Mietin tässä että voisin pitkästä aikaa osallistua johonkin verkkoryhmään tänään. Ihan on sellainen tunne että tekisi hyvää vähän sosiaalistua.
Ystävän luona en ole käynyt koko viikolla kun on joko nukkunut huonosti tai ollut kipeänä. Tarvihtee edes virtuaalisesti tavata ihmisiä.
Voisin johonkin ryhmään jopa liittyä vakio osallistujaksi ja lukea tuo nimettömät alkoholistit kirja uudestaan kannesta kanteen.
Mulla on tunne että tästä tulloo hyvä päivä
Tässä mietin, että raittiutta alkaa helposti pitää itsestään selvyytenä kun on päässyt junan kyytiin ja se on huristellut muutamankin aseman ohi.
Oon vähän urautunut raittiuteen ja siksi otan nuo aa verkkoryhmät uudestaan ohjelmistoon. Ehkä käyn täällä kivijalka ryhmässäkin joku lauantai aamu kun sisko ei silloin ole paikalla. En halua käydä samassa ryhmässä kuin siskoni. Siskolle pitää antaa mahdollisuus avautua ryhmässä ilman veljen läsnäoloa.
Raittiutta pitää hoitaa ja ylläpitää. Se ei voi olla kuin jokin asia joka saavutetaan ja thats it. Rasti ruutuun ja seuraavaa haastetta päin. Raittius on asia jota pitää vaalia ja hoitaa kuin parisuhdetta.
Siksi osallistun jonkin aikaa jatkossakin noihin verkkoryhmiin
Olet todennäköisesti oikeassa. Minä en tuon 8 vuoden raittiutteni loppuvuosina hoitanut sitä ollenkaan. Alussakin vain harvakseltaan kävin päivittämässä plinkkiin, että raittiina ollaan edelleen, mutta lopulta sekin jäi. Jälkiviisaana voin todeta, että minun olisi kannattanut vähintään alkaa kirjoitaa täällä puolisen vuotta tai 3-4 kuukautta ennen retkahdustani. Hyvä, että osaat hoitaa ja vaalia raittiuttasi 
Kello on 5.16 ja naputtelen tätä viestiä aamukävelyn jälkeen sängyssä kissa sylissä ja kahvin tippumista odotellen.
Eilen illalla veljeni ilmaantui tänne kissansa kanssa. Lähtevät eteläsuomeen muutamaksi päiväksi reissaamaan ja tarvitsivat kissalle hoitopaikan. Eipä siinä heidän kissa on meillä ollut ennenkin ja sujahti porukkaan lähes kivuttomasti. Tuntee paikat ja muisti missä on hiekkalaatikko ja ruokakuppi. Suhtautuu ystävällisesti meidän koiraankin. Ainoa joka selvästi nieleskelee asian suhteen on meidän Tase kisu. Se on näistä kaikista herkin ja suhtautuu muutoksiin aina kovin vaikeasti. Tappelua ei ole vielä syntynyt eikä ehkä synnykkään kun tuo veljen vili kissa on luonteeltaan niin lupsakka.
Ehkä se keskiviikkona palaa kotiinsa.
Tänään tiedossa lukemista
Kuullostaapa sinun, äidin ja koiran sekä kissojen, lauantaipäivä lupsakalta 
tänne asti välittyy leppoisa tunnelma.
Hyvää viikonloppua @Fincoco 
Tuli mieleen kuvata tervehdys video teille. Jos tämä nyt jekkasee. https://youtu.be/WLdflLxLSNg?si=xE9mMFIhVMlUKsy9
Kiitos! Pieni sisältövaroitus muille: alun selostuksessa mainitaan Päihdelinkki. (Kaveri itellä yökylässä.) 
Onpas sinulla miellyttävä ääni!! 
Kiitos Fincoco! Mukavaa pohdiskelua raittiiseen ja krapulattomaan lauantaiaamuun!
Kiitos tosiaan @Fincoco tästä kekseliäästä avauksesta. Pitäisikö meidän luoda joku yhteinen kanava plinkkiläisten videotervehdyksille. 
Olipas jännittävää saada “tekstille” ääni. Äänelle usein kuvittelee mielessään hahmon. Kuten radiotoimittajille…ja sitten yllättyy kun näkee heidän kuvan jossain tai tyypin TV:ssä, että hahmo ei ollutkaan sellainen kun kuvitteli
Sinulla on miellyttävä ääni
Mukava videoyllätys Tuohon pohdintaan voi suurelta osin samaistua, hyvää selvää viikonlopun jatkoa 
Mikään ei ole niin mukavaa kuin rauhallinen aamukävely auringon noustessa. Normaalista poikeavaa oli se, että näin kolme ihmistä liikenteessä. Normaalisti ei sunnuntaisin ole kukaan liikkeellä kun käyn koirani kanssa ulkona. Kun arkiaamuisinkin olen ainoa joka katuja tamppaa.
Siinä katsellessa autingonnousua mietin että jos en olisi raitistunut en välttämättä olisi nähnyt auringon valaisemaa taivaanrantaa vaan olisin nukkunut sen ohi.
Moni herää tänään krapulassa sunnuntaihin mutta meidän ei ole tarvinnut.
Kohta koittaa se aika kun voi aamukävelyn jälkeen keittää kahvia, avata takaoven ja asunnon täyttää lintujen laulu. Sit kirjan kanssa ulos ja siellä meneekin loppupäivä lukiessa. Lintujen laulun täyttämä valoisa kesäaamu on jotakin aivan ylimaallista. Ei siihen tullut juovana aikana kiinnitettyä huomiota. Jotenkin viime kesänä havahduin siihen todellisuuteen. Tuli mieleen lapsuuden kesäaamut kun lähdettiin heti aamupalan jälkeen järvelle soutelemaan ja uimaan. Ei ollut huolia tai murheita. Oli vain vapaus. Nyt olen siinä onnellisessa asemassa että olen yhtä vapaa kuin ennen koulun alkua. Sen jälkeen velvollisuudet vain kasvoi kunnes terveys petti.
Kun muistaisin aina arvostaa tätä vapautta jonka olen saanut.
Raitis päivä
huomenna iltapäivällä ruokin ensimmäisen kerran. Kuvia tulee miten juuri kasvaa ja kehittyy.
eka bussi oli myöhässä eikä keritty ekaan mahdolliseen vaihtoyhteyteen. Lopulta kuitenkin päästiin asemalle ja tilattiin vuohenjuustobroileria. Vajaa kolme tuntia meni reissussa aikoo.
Tosi ihana tämä Elmo-juttu. 
Hellyyttävä! Seuraan mielenkiinnolla.
Tsemppiä Elmon kanssa elelyyn! 
Hapanjuurileipä on herkkua.
Sain tuttavaltani pari vuotta sitten volgansienen ja innostuin fermentoimaan komputsaa (toivottavasti ei triggeröi ketään!). Oli kyllä viihdyttävää seurata sienen eloa ja touhuta asian ympärillä. Komputsan teko on sittemmin jäänyt, mutta Sergei on yhä jääkaapissa ja odottaa uutta tulemista.
No tämä.
Juominen lieveilmiöineen käy työstä. Minullehan joku (ehkä raitistunut alkoholisti) totesi aikoinaan bussissa “se on kovvaa hommaa tuo”, kun armottomassa kankkusessa 4-5 tölkkikassin kanssa olin matkalla korjausdarjan ostoon. Silloin se suututti, mutta oikeassahan äijä oli.
Ihmeen paljon sitä ihminen on valmis näkemään vaivaa alkoholin takia.
Raittius on tuonut mukanaan vapauden ja paljon aikaa.
