No niin,paljon lueskellut täällä mutta en vielä kirjoittanut mitään…eli 39vee mies ja subua mennyt nyt noin puoli vuotta päivittäin 8-16mg nokkaan. Alkaa riittämään nyt ja mietinkin onko pahat fyysiset olot tulossa? Subua mennyt toki ennenkin mutta ei ikinä näin pitkään yhtä soittoa. Ilman viekkareita on onnistunut lopettaa aiemmin. Toki eihän tuo puoli vuottakaan hirmu pitkä aika ole mutta mitä arvioitte onko tulossa pahat olot? Töissä kuitenkin pitäisi pystyä käymään niin siksi mietityttää.
Millasia annoksia sinulla oli edellisellä lopetuskerralla? Ainakin nyt on määrät ilmeisesti aika runsaasti erilaiset? Toki puolen vuoden käytön jälkeen ( plus määrät) vieroitusoireita esiintynee. Tuossa on juuri tuo toinen ketju, jossa on lopetus kyseessä.
Samanlaiset annokset eli 8-16mg/päivä oli viimeksikin ja lopetin seinään. Mitään vieroitusoireita ei ollut mutta käyttöä ei silloin ollut kuin ehkä 3kk takana. Vähentäminen ei mulla onnistu,pakko stopata kerrasta. 1 vuoden tramalkoukku missä vrk annokset 1000-1200mg piti myös lopettaa kerrasta aikoinaan kun ei vaan vähentämällä onnistu kun ei ole itsekuria. Silloin kyllä oli tosi pahat viekkarit?
Jos ei pysty vähentämään, niin silloin on varmaankin hyvä lopettaa kerralla. Mutta sitä varten on olemassa vieroitushoitoa/katkaisuhoitoa. Onko se vaihtoehto?
Käytännössä ei ole vaihtoehto koska kukaan muu ei tästä tiedä…noloa mutta näin se nyt on. Lapsia on enkä voi ottaa riskiä lapsensuojeluilmoituksesta. Mutta joo näköjään pari kuukautta taas menny samaa rataa. Määrät on sentään tippunu 4-8mg/vrk. Aloin nyt kirjoittelemaan tätä jos motivoisi edes vähän tässä hommassa. Viimeiset 2mg meni aamulla ja nyt olis tarkotus olla hommaamatta lisää. Tässä 2kk aikana monta kertaa yrittäny tota vähentämistä mut ei vaan oo selkärankaa olla vetämättä jos sitä hallussa on. Eli tehdään sit vaikeimman kautta 
Lyricat on onneksi käytössä kun kuulemma auttaa kitkuihin.
Lopetukseen auttaa Imodium vatsavääntelyihin ja vieroitusoireisiin mm. Sirdalud 2-4 mg kolmesti päivässä.
No hyvä, että määrät ovat tippuneet.
Jos ei olisi lapsia, menisitkö sitten vieroitukseen?
Pitkästä aikaa taas täällä…salasanakin unohtui niin oon nyt uudella nickillä. Aloittaja siis täällä. Ja kyllä takuulla menisin vieroitukseen tai yleensäkin tekisin mitä vaan jos ei tarvitsisi miettiä lastensuojelua tms…
Osaako kukaan sanoa mitä käytännössä tapahtuu jos menen lääkäriin ja sanon olevani riippuvainen subusta enkä pysty lopettamaan? Mitään muuta käyttöä ei ole,vakituinen työ on,perhe jossa 2 lasta eikä ole mitään merkintöjä papereissa. Tuleeko automaattisesti lasu yms…?
^ Lasu-jutuista on tosi vaikeaa sanoa mitään varmaa ja yleispätevää. Tosi paljon se on lääkäristä kiinni tekeekö lasun vai ei. Periaatteessa näissä(kin) asioissa pitäisi noudattaa yhtenäistä ohjeistusta, mutta käytännössä nämä menevät aikalailla lääkärin omatunnonkysymyksinä. Vaikka lasu tehtäisiinkin, ei se sitä tarkoita, että lapset otettaisiin huostaan siltä istumalta. Jos lapsilla muuten on kaikki hyvin ja kuvioissa on toinen vanhempi, jolla ei ole päihde- tai muitakaan merkittäviä ongelmia, niin lasu voi olla varsin nimellinen toimenpide. Onhan monia korvaushoitolaisia ym., joiden lapset eivät suinkaan ole huostassa, eivätkä edes minkään kovin tiiviin valvonnan alla.
Työnantajallesi lääkärillä ei ole mitään oikeutta kertoa asioistasi, poislukien ehkä se, että työskentelet alalla, jossa vaaditaan ehdotonta nollatoleranssia päihteiden käytön suhteen.
Jos sulla on ajokortti ja ihan ajatkin autolla, niin ajokorttiseurantaan lääkäri voi sut laittaa. Tämäkin tosin riippuu lekurista.
Kannattaa hankkiutua suorilta A-klinikalle tai mitä päihdepalveluita ne nykyään nimeltään ovatkaan, jos sellaisia paikkakunnaltasi löytyy. Osaavat siellä auttaa enemmän, kuin tavallinen terveyskeskuslääkäri. Sekin tosin luultavasti lähettäisi eteenpäin päihdehuollon piiriin.
Winston tuossa vastasikin viestiisi. Hyvä vastaus.
Okei,kiitos infosta. Pakko tästä on jotenkin yksin räpistellä pois. Kukaan läheinen ei tiedä tästä enkä halua tietävän. Vittu kaikki on muuten mallillaan:työ,koti,perhe eikä muuta käyttöä ole ku tuo saatanan subu. Todella noloa aikuisena hommata itsensä tähän tilanteeseen. Itsekuria ei oo ees niin kauaa että fyysiset kitkut ehtis tulla kun aikasemmin jo pettää selkäranka. Saapa nähdä miten tässä käy.
Hei Ascco,
hienoa, että olet kirjoittanut tänne ja pohtinut asiaa selvästikin paljon ja sitä mistä saisit apua tilanteeseesi. Olet yksin todella ison taakan kanssa. Sinun ja lastesi kannalta olisi tärkeää, että saisit oikeanlaista apua päihdeongelmaasi. Viestistäsi käy ilmi, että haluat itsesi, perheesi ja lastesi parasta, sekä olet hyvin motivoitunut päihteettömään elämään.
Lastensuojelua usein turhaan ajatellaan uhkana. Sen tärkein tehtävä on pitää perheet yhdessä, tukemalla vanhemmuutta ja perheiden haastavia tilanteita. Lastensuojeluilmoitus tehdään tuentarpeen määrittämistä varten. Sinun kohdallasi tämä voisi tarkoittaa sitä, että pääsisit nopeammin päihdekuntoutukseen. Jos toinen vanhempi on päihteetön ja kykenevä huolehtimaan lapsista, ei lapsia automaattisesti sijoiteta. Lapsen sijoittaminen on äärimmäinen ratkaisu, kun kaikki muut tukitoimenpiteet ovat riittämättömiä. Kirjoituksestasi käy ilmi, että perheelläsi ei ole lastensuojelun tukitoimia käytössä, jolloin lastensuojelu on velvoitettu tarjoamaan apua päihdeongelmaasi.
Tukea päihteistä irtautumiseen on saatavilla. Riippuvuuden aiheuttamien haasteiden kanssa ei ole hyvä jäädä yksin. Kannustan sinua rohkeasti hakeutumaan työterveyslääkärillesi tai katso paikkakuntasi mahdolliset A-klinikan palvelut a-klinikka.fi/.
Lastesi etu on, että isä voi hyvin.
Puolisosikaan ei siis tiedä? Siksi kuumottelet sitä lasuakin, koska silloinhan hän saisi väistämättä tietää?
Ehkä se olisi hyvä vain kertoa siipalle, mikä tilanne on. Voisi lopettaminenkin käydä helpommin, kun ei olisi sitä salailun raskasta taakkaa kannettavana siinä samalla. Vaikka onnistuisitkin nyt lopettamaan ihan yksinäsi, niin eihän tuo ole mikään pikkujuttu, mikä unohtuu heti. Mulle olisi todella vaikeaa eli aikaslailla mahdotonta elää parisuhteessa noin ison salaisuuden kanssa, mutta jokainen toki tyylillään ja omien arvojensa mukaan. Kaikille kavereille ja sukulaisille tuosta ei tietenkään ole mikään tarvis kertoa, mutta parisuhteen katson vähän eri asiaksi. Toisekseen; eiväthän reflat jää huomaamatta, jos siipan kanssa saman katon alla asustelette ja tiiviimminkin olette yhdessä. Toki kaikkea voi selitellä pitkittyneestä flunssasta sun muusta ja onhan niitä ihmisiä, joihin moiset selitykset uppoavatkin, ettenkin, jos itsellään ei ole mitään tietoa/kokemusta huumeista.
Ensimmäinen mitä mulle päihdetyöntekijä sano ku menin asiakkaaksi päihde klinikalle. Tästä pitää tehdä lastensuojelu ilmoitus. Käytän subua kipuihin. Siitä alko sitte helvetti. Mulla meni työpaikka ja ajokortti. Erakoiduin. Mistään muusta ne ei välitä ku että ne seulat on puhtaat. Luulet meneväsi sinne että sinulta lähtee ongelma pois mutta saat miljoona muuta probleema. Lastensuojelu perinteinen 3 kk. seuranta. Ton kaiken jälkeen vasta tekee mieli subua. Jotta löydät sitä ylim. energiaa perheelämän keskellä ku joudut hypätä seuloja antamassa, juttelemassa päihdehenkilön kaa, lastenvalvojien kotona käymiset, tapaamiset, lasten tapaamiset. Menit sinne vapaaehtosesti mutta kaikki muuttui pakolliseksi. Muista, ne ei välitä miten sää jaksat. Tärkeintä on kaikille että sun kuset on puhtaat. Mun piti alkaa käymään terapiassa tuon takia. Eikö ookki hullua. Itsemurhaksi kävi mielessä, siitä mainitsin päihdekeskuksessa. Tekivät vain testin joka viittasi syvään masennukseen.Sanoivat että mun pitäis päästä puhumaan jonku kaa. Mutta hei. Seulat oli puhtaat. Kovan hinnan maksoin siitä. Nimim. Never again.
Täällä kans yks jolla menny se 6kk taas subua nenään vedettynä 2-4mg per vuorokausi. Mulla on kans se tilanne etten missään tapauksessa voi pyytää apua nyt lääkäreiltä. Pakko selvitä yksin. Paha olla ja pelottaa. Onko ketään ketä olis just tällä hetkellä samassa tilanteessa ja mitään vinkkejä, onko mahdollista vähentää ensin ja lopettaa sitten? Mulla ei oo vaihtoehtoa kun alkaa vähentämään .
Ite retkahin siihen noin 5 v. sitte parisuhteen päätyttyä plus että kivut on mulla ongelma mihin Burana ei auta. Aluks meni 1 pilleri viikossa. Nykyään menee 1 pilleri 4 pv. ja nenään. Huomannu että turha vetää enempää. Ite yritin kunnan ammattiauttajan kautta mutta tuli niin kauheasti paskaa niskaan että huh huh. Joku kerto että ainoastaan subulla pääsee subusta eroon. Sinä dokkarissa jossa haastatteltiin suomalaista huume työntekijää Köpiksen uudella sallitulla huume alue/kortelissa. Sehän sano että eihän meillä o opiaatti ongelmaa. Suomalainen päihdepolitiikka on niin mustavalkoista. Se on joko tai ei ja yleensä ei. Sää oot rikollinen eikä sulla o sairautta. Jos on pätäkkää taskussa ni yksityinen vois olla yx, nehän tietää että jos heti ilmoittavat lastensuojeluun ym. ni asiakas lähtee menemään ja jää palkat saamatta. Mutta jos yksityinen ohjaa kunnan puolelle ni sanon vaan että ei kiitos. Oon kans kattonu Latviasta yhtä detox paikkaa. Kuulema lääkeks määräävät subutexiä. Saathan sää täälläkin mutta joudut hakea sen joka aamu jostain luukulta. Kertokaahan muut mietteitä tai kokemuksia kunnan päihdehuollosta. Onko heti ilmoitettu lastensuojeluun, ehdotettu 2 exän ryhmätapaamisia jotta kaikki pääsee haukkuu ja syylistään sua.
^ Höpöhöpö sun juttujasi, Kaape.
Ne päihdeongelmaisten nöyryyttämistilaisuudet, joihin kutsutaan kaikki eksät, nyksät sun muut läheiset haukkumaan päihdeongelmainen kuuluvat ns. hoitometodiin yksityisen puolen Minnesota-tyyppisessä hoidossa, eivät kunnan päihdeklinikoilla. Julkisen puolen päihdehuollossa on kyllä useinkin parantamisen varaa, mutta ei siellä sentään edellä mainittua meininkiä harrasteta. Toki joku läheinen voi päihdeongelmaista haukkuakin esim. lastensuojeluun liittyvissä tapaamisissa, mutta se on sitten ihan ko. läheisen oma valinta, ei mikään kunnan päihdehuollon tarkoittama yleinen käytäntö.
Joillain ihmisillä on kumma käsitys, että yksityislääkärillä on vapaudet toimia, kuten huvittaa ja yksityislekuri pomppii potilaan pillin mukaan, kunhan potilas vain latoo tarpeeksi pätää tiskiin. Se ei todellakaan mene niin. Valvira valvoo yksityislääkäreitä ihan yhtälailla ja saattaa valvoa jopa tiukemminkin, kuin julkista puolta. Yksityislääkäreitä koskevat myös ihan samat lait ja lääkärin eettiset velvoitteet, kuin julkisen puolen toimijoitakin, eli yksityislääkärillä on aivan samanlainen velvollisuus mm. lasun tekemiseen, jos siihen on aihetta. Aika moni yksityislääkäri on menettänyt lupansa, kun on vetänyt vähän omaa sooloaan. Yksityislääkäreillä riittää kyllä potilaita ja rahantuojia ihan jonoksi asti, vaikka joku yksittäinen nisti lähtisikin vastaanotolta ovet paukkuen 
. Mieluummin ne menettävät sen yhden potilaan, kuin työnsä ja lupansa.
Suomessa on aivan helvetinmoinen opioidikriisi. Sitä kutsutaan korvaushoidoksi :mrgreen: . Mitään hoitoahan se mahdollisesti jopa loppuelämän kestävä riippuvuuden ylläpito ei ole. Joissakin tapauksissa se on toki ihan hyvä ratkaisu, mutta mikään yleinen käytäntö sen ei pitäisi olla, kuten valittettavasti nykyään tuntuu olevan.
Kiitti vastauksista. En oo taas pitkään aikaan käyny täällä ku vituttaa tää juttu niin suunnattomasti?eli helpompi työntää pää puskaan ja jatkaa vetämistä. Winston tossa jo arvaili oikein eli edes vaimo ei tiedä. Kaapen jutut nyt vahvisti asian että ei auta lähteä apua kyselemään. Mut tietenkin tässä kulissit sortuu väkisin jossain vaiheessa jos jatkaa. Tänään ei oo valmiina peliä eli vielä en oo vetäny ja tarkoitus olis jatkaakin näin. Vittu ku nykyään on niin helppo saada varsinkin subua! Ei yleensä mee edes puolta tuntia ku pallo kourassa. Myyjiä varmaan toistakymmentä tässäkin kylässä?. Olis niinku ennen ku säätäminen oli koko päivän työ eikä tulos silloinkaan ollut varma. Se hyvä puoli tässä on että Lyrica on respalla 600mg/vrk. Oon huomannut että se auttaa paitsi refloihin niin muutenkin fiilikseen olla ilman. Oon tarkoituksella ollu viikon 300mg/vrk annoksella ja nyt nostan 600mg/vrk kun koitan olla ilman subua.
Hei!
Onko kuitenkin parempi hoitaa itsään, kuin olla hoitamatta?
Hoitamaton päihdeongelma kun tahtoo pistää asiat aina vain enemmän sekaisin ja sitten sen jälkeen on entistä vaikeampaa nousta ylös.
Lastensuojelun pelko on monella mukana, mutta entä jos asiat menee entistä huonommaksi, siinä vaiheessa esimerkiksi lasten asema on myös entistä huonompi.