Hei.Täällä on varmaan paljonkin muita joilla tulee ylilyöntejä tai on tullut humalassa.Itse juon harvoin,mutta silloin kun juon,olen aivan jalaton ja morkkis kestää viikon.On tappeluita,möngertämistä,konttailua ja iha mitä vaan.Miten päästä näistä yli ja lopetta lopullisesti,koska en enää kestä morkkiksia ja hankistä väsymystä,vaikka juonkin aika harvoin.Pelkään,että vaikka juo harvoin,joskus tapahtuu jokin niin paha ylilyönti,että siitä ei selviä.Kiitos vastauksista.
2 tykkäystä
Tervetuloa mukaan. Kirjaapa paperille kaikki ylilyönnit jotka olet tehnyt. Kirjaa toiselle paperille alkoholin hyvät puolet ja kolmannelle alkoholin huonot puolet ilman että otat enää siihen listaan ylilyöntejä. Tarkastele tuotostasi ja mieti haluatko todella jatkaa juomista.
Neljännelle paperille kirjaa ylös ne positiiviset asiat joita uskot saavasi lopettamalla.
Ajatukset pitää ihan ensin laittaa ojennukseen.
Huomaan että painotat sanaa harvoin. Mitä se nyt on kellekkin. Ehkä juomiskerrat tunnet hallitsevasi mutta juomaasi määrää et tunnu hallitsevan. Me alkoholistit juodaan kaikki ja vähän lisää
Ite oon kerran semmosen yliluönnin tehnyt humalassa että istuin vankilassa 9 kk. Ei se mitään opettanut juomisen suhteen lopulta. Vasta kun sisäinen halu lopettaa löytyi niin juominen loppui
Tsemppiä
3 tykkäystä
Joo siis saattaa mennä sillain,että juon esim 3-4 kertaa vuodessa,mutta aina tulee niin järkyttävät ylilyönnit.Ja riippuu vuosista.Ennen join todella usei ja sitte sain sen vähenemään muutamiin kertoihin vuodessa,mutta sitte ku se väheni muutamiin kertoihin nii niinä kertoina juonki nii hirveät överit ettei mitää järkeä.
Tervetuloa minunkin puolestani! Hyvältähän se kuulostaa entisen aktiivitissuttelijan korvaan, että juot noin harvoin. Jotenkin luulisi, että niistä luopuminen kävisi kohtuullisen kivuttomasti. Mutta samalla tiedän toki, ettei se välttämättä ole totta. Sehän on monenkin tuurijuopon elämää, että raittiusputki pitää päästä aika ajoin nollaamaan kunnon övereillä. No, en tiedä miten sinun kohdallasi, mutta siltähän se kuulostaa, ettei lopettaminen ole ollenkaan hassumpi ajatus.
Jonkinlaisia ylilyöntejä ovat varmasti meistä useimmat kokeneet. Itse en ole päätynyt sairaalaan tai putkaan, enkä rähissyt tai juurikaan edes riidellyt. Sen sijaan olen joskus oksennellut, puhunut ohi suuni, kaatuillut, nukahtanut/sammunut, tuhlannut aivan liikaa rahaa, kaatanut omia ja muiden juomia tai ollut yleinen sirkuspelle. Ei järin mairittelevaa. Fincocon on kyllä jo paha. Onneksi sekin nyt historiaa.
Nytpä tehdäänkin niin, että jätetään ne kaikki taakse, eikä hankita uusia mahdollisuuksia humalaisiin ylilyönteihin. Jos sekoillaan, sekoillaan edes selvinpäin.
3 tykkäystä
Niin minäkin olen aina ajatellut,että olisi varmaan helppo lopettaa kokonaan,mutta heti kun perhe lähtee johonkin niin ei vaan pysty olla korkkaamatta ja yleesä se on menny siihen,että muisti pois eikä mitään tietoa illasta.Joskus seuraavana päivänä tullut viestiä,kun soitellu ja haukkunu pitkin sukua ihmisiä,vaikka todellisuudessa ei niitä ihmisiä vastaan mitään ole.Kai se paha morkkis tulee siitä,kun on krapulassa ja sitten miettiii niitä vanhoja kämmejä ja ne ei sitte jätä ikinä rauhaan.Ja vois olla paljon pahempikin tilanne,mutta kai sekin on vähän semmone ihmispersoonasta riippuva homma,että minkä kokee liikana tai pahana kännitöppöilynä.
3 tykkäystä
Ja Fincoco on kyllä semmoisten kokemusten jälkeen aika kova,kun on selvinny kaikesta👍
2 tykkäystä
Hiiri:Niin se on.Pitäis koittaa vaa jättää vanhat kämmäilyt historiaan ja kattoa eteenpäin.
2 tykkäystä
Alkoholi muuttaa persoonaa ja saa ihmisen tekemään asioita joita ei muuten tekisi. Joskus vaan sit kolahtaa.
Minä oon tavattoman kiltti ihminen. En ole eläissäni satuttanut fyysisesti ketään. Jodkus kerron koko tarinani täällä. Ehkä se koittaa 2 vuoden töyttyessä.
Muistan sen illan ollessani 19 vuotias joka vei minut valtion huostaan. Itkin poliisille että oon pilannut elämäni. Poliisi lohdutteli mutta ei siitä enää ollut apua.
Oli melkoinen kokemus joutua putkaan, kuulusteluihin, käräjille, vankilaan ja kaikkeen. Kummasti selvisin niiden kuukausien läpi ilman lääkkeitä. Myöhemmin nekin on tullut tutuksi. Mutta mikä ei tapa se vahvistaa.
Sulla on mahdollisuus pysähtyä ennenkuin kolahtaa. Älä jätä sitä tilaisuutta käyttämättä
4 tykkäystä
Olet kyllä kokenu aika paljo…Minäki oon selvinpäin kiltti enkä halua pahaa,mutta räkäkännissä tuntuu niinku ois täysin eri ihminen.Ylimielinen,ilkeä,joskus ollut agressiivinenkin ja siitä olen putkaan kerran joutunutkin ja sen jälkeen olinkin aika kauan juomatta.Se on just se häpeä vielä vuosienkin päästä nuitten kännisekoilujen takia,että ihmiset ajattelee että on oikeastikkin paha ihminen ja semmoinen sekoilij,vaikka selvinpäin oon oikein asiallinen ja rauhallinen ihminen.Se niissä harvoissa kännikerroissa pelottaakin,kun juo itsensä niin tiedottomaan tilaan,että kämmää pahastikkin joten on aika lopettaa!
3 tykkäystä
Tervetuloa
Sama homma selvinpäin minäkin olen erittäin kiltti mutta kännissä minusta kanssa tulee ajoittain täysin eri ihminen. Erittäin ylimielinen ja millään ei ole mitään väliä.
Jos jotain hirveitä mokia sattuu muistamaan (joka harvinaista) niin seuraavina päivinä ne naurattaa kun korjailee hetken mutta sitten se iskee totuus jossain vaiheessa…viikkojen morkkis eikä meinää niistä yli päästä.
Nyt olen mietiskellyt sanotaan, että melkein koko kuukauden vaihtelevasti kaikkea mitä on tapahtunut jotenkin ne on kasaantunut ja ei ole päässyt joka vkl nollamaan kuten ennen…Eli pää täyteen ja muisti pois uudestaan.
Toivottavasti se tokenee ajan kanssa. Se mikä on tehty niin sitä ei tekemättömäksi saa ja siitä pitäisi päästä eteenpäin mutta vaikeaa se tuntuu olevan ainakin minulla.
3 tykkäystä
Aivan sama juttu itellä.On aikoja millo on pitemäpään juomatta ja ne asiat ei niin pahasti vaivaa,mutta sitte kun sattuu ottamaan niin vanhat kömmähdykset +mahdollinen uusi kömmähdys säilyy mielessä taas pitkiä aikoja eik niiltä oikee saa rauhaa
1 tykkäys
En tiedä kai se on syyllisyyttä, häpeää ja jotain vastaavaa kun on satoja kertoja luvannut itselle (ja muille), että nyt se loppuu ja eihän se lopu…
Aina pelkkiä valheita niin itseä kuin kaikkia muitakin kohtaan kerta toisensa jälkeen. Sekin turhauttaa minua ainakin ja varmaan se lisää tuota syyllisyyden tunnetta.
Hetken saatta mennä paremmin (ehkä) ja kohta sama rock’n’roll…
Kerta kerran jälkeen komppi muuttuu tiukemmaksi ja jossain vaiheessa ei niinkään viulisti mutta, ehkä viikatemies saattaa alkaa soitella mukana jos ei tälle touhulle saa loppua.
Ehkä sanonnassa “viina on viisasten” juomaa on jotain perää, viisaat osaa ottaa viisaasti ja me otetaan vanhalla tutulla ei niin hyväksi todetulla tyylillä.
No toivottavasti tämä ikuisuus projekti jossain vaiheessa kantaa hedelmää sitä ei vielä tiedä paljonhan se riippuu itsekurista. Itselläni sellaista ei taida olla ollenkaan ainakin se siltä on tuntunut tässä vuosien saatossa.
1 tykkäys
Myös minusta tuntuu, ettei mulla ole enää itsekuria. Sitä on joskus ollut, koska viime vuoteen asti olin n. 8 vuotta juomatta. Mistähän ihmeestä sen itsekurin löytäisi uudelleen. . Kiitos avoimen rehellisistä kirjoituksista!
1 tykkäys
Jos olit kahdeksan vuotta juomatta niin varmasti löytyy itsekuria jossain mielen syövereissä ja paljon. Tuollaisia aikoja harva pystyy olemaan juomatta se on varma.
Itse en edes uskalla miettiä noin pitkiä aikoja jotenkin en edes usko muutamaan viikoon tai kuukauteen tällä hetkellä.
Taas on sellainen päivä, että jaa “Perjantaihan se tänään ja huomenna olisi Lauantai jep jep, kyllä kyllä joo kyllä”…ajatukset harhailee jo selkeästi valitettavasti. Jotenkin se jossain tuolla kolkuttelee jokin.
Menen päivä kerrallaan aikasemmin olen asettanut tavoitteen yksi kuukausi (varmaan joka viikko)…
No nehän ei kyllä ole onnistuneet.
Onnistumis prosentti tämän vuoden aikana 1kk alkottomuuteen on pyöreä 0 ja menee siihen samaan prosenttiin pari edellistäkin vuotta…
Minä en pysty edes pariin viikkoon yleensä saati sitten kuukauteen vaikka tekisi mitä. Ainakin siltä se tuntuu nyt.
Kun nyt vihdoin kun uskaltaunut tännekin kirjoittelemaan ja täältä itsekuria haeskelemaan niin toivon, että se löytyisi jostain tuolta mielen syövereistä.
Itselle on auttanut täällä kirjoitella kyllä ainakin se on yksi osa joka antaa motivaatiota.
1 tykkäys
Mulla kans parantanu kauheasti oloa ja hyvinvointia,kun löysin tämän keskustelupaikan missä voi jutella ihmisille ilman,että kukaan tuomitsee.Ja täällä ihmiset ymmärtää mistä puhutaan ja täällä on tarinoita muiden elämästä ja tapahtumista ja ihmiset kertoo avoimesti mikä auttaa aika paljon
5 tykkäystä
Uskon, että itsekuri ja oma tapa raitistua on mahdollista löytää. Minä ainakin olen kadottanut sen tässä välissä, mutta toisaalta olen varma, että tulen lopettamaan juomisen kokonaan uudelleen. Otollista hetkeä odottaessa.
Hyvä @fredi, että liityit tänne. Täältä minäkin sain 8 vuotta sitten tukea lopettamiseen. Tämä on tärkeä paikka. Jos kuukauden tavoite tuntuu liian vaikealta, kannattaa kokeilla viikkoa tai ihan yhtä päivää kerrallaan. Kovasti tsemppiä! 
1 tykkäys
Ite kans muutun aivan eri ihmiseksi kännissä, tosin se ei ole ollut edes läheskään suurin ongelma juomisessa. Luulen kuitenkin, että kun et hallitse määriä kun juot niin tuo voi vielä luisua siihen, että juominen karkaa pahemminkin käsistä. Lopettaminen olisi varmasti hyvä vaihtoehto.
Ymmärsin, että läheiset lähtee jonnekkin ja silloin ratkeat ryyppäämään. Voisi koittaa, että keksit jonkun muun extreme jutun, minkä teet tällaisessa tilanteessa.
Avun hakeminen tavalla tai toisella voisi olla myös ihan hyvä. Ammattilaiselle pitäisi mielestäni jokaisen ihmisen tasaisin välein puhua. Jokaisella on asioita, joiden purkaminen auttaisi. Tsemppiä kovasti ja hienoa, että löysit nyt ainakin tämän paikan, johon voit jakaa asioitasi 
Päivä kerrallaan meni tuossa muutama viikko. Lähdin tuttua tapamaan toiseen kaupunkiin ja yllätys laskuri resetoitiin taas. Mutta toivottavasti kolmas kerta toden sanoo.
Hankalaa tuo, että ne muutama harva tuttu / kaveri mitä itsellä on täällä niin ne on kyllä juomiin meneviä ja hyviä yllyttämään kuten eilen kävi. No ei auta jos jotain positiivista niin muistan melkein kaiken koska tietoisesti jarruttelin.
Ei voi taas kun pyytää muilta anteeksi omaa itsekurin puutosta ja toivottavasti se tosiaan joku päivä löytyy.
Mietin, että kehtaanko edes kertoa sitä täällä mutta uskaltauduin kuitenkin.
2 tykkäystä
Jos kompastuu, on noustava uudelleen pystyyn. Nyt vaan uudestaan yrität, kuitenkin sinulla selvästi tahtoa löytyy.
Uskon että onnistut kyllä.
Jos sinun ystävillä on taipumusta houkutella sinut mukaan juomaan niin voisi olla hyvä näin alkuun että välttelisit semmoisia tilanteita. Kun olet ollut jo jonkin aikaa juomatta niin et ole houkutuksille niin altis.
Ja tänne kehtaa oikeasti kertoa kaikesta joten ei tarvitse tietenkään mitään pyytää anteeksi.
2 tykkäystä
Näin on. Nyt vaan itseäni niskasta kiinni ja eteenpäin.
Ensi sunnuntaina herään virkeänä kahvin keittoon toisin kuten tänään pidän sen mielessä.
Olet oikeassa, että tulisi pitää heihin ehkä etäisyyttä voisi olla fiksuinta
2 tykkäystä