahdollista skarppaamista on se, että hoitaa akuutin ongelman alta pois. Sehän se näissä narkkarihommissa onkin kaikkein vaikeinta, jos on paennut muuta elämää tai sen mielenkiinnottomuutta riippuvuuksiin.
Tiedätkö, maailma on täynnä kaikenlaisia aika hienoja juttuja. Voi opiskella (vaikka lukion tunaroitkin nyt, niin ehkäpä se selittelemällä saattaisi onnistua varsinkin jos voit uskoutua jollekin, tai sitten voi opiskella omaksi ilokseen), tavata ihmisiä (tai mennä ulos maailmaan tutustumaan niihin jos ei tunne ketään), voi lukea kirjoja, katsoa leffoja, tanssia, hankkia työpaikan ja tehdä ihan tavallisia töitä, kirjoittaa, piirtää, juosta, rakastella, laulaa, soittaa kitaraa, filosofoida, uida, kiivetä puuhun, yrittää opetella puhaltamaan maailman suurimman saippuakuplan tai seisomaan päällään, ommella itselleen vaatteet, larpata, pelata tietokoneella, irkata, opetella lausumaan runoja, polkupyöräillä Jäämerelle ja takaisin, kiertää kirpputoreja ja liftata Keski-Euroopassa. Aika moni hieno kokemus elämästä jää helposti kokematta kokonaan, jos vetää pään täyteen kaikenlaista paskaa.
Ja puhut tosiaan kuin ihan aito narkkari. Tottakai sinä haluat niistä eroon, et sinä muuten täällä kirjoittelisi. Noista sinun 150 viestistäsi aika moni on täynnä sitä, kuinka paska olo sinulla on, ja juuri nyt se paska olo johtuu akuutisti ihan siitä, että vedät kamaa. Sehän se tässä on kaikkein surkeinta, sitä vetää ties mitä sen takia että on paska olo, jonka tahtoo pois, mutta se paska vaan syvenee mitä enemmän siinä yrittää uida. Hei, se huumevalistus yläasteella oli osittain ihan oikeassa! Eikä se lopettaminen kesällä, elokuussa, ensi vuonna tai vuosikymmenellä yhtään helpompaa ole. Mikset siis tekisi sitä jo nyt, kun pelastettavissa on vielä mahdollisimman paljon, ja selviät suhteellisen vähällä?
Mene vaikka sinne kouluun, kuraattorille tai minnelie rehtorin pakeille, ja selitä tilanne. Okei, vetäisit kunnon poissaolosaldot, mutta ainakin meidän lukiossa niitä pystyi hyvittämään ylimääräisillä hommilla. Mikään ei ilahduta opettajaa niin paljon kuin se, että yrittää parhaansa, vaikka olisi ajautunut huonoille teille tai tunaroinut. Jotenkin tuo “ei tästä mitään tullut, ensi kerralla sitten varmasti kunnolla” on mulle ihan helvetin tuttu juttu, ja olen pilannut aika ison osan elämääni sillä. Kouluun mars. Huomenna, koska tänään et enää ehdi. Vaikka olisit vielä vähän kipeäkin.
Musta tuntuu jotenkin, että sä et tarvitse kamaa, vaan olkapään ja ystävän. Sellaisen hyvän. Onko sinulla perhettä?
Sun oikeat ystävät sieltä koulusta erittäin todennäköisesti tukee sua, jos näytät olevasi selvinpäin. Itse olen saanut 10 vuotta paitsioissa olleita frendejä takaisin… He eivät ymmärrä tuota maailmaa, mutta useimmat tietävät että ystävää ei sinne helpolla päästetä… Käyttäjät valitettavasti näkevät ihmiset usein aineiden tai rahan takia… Se perimmäinen syy joka kaikkia yhdistää; eri huumeet ja lääkkeet…
Tietenkin etenkin alussa voi tuntua omituiselta, kuinka pinnallista puhetta he puhuvat, kuin eri kieltä… Tosin kun on ollut erossa käyttäjistä, huomaa aineiden olevan ykköspuheenaihe sekä ihmisten kertovan samoja tarinoita… Käyttäjän ajatusmaailma muuttuu, mutta se on mahdollista muuttaa takaisin, mitä vähemmän käyttöä takana; sen helpommin osaa olla selvien ihmisten seurassa… Päivä kerrallaan, turha ajatella ettei koskaan enää ota, vaan tänään en ota!
Voi kunpa itse oisin tajunnu jo tuossa vaiheessa, että mulla on ongelma… Tosin mulla homma pysy satunnaisena viihdekäyttönä huomattavan pienillä (no, kasvavilla tietty) määrillä useamman vuoden. Ekan kerran kun otin reissuun mukaan kaiken mitä oli, tuli vedettyä 4 päivän putki ja siitä tuli pääsiäisenä tasan neljä vuotta, siitä asti se oli päivittäistä sitten.
Oon kyllä huolestuneena kattellu noita emqqun viestejä, ja hyvä että huomasit tuon itsekusetuksen. En nyt tiedä/muista kauanko oot subua vedelly (määrät kyllä ihan huikeita…!) mut jos oikeesti haluut ottaa järjen käteen ja lopettaa, toivotan onnea. Enhän mäkään niihin refloihin kuollu, vaikka oikeesti pelkäsin niin! Tosin huolettaa tuo sun kaiken muunkin kiskominen.
Mä palasin tänään kaupunkiin ja on mukavaa olla kotona ! On jopa tietokone, ei tarvii enää tiirailla ja näpyttää kännyn pikkuruutua! Oon kirjottanu itselleni listoja, mitä pitää tehä lähipäivinä, mitä kivaa voi tehdä lähiaikoina ja mitä voi tehdä, jos/kun tulee huono hetki. Eikä täällä edes ollu niin sotkusta ku muistelin, kaveri oli jopa kastellu kasvit ja tiskannu .
Ei ole mukava maailma tuo huumemaailma ei. Samat jutut kiertää ja kamasta ja satseista puhutaan, eikä mistään muusta.
Olenkin katkaissut välit suurimpaan osaan käyttäjistä tuon takia. Viimeksi kun näin kadulla tutun sain tietää että ole joka puolelle velkaa ja mua ollaan tulossa hakkaamaan. 
Niin siinä ikävä kyllä voi käydä. Munkin selvät kaverit lipesivät hyvin nopeasti kun saivat tietää että käytän subua. Selvillä kavereilla tarkoitan nyt niitä ketkä vetelee essoja ja piriä viikonloppusin, benjoja sitten laskuihin.
Mut se on se rännääminen mikä narkin tekee.
onneksi on vielä pari sellasta kaveria ketkä auttaa jos tarvii apua. Joskus jopa jaksavat kuunnella mun nillitystä puhelimessa.
Itse asiassa mun puoleltakin on noita välejä katkaistu. En vaan kestä tekopyhyyttä ja maireutta.
Unohdin tosiaan sen asian, että osa ihmisistä ei hyväksy toisten virheitä… Erottuu jyvät jakanoista, ne parhaat olen itse löytänyt/etsinyt useammasta elämänvaiheesta ja olen ainakin yhden nuoren naisen ainoa ystävä, joka saa käyttää ganjaa ja on hoidossa. Itse hoito-alalla, tosin ei päihdepuolen…
Ihmiset vaihtuvat elämän aikana… Voi myös olla, että tutustut enemmän filosofisiin ihmisiin jolloin “pinta-liito” väkisinkin jää… Lukion loputtua, moni muuttaa paikakuntaa ja yhteydenpito jää… Tulisi loppua erilaisten kiusaaminen, mutta tuskin koskaan mahdollista… Peitetarina on hyvä, mutta voi olla että kaikki ystäväsi eivät niele sitä… Oman kokemuksen mukaan suurin osa ymmärtää ja osa yrittää todella auttaa… Tukea saattaa löytää myös uusilta tahoilta, onhan sitä kokenut elämää enemmän ja voi olla eri ikäisiäkin tuttuja eri kursseilta… Oma paikka elämässä on hyvä pitää “mitattavalla tasolla”, koska kun kerran jäänyt pitkäksi aikaa pois… Taso laskee tuolloin ja aikaa jää narkkaamiseen ja kun aika oli niin hauskaa (aia kiiltää muistot), voi pohtia josko “ansaitsisi ottaa?”… Monella aika voi vierähtää vuosiksi miettien aina syitä ottaa… Lopulta ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, kuin käyttäjät… Itse olisin toivonut alle 10 sekoiluvuotta & alkolla yms unohtunut nuoruus itsetuhoisuuksineen… Tulee päälle puolet elämästä jos laskee ettei kiinnostanut elää kuin joinakin kausina…
Sun vaihtoehdot eivät ole narkkiporukoita kovinkaan syvästi vielä… Lopulta vuosien jälkeen tuntee kaikki käyttäjät, ja välttelee muita… Osa lopettanut, mutta vuotta kaempaa ei ole kukaan tainnut kyetä olemaan… Uusia kavereita on löydettävä, raittiita… Joka viides lukiolainen on myöntänyt ainakin kokeilleensa ganjaa, täällä essot ja napit usein myös monen vanhan frendin sisaren, naapurin tms mukaan… Tuossa iässä ne kilteimmätkin tekevät jotakin extremeä, etenkin siinä maagisessa 18v:ssa… Olen itse vuosikaudet ollut tekemisissä useiden perheellisten frendien kanssa. Eivät käytä, osa ei ole edes kokeillut… Tietävät vain että ei saavu sekaisin paikalle ja toivovat pääsevän eroon…
Tsemppiä ja voimia paranemiseen! Xx