Yksinäinen, väsynyt taistelija ilmoittautuu. Nyt ei enää jaksa.
Kirjoitan tänne yöahdistuksessa kun fyysisesti tuntuu kurjalta ja henkisesti totaalinen stoppi. Eilen naukkailin illalla valkoviinia ja olutta, olin taas ansainnut pienen helpotuksen perheestä ja vieraista. Heräsin, kuten aina kun juon, yöllä ihme tiloihin. Inhoan tätä paskaa niin paljon ja silti tämä huume kiemurtelee sieluun joka kerta.
Huomenta ja tervetuloa porukkaan.
Tuo omin voimin lopettaminen on vain harvoilla onnistunut ja eihän sun ole nytkään omin voimin lopetettava kun täältä saat taatusti tukea halutessasi.
Eiköhän aika moni alkoholisti juo juurikin siksi ettei tuntisi enää mitään, turruttaa päänsä arjen kohtaamiselta mut siinä menee lopulta samalla sitten koko ihmisen tunneskaala, lukuunottamatta itkukohtauksia ilman mitään syytä tai vastaavasti hauskanpitoa, mikä ei olekaan enää hauskaa vaan pelkkää sekoilua.
Nyt lienee sanomattakin selvää et ensimmäiseksi sun olisi saatava se korkki kiinni ja jotenkin siedettävä ne pari kolme ensimmäistä päivää ilman alkoa. Sen jälkeen katsoa miten juuri sinun kohdallasi voisi ryhtyä miettimään sitä alkoholin jättämistä pois kokonaan. Auttavia tahoja on loputon määrä, on vain itsestä kiinni mistä sitten tykkää ja tuntee itelleen sopivammaksi.
Tsemppiä!
Hei!
Kiinnitin huomiota otsikkoosi ja kävin kopioimassa osan eräästä kirjoituksestani tuolta Yksinkertaisia niksejä-ketjusta (mihin kannattaa muutenkin tutustua!). Tässäpä tämä:
"Muistan sillon, kun aloitin tän oman raitistumiseni, hehkutin minäkin kamalasti niitä hyvien fiiliksien huippuja. Odotin niitä ja tein niistä itseisarvon; aivan kuin raittiina olo olisi yhtä hyvää oloa! Ja mitä vielä. Aallonpohjan tullessa olinkin sitten ihan maani myynyt ja lähes poikkeuksetta päädyin juomaan. Sen jälkeen taas pakolla ja järjellä yritin saamaan itseni olemaan juomatta ja lopettamaan juomisen. Huhhuh, miten mä rämmin ja räpiköin. Vasta, kun oikeasti pysähdyin, rauhotuin ja nöyrryin tän asian äärelle, aloin oivaltamaan tän ongelman dynamiikkaa.
Ensinnäkin, kannattaa luopua kaikenlaisesta pakosta. Esim. mäkin tänä syksynäkin olen antanut itselleni luvan juoda (tai lähinnä antanut luvan ajatella, että mitäs jos juon tänään) tai valita juomatta oleminen. Rauhassa, kun olen pohtinut, että okei, jos juon, mitkä on ne seuraukset, teenkö itselleni hyvää juomalla ja haluanko oikeasti juoda vai mitä haluan. Entäs jos en juo, mitkä on ne plussat. Niin oon sit joka kerta valinnut olla juomatta enkä ole katunut.
Toiseks, suosittelen myös hyväksymään, että vaikeaa tulee olemaan. Sitä omaa päättäväisyyttä kannattaa käyttää siihen, että sitoutuu kestämään niitä vaikeita oloja. Sen kun tekee, ei sit useimmiten enää tarvitsekaan edes välttämättä ajatella juomista. Voi vaan vaikka onnitella itseään, että selvisin, vaikka oli kamalaa, ja sit nauttia niistä paremmista fiiliksistä sen, minkä kestävät.
Kolmanneks, helpottaa myös hyväksyä oma osaamattomuutensa ja keinottomuutensa, mutta niihin ei kannata jäädä kiinni. Voi rauhassa lähteä tutkailemaan mitä itselle oikeasti kuuluu, millaiset asiat ja tilanteet on niitä vaikeimpia. Millaisia keinoja voisi etsiä ja opetella, että alkaisi hiljalleen paremmin tunnistamaan, hyväksymään sekä sietämään tunteita, impulsseja ja ajatuksia. Puhumattakaan ulkoisten asioiden kohtaamisesta.
Neljänneks, sen itsensä tuntemisen ja hyväksymisen lisäks, on opittava tulemaan itsensä ja elämänsä kanssa toimeen, “vaikka mikä olisi”, selvinpäin. En suosittele hakemaan ratkaisuja itsen ulkopuolelta esim. uusi diagnoosi, uusi parisuhde tms. Ne ei muuta kuitenkaan sua, siis perimmäistä minääsi. Suosittelen, että pysähdyt itsees ja teet asioita, mitkä tuntuu hyvältä ja mitkä tukee sun hyvinvointia (esim.liikunta, muiden auttaminen [itsensä silti etusijalla pitäen] tms…tapoja on monia. ). Sitä kautta voit saada niitä voimavaroja, mitkä taas on oleellisia sen suhteen, että ylipäänsä “jaksat” raitistua.
Ja vielä viides, yksi todella tärkeä juttu: älä odota raittiudelta mitään , ole vain juomatta ja katso mitä tuleman pitää."
Kyllä juomisen voi lopettaa myös hakematta apua siihen. Olen itsekin onnistunut siinä enkä ole ainoa. Toki me ollaan varmaan vähemmistö täällä (?) ja monet tarvitsee Plinkin lisäksi muutakin apua eikä siinä ole mitään väärää/pahaa. Joka tapauksessa, hyvä että olet nyt täällä ja voimia sekä toivoa sulle! 
Olen Lintuannan kanssa samaa mieltä.
Pakko on huono sana, huono ajatus.
Ihminen tahtoo vaistomaisesti tapella pakkoja vastaan, vaikkapa itse asetettujakin pakkoja.
Myönteinen ajattelu usein tehoaa paremmin. Minun ratkaisunin oli psyykata itseni uskomaan että selvänä on hyvä olla. En edes yrittänyt kuvitella selvänäoloakaan miksikään autuudeksi, mutta toistin itselleni ensimmäisten viikkojen aikana miljoona kertaa että minun on selvänä hyvä olla, ja alkoholi on minulle täysin merkityksetön aine. Ja kun jonkin asian tarpeeksi monta kertaa toistaa, niin omalla kohdfalla se muuttuu totuudeksi.
Tottakai selvänä on murheita, paskamaista oloa, tylsääkin, mutta kun sitä riittää pöhnässäkin, niin siihen ei tämän juomisasian yhteydessä kannata keskittyä.
Kroppa saattaa oirehtia, mutta alkoholin käyttö vaikuttaa negatiivisesti myös henkiseen ja tunne-elämään. Sinulla on lopettamista ajatellen poikkeuksellisen hyvä lähtökohta, kun tiedät, miksi juot. Itselleni juomisen syyt, sellaiset syvällä olevat, ovat selvinneet pikkuhiljaa raittiina aikana. Siihen ovat apuna olleet lukuisat AA-laiset alkoholistit, joiden tarinoista on vähitellen tullut samaistumisten kautta apua itseni tutkisteluun.
Olen siis vieroittunut alkoholista ja arkuudestani sekä herkkyydestäni huolimatta saanut elämääni sellaista sisältöä, että viihdyn toisten seurassa, mutta tarvitsen myös omaa olemistani.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Raitista huomenta. Lintuannan kirjoitus on todella hyvä, siihen ei ole paljon mitään lisättävää. - Itseensä tutustuminen on mielestäni tärkeimpiä tekijöitä raitistumisessa. Vauhdikkaan elämän melskeissä saattaa tavallaan eksyä"itsestään" ja myös eri ikäkaudet tuovat omat kuvionsa mukaan. - Itseltään vaatii liikaa, varsinkin naiset sortuvat tähän.
Totaalinollauksen tarve on minulle tuttua. Myöhemmin sitä nollausta tarvitsee joka ilta. Ja kun unettomuus sekä öinen heräily alkaa vaivaamaan, tarvitsee sitten alkoholin lisäksi myös nukahtamispillereiden apua. Niiden avulla on mahdollista saada pikanollaus.
Sana pakko ja pitäisi tulee poistaa kuvioista niin paljon kuin mahdollista. Ja elämän perusasioista on syytä huolehtia hyvin: nälkä, jano, mukava toiminta, lepo ja uni. - Mikä sitä nyt lienee kullekin on elämäntarkoitus. Suppeasti tarkasteltuna sehän saattaisi olla “organismin” energiansaanti sekä lisääntyminen luonnonlakien mukaan. Variaatioita asiasta on lienee yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Se oma juttunsa on hyvä löytää.
Raittiuden löytäminen on itsekästä toimintaa. Alkuvaiheessa on hyväksi hiukan hemmotella itseään kun tuntuu kurjalta. Pienin askelin eteenpäin sekä takapakeista ei kande suivaantua.
Pistää nöyräksi kun näin moni vastasi ja tsemppasi, kiitos siitä miljoonasti!
Hei, tutki myös se mahdollisuus, että olet juomisesi tuloksena sairastunut alkoholismiin. Alkoholismi on parantumaton sairaus, mutta siitä voi toipua elämään raittiina, juuri päivä kerrallaan.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
“Hei, tutki myös se mahdollisuus, että olet juomisesi tuloksena sairastunut alkoholismiin.”
Hyvä pointti ja vaikea arvioida omaa tilannetta puolueettomasti. Tunnen päihderiippuvuutta muutaman jo poistuneen läheisen kautta ja riippuvuus oli heillä voimakkaasti etenevä ja lopulta merkittävästi haittaava. Itselläni en näe, että riippuvuus suoraan pahenisi kun määrät ja käyttökerrat eivät kasva. Ainut mikä on etenevä on itsetietoisuus ja ahdistus mm terveysvaikutuksista. Silti kemiallinen riippuvuus on olemassa eli ehkä olen alkoholisti, ehkä en.
Itse pohdiskellen totean pääpointiksi, että haluaa parempaa elämää itselleen ja ulos sieltä oman pään sisältä kohtaamaan todellisuus. Alkoholi on huono rakastaja mikä pitää dumpata.
Täytyy myöntää että aloin lukemaan paljon ulkomaalaisia artikkeleita alkoholin käytön lopettamisesta ja niissä on jotain sopivaa itseironiaa, elämä ei ole niin vakavaa. Se mikä ei tapa, siitä voi hankkiutua eroon.
Laitan tähän ketjuun itselleni ja jos muut haluavat hyödyntää lainauksen raitistuneelta:
If it worked for me, it can work for anyone, right? Wrong. The chances that any of the advice here will work for you are vanishingly slim. So, too, are the chances that reading “How to Win Friends and Influence People” will result in your doing either of those things. In truth, all self-help guides are guaranteed to work only for one person: the person who wrote them.
The real secret to getting sober, and to repairing all the broken aspects of your life, is to take the time (probably through trial and error) to figure out the causes of your addiction and the aspects of your character that can be pressed into service in curing them. To do that, you’ll have to figure out your own list of things you enjoy about drinking (for me: adventures, reckless spending, dating, etc.) and how you can keep those things alive through sobriety. Then you need to figure out what part of your personality will drive you to stay sober (for me: ego).
Juuri tuosta syystä minä vältän neuvomaan ketään, mutta omia kokemuksia voin kuitenkin kertoa josko siitä sattuisi löytymään jollekin joitain vinkkejä ja juuri siksi AA sopii minulle. Sieltä minä olen saanut paljon vinkkejä muitten kokemuksista ja voin poimia juuri ne itselleni sopivat jotka auttaa minua toipumaan alkoholismista.
T. Prossa
Nyt kun olet valoittanut tilannettasi vähän tarkemmin, niin pakko kompata Prossaa, en minäkään ole mikään neuvomaan ketään ja ensitekstisi jälkeen valkeni sekin seikka, ettet olekaan se tyypillinen “juoppo” joka juo siis lähes päivittäin, ellei peräti joka päivä.
Sullahan on periaatteessa hyvätkin saumat lopettaa ja jopa ihan omin avuin jos vain tahtoa riittää.
Kaikkea hyvää sulle
Hieno päätös lopettaa koska juominen selvästi haittaa sinua. BTw kaikkihan me tiedämme että viina tehdään viljasta ja viinissä on aina jonkin verran sokeria 
Mielummin ehkä kuitenkin vaikka pala leipää tai suklaata…
Hahaa hyvä huomio lizzy! Kuten myös tiedämme kunnon juoppo löytää keholleen sopivat aineet
Josko alkoholillekin voisi yliherkistyä/allergisoitua? Siinä olisi helppo ratkaisu…
Kun luin vastauksesi kommentteihin, tuli mieleen, että ehkäpä minäkin heitin liian yksioikoisesti tuon että pakko on aina huono työkalu.
Otan hiukan takaisin. Ehkäpä se ei aina sitä olekaan.
Jos muutenkin elämässä tuntuu itselle sopivalta se, että on raamit joissa on “pakko” pysyä, säännöt ja normit, tiukat rajat tuntuvat itselle sopivilta, kenties turvallisilta, niin mikä minä lopulta olen väittämään ettei “pakko” olisi silloin jopa mukava asia.
Vapauttaahan se ainakin miettimiseltä, kun pakko on asetettu, niin sitten vaan noudatetaan sitä.
Eri asia on, onko itse, vapaaehtoisesti, itselle määritelty “pakko” enää pakkoa vai onko se pohjimmiltaan kuitenkin vapaaehtoinen valinta?
Minä kun pidän kovin tärkeänä vapautta valita itse aina kun se kohtuudella mahdollista on, ja ainakin ajattelun ja tavoitteiden asettamisen vapaus on jotenkin sellaista…niin, vapauttavaa… ehkä siksi yleistin jo liikaakin.
On se ihan mahdollista, että alkoholiongelmansa voi joku toinen ratkaista asettamalla pakon. Tosin olen nähvyt, että usein ne erilaisia pakkoja, sääntöjä, ohjelmia jne itselleen rajoiksi asettaneet sitten kuitenkin joutuvat komentamaan itseään kovin pitkään, jopa vuosikausia, kun se selvänäolo ei oikein tunnu juurtuvan vaan sitä on sitten edelleen pönkitettävä noilla säännöillä ja pakottamisella, asettamalla kieltoja yhä uudestaan…
Mutta, ei noin varmastikaan ole kaikkien kohdalla. Ja jos kuten uskon, tunnet omat tapasi käsitellä asioita, niin toki tiedät itse parhaiten, millä metodilla asiaa alat korjaamaan.
Uskon muuten lujasti, että tulet onnistumaan, kunhan sen tavoitteenasettelun saat tarpeeksi tarkasti tehtyä.
Kiitos kaikille viesteistä, jokainen teistä sai miettimään ja keskustelu on jo nyt auttanut todella paljon 
Kiitos mielenkiintoisesta avauksesta.
“Pakko olla siinä” laittoi minut mietttimään. Sitä pakkoa ja sen erilaista merkitystä eri ihmisille.
Hienoa myös keskustella asiasta asiana, ilman että mainospätkiä järjestöistä tai pelastusohjelmista heitellään katkaisemaan ajattelua.
Tästä keskustelusta saatan jotain oppia. Perfektionistinen asenteesi on niin kovin erilainen oman elämäntapani ja arvojeni kanssa, että varmasti on terveellistä vertailla ajatuksiasi omiini.
Minulle, varsin epätäydellinen ja eri suuntiin rönsyilevä, muuttuvakin, ihminen kun olen, perfektionismi on aina ollut lähinnä kauhistus, jota kohdatessani olen joko poistunut takavasemmalle tai hiukan itseäni häpeillen mutissut kirosanoja ja tuhertanut vaan omaan tahtiini.
On melko varmaa, että samojakin päämääriä tavoitellessamme joudumme kulkemaan kovin erilaisia reittejä.
Mutta, se mikä mahdollisesti voisi olla yhteistä niissä työkaluissa ja elämänarvoissa, ne voivat olla sitten puolin ja toisin huomionarvoisia.
Toivottavasti jatkat keskustelua plinkissä, odotan uteliaisuudella miten etenet tämän alkoholiasian suhteen.
Täytyy sanoa että nyt on mielenkiintoinen juttu. Kaikesta huomaa että olet hyvin määrätietoinen ja fiksu, vaan miten sen soveltaa tavalliseen arkeen mihin ei kuulu enää alkoholi? Hatunnosto sille miten rehellinen olet. Tsemppiä!
Terapian hyödyt haihtuvat viinanhöyryjen mukana? Ensin raittius, ilman sitä alkoholilla liotetut tunne- ja sielunelämän solmut ja kiemurat tuskin selviävät.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Täytyy sanoa, että itse olen täysin eri mieltä siitä, että se, mikä toimii toiselle, ei voisi toimia itselle. Tottakai se voi toimia! Toimiihan monille aa, psykoterapia, jooga jne. Täällä plinkissäkin vilisee monien hyväksi kokemia keinoja. On vain osattava poimia juuri ne itselle toimivat. Tällaisella sivustolla mielestäni on vain hyväksi, että monia (ja erilaisiakin) neuvoja tulee saaduksi, ei tarvitse keksiä koko pyörää uudelleen. Juju on siinä, miten osaa ottaa vastaan niitä neuvoja avoimesti ja kiinnostuneena, esim. tarvitsematta puolustautua, sekä siinä miten löytää ne itselle toimivat ja miten kaiken lisäksi niitä osaa elämässään konkreettisesti hyödyntää. Paljon tsemppiä polullesi!