Niinhän siinä kävi, että pitkän hiljaisemman kauden jälkeen täällä ollaan taas.
Pitkään meni hyvin, pysyin kaidalla tiellä. Pitkään onnistui myös kohtuukäyttö, jopa yllättävän kauan oman historiani tietäen ja tunnustaen.
Sitten kävi, kuten aina ennenkin. Eli mopo lähti käsistä. Nyt sain taas itseni takaisin jaloilleen ja kolmen päivän juomisen jälkeen alkoholin huurut alkavat haihtua. Tänäään en siis ole enää juonut. Nyt taas nöyränä opettelemaan raittiina pysymistä.
.
Hyvä että olet jaloillasi Sorb! Oikein paljon tsemppiä ja eteenpäin, juomatta!
Moi, ja kiitos tsempeistä!
Yritän aktivoitua taas kirjoittelemaan aktiivisemmin. Juuri nyt painaa työkiireet, joita onneksi mokailuista huolimatta edelleen on.
Let’s stay strong brothers and sisters!
Pikkuhiljaa olen lueskellut muiden ketjuja, kun olen muilta tekemisiltäni ehtinyt.
Paljon miettimisen arvoisia keskusteluja ja hyviä ajatuksia olen niistä saanut poimittua.
Taas, kuten aina ennenkin raittiuden tässä vaiheessa halu onnistua on vahva. Hyvä niin, nyt pitäisi löytää vaan ne lääkkeet onnistua jatkossakin.
Anyway, tästä on nyt hyvä jatkaa!
Hyvä kun palasit, niin minäkin tein! Tästä jatketaan selvänä eteenpäin, eikö niin?!
Selvänä jatketaan, todellakin.
Vapauttava tunne suorastaan, kun ensimmäinen ajatus ei ole tämän viikonlopun alkajaisiksi ollut, että mitäs tänään vois juoda.
Hienoa ottaa taas tuleva viikonloppu vastaan erilaisin odotuksin, orastavasta flunssasta huolimatta.
Hyvää viikonloppua tasapuolisesti kaikille!
Erinomainen oivallus.
Ja koko viikonloppu aikaa tehdä ihan mitä itse haluaa, ja selvin päin ![]()
Raitista ja rentouttavaa viikonloppua kaikille.
Kertaus on opintojen äiti, niinhän sitä sanotaan. Pitkälle piti taas mennä, nähdäkseni lähelle. Kuten monet täällä pidempään kirjoitelleista tietää, ei tämä ole ensimmäinen yritykseni tässä kamppailulajissa.
Se tässä on kuitenkin eroa edellisiin kertoihin, että nyt, jo viikon jälkeen tunnen suurta helpotusta siitä, että voin miettiä muuta kuin seuravaa lasillista.
Tuoreessa muistissa on edellinen pidempi raittiina vietetty jakso, kaikki ne hyvät asiat mitä se toi tullessaan. Tietenkin vielä ahdistaa ja on voimaton olo välillä, nukkuminen on ollut aika vähäistä ja unen laatu mitä sattuu. Ja vanhasta kokemuksesta tiedän niin vielä todennäköisesti hetken aikaa jatkuvan.
Lohdullista ja helpottavaa on kuitenkin tieto siitä, että parempaa on tulossa. Ja sitä hyvää kannattaa odottaa. Ja pysyä odotellessa vahvana.
Tällaisia mietteitä unta odotellessa.
Huomenta Sorb! Unen laatu paranee, niin kuin kokemuksesta tiedät! Ja parempaa tiedossa, kunhan pysytään selvinä! Tsemppaankohan nyt enemmän itseäni vai sinua ![]()
Hyvää päivän jatkoa! Mun päivä kuluu remontissa avustamisessa, joten voi tulla kiireinen ja pitkä päivä, hyvä nin!
Pientä tilannepäivitystä taas.
Eli uni on taas alkanut maistua. Olo on ollut välillä uupunut. Nyt on menty äärilaidasta toiseen eli nyt tuntuu ettei mikään määrä unta ole riittävästi.
Noh, eiköhän tasapaino löydy ajan kanssa. Muuten olo on ollut jopa seesteinen, muutamia poikkeuspäiviä lukuunottamatta. Juomahaluja ei ole ollut, päinvastoin.
Tästä on hyvä jatkaa viikonloppua kohti.
Ihan hyvä noin, Sorb. Ihmisen elimistö ottaa välillä lainansa takaisin, heittää lepovaihteelle ja unta riittää.
Ja loppujen lopuksi, niin kauan kuin unta ja ruokahalua riittää, on hyvin.
Kyllä se tasapaino löytyy, siinä olet oikeassa.
Eteenpäin!
Tilannepäivitystä taas.
Eli viikonloppuna se taas tapahtui ja alkanut raittius murskaantui kolmen päivän juomiseksi. Tänään olen onneksi saanut taas itseäni niskasta kiinni. Eli aamun tasoittavan parin viinilasin jälkeen kaatelin loput viinit viemäriin. Huomenna suuntaan uuteen yritykseen aa-n kokuksen.
Uskomatonta miten kauan päätä pitää hakata samaan seinään? Uskomatonta miten vaikeaa tämä raitistuminen ja elämän hallinnan löytäminen voi olla? Olen niin kyllästynyt konttaamaan ja löytämään itseni sunnuntai-iltana taas samasta tilanteesta. Tuleva yö on taas varmasti melkoista herkkua. Syyllisyyden määrä on hirmuinen, olen todella pettynyt itseeni!
Olo on aivan järkyttävä. Pahenee selvästi sitä mukaa, kun yö etenee.
Ikävää, että tunne on tuttu aiemmeilta kerroiltakin. Henkisesti tämä käy joka kerta raskaammaksi.
Lähes kaikki asiat tuntuvat pelottavilta.
Uskomatonta miten aikuinen voi asiansa sotkea.
Selvyydeksi vielä, etten hae kirjoituksella sääliä, vaan haluan kirjata asioita itselleni muistin tueksi. Olenhan tätä harrastanut aiemminkin, ja siltikin lopputulos on kerta toisensa jälkeen ollut sama. Muuttuuko mikään nyt? En tiedä, mutta haluaisin uskoa parempaan.
Nukkumisesta ei tule mitään mutten enää oikein pysy hereilläkään. Saapa nähdä, kauanko tässä tälläkertaa kestää. Pelottaa, ettei kroppa kestä tätä enää kauaa.
En ole koskaan ollut aiemmin näin heikossa kunnossa. Sekä henkisesti ja fyysisesti.
Toivon, että aa huomenna antaa jotain uutta. Muuten edessä on nöyrtyminen työtervyslääkäriin. Asia jota olen vältellyt viimeiseen asti.
Ei tässä enää liene muuta vaihtoehtoa, kun myöntää oma heikkous leimaantumisen uhallakin.
Luovutin unen suhteen tämän yön osalta. Tein myös päätöksen, että aion puhua jatkossa läheisilleni ongelmastani avoimesti. Aiemmin en ole edes ajatellut tätä mahdollisuutta. Toivon tämän auttavan jatkossa pyrkimystä täyteen raittiuteen. Ehkä minä viimein annoin periksi ajatukselle, etten pysty enää kohtuukäyttöön, vaan lipsun aina ennen pitkää juomaan ongelmaisesti.
Melkoista tajunnanvirtaa tänä yönä, toivottavasti tarpeellista jatkon kannalta.
Olo on edelleen kauhea, väsymys on hirmuinen. Mehukeitto pysyy kuitenkin onneksi sisällä, vaikka närästys on infernaalinen.
(närästykseen auttaa ruokasooda, paremman lääkkeen puutteessa. sekoita teelusikallinen lasilliseen vettä.)
Kiitos vinkistä, pitää testata.
Olipa pitkä yö yksin omien ajatusten kanssa. Hiljaisessa talossa kun yrittää olla hiljaa ja hikoilla pahaa oloa pois, on paljon aikaa miettiä asioita.
Nyt olis pysyttävä jotenkin hereillä ja mahdollisimman skarppina vielä työpäivä. Illalla sovin meneväni palaveriin, saa nähdä miten jaksan päivän suorittaa. Onneksi sain juomisen lopetettua ajoissa niin olen työkunnossa, jokseenkin totaalisen väsynyt.
Sorb kirjoitti
Oman pohjan löytäminen ja voimattomuuden myöntäminen on kestävin pohja luopua alkoholista. Työterveyslääkärille rehellinen avautuminen myös mahdollisesta laitos- tai avohoidosta on hyvä ottaa esille. Ja jatkossa sekä AA:n ohjelma että palvelutehtävät antavat konkreettisen tuen pysyvälle raittiudelle.
Ensimmäinen ryyppy vahingoittaa ottajaansa.
Närästykseen otan lasillisen maitoa, se on aina auttanut.
Päivä kerrallaan