juon aika paljon. juon viikkojen putkia ja juon silloin päivässä n. 20-40 annosta päivässä. sit pidän taas viikon/viikkoja taukoo ja sit se juominen alkaa uudestaan.
maksa-arvot on jo niin vituillaan, ettei voida edes antabusta antaa
ja on koettu sadat liskojen yöt, viina kramppi ja kerran jopa täys delirium.
kirjotin tänkin aika päissään.
Jos juominen on noin hardcorea luokkaa, niin monilla paikkakunnilla on mahdollisuus jopa 3-4 viikon pituiseen katkaisuhoitoon, jossa ajassa maksa-arvotkin monesti palautuvat sille tasolle että Antabus-lääkitys voidaan aloittaa. Sen jälkeen voitkin sitten jo hyötyä oikeasti vertaistuesta esim. tällä foorumilla.
Hoidossa sinun pitää kuitenkin ilmaista selkeästi pyrkimys täysraittiuteen, tai muuten hoitoosi ei välttämättä aleta käyttämään paljon resursseja.
niin ja oon vast reilu parikymppinen. ja maksa alkaa jo poksahtaa 
niin ja sen haluun viel sanoo, ennen kuin sammun, että kun yritän mennä a-klinikan kautta katkolle, ne ei suostu antaa muuta kun kotikatkoo, vaikka tärisen ihan helvetisti (kirjottaminen mahdotonta), ajatukset sekavia ja muutenkin ciwa-ar asteikolla reflat todella kovia.
kävin muuten ENNEN tota delirium tremens kohtausta (ei liskojen yö vaan delirium) ja sillonkin vaan tarjottin sitä vitun avokatkoo 
Olen yleensä putkien jälkeen just sen 3-4 viikkoa täysin raittiina. Kun kirjotin, että olen viikon/viikkoja raittiina, niin se 1 viikko on ihan minimi määrä mitä oon putkien välillä raittiina joskus harvoin.
Nyt on siit erillainen tilanne, että eilen otin aika rankasti (lavan kaljaa) ja oon ollu tänään ihan selvinpäin, eli ei jääny putki päälle. Nykyään jo yhden illan ryyppäämisest tulee melko paha unettomuus, ahdistus ja syvä masennus. Enkä saa enää edes alkoholista mitään irti, on kai jotenkin niin tottunu olla päissään, ettei sitä välttämättä edes huomaa päältäpäin vaikka on 2 promillen humalassa 
Kun juon yhen päivän on ihan kivaa, toka päiväkin on ihan ok, mut sen jälkeen (rankasti) juomalla saa vaan melkein normaalin olon ja selvinpäin se vast tosi paska olo onkin.
^ Kannattaa mennä juttelemaan esim. A-klinikalle siinä vaiheessa, kun olet jo ollut esim. viikon juomatta. Silloin siellä nähdään että sinulla on ihan vakava ja selvällä päällä tehty lopettamispäätös, ja saat apua paremmin.
Kun on kunnon ryyppyputki päällä, niin toleranssit tosiaan kasvavat monesti sellaiseksi, että jossain 2,5 promillessakaan ei vielä kävely ole horjuvaa tai puhe sammaltavaa.
Jos Antabusta ei syystä tai toisesta voi käyttää, niin on muitakin lääkkeitä joita lääkäri voi määrätä. Yksi tällainen on akamprosaatti (Campral), joka vähentää juomishaluja ja lisäksi ilmeisesti auttaa ahdistusoireisiin.
Nykyään tulee jo toi “huolestuminen” omast juomisesta jo ekana ryyppypäivänä. sekin jo todistaa sen, että eilen join ensimmäistä päivää ja rekisteröidyn tänne kännipäissään keksityllä tyhmäl nimimerkil ja tulin jo silloin valittaa juomisesta…
eli siis juominen alkaa jo lähes heti ahdistaa kun sen aloittaa, mutta aina vaan sitä retkahtaa uudestaan…
no kai ne osaa siel a-klinkal kertoo mistä johtuu…
Voi hyvinkin osata ja taustalta voi löytyä jokin syykin tuollaiseen juomiseen sekä reagointiin.
ois ihan hyvä jos löytyis.
oon piipahtanut vaan ihan muutaman kerran a-klinikalla, eli hoito ei ole kunnolla pääsy edes alkuun. mutta silloin kun oon käyny siellä, niin ne on kysyny multa: “minkä takia aloitat juomaan/mihin olotilaan juot” ja ite en todellakaan osaa vastata. omasta mielestä en tarvitse edes mitään syytä juomiseen. oma juominen ei todellakaan ole mitään juhlimista, meen yleensä jo parissa päivässä niin huonoon kuntoon, etten edes jaksa r-kioskia tai alkoa pidemmälle mennä. oon ihan täys vieroitusoireisiin juova erakko. ja mikä hirveintä oon tässä kunnossa jo nyt reilu parikymppisenä, missä kunnossa oon keski-ikäsenä jos edes elän sen ikäiseksi?
Tuo on ihan samaa miten minäkin toimin jos alan juomaan. Päivä alkaa yleensä siten että aamulla viideltä herään alkoholin vieroitusoireisiin. Jos kaljaa ei ole yhtään kaapissa jäljellä, alkaa tuskainen odotus että kello tulisi 9 ja kaupasta alkaa saada lisää olutta. Sitten kun lopulta pääsee sinne kauppaan, on vaikea saada edes maksettua kassalla käsien tärinän takia. Takaisin kotiin päästessä vaatteet ovat läpimärkiä hiestä. Sitten alkaakin koko päivän kestävä juominen, joka vie tilan kaikilta muilta toimilta. Kännykästä on virta pois, ja mistään peseytymisistä tai muista hygieniatoimista ei ole puhettakaan. Kämppä menee hirveään kuntoon sotkemisesta ja sikailuista. Jossain vaiheessa illalla vielä toinen kaljanhakureissu. Päivä päättyy sammumiseen.
Sitten kun tuota on jatkunut n. viikon, alkaa juomisen sivuvaikutukset iskeä. Mahahappoja erittyy ihan helvetisti ja ruokatorvessa tuntuu poltteita, jotka tekevät oluen juomisesta koko ajan vaikeampaa. Makuaisti vääristyy ja kaikessa ruoassa ja juomassa tuntuu sellainen ihmeellinen pilaantunut maku. Noiden takia onkin sitten pakko vähitellen hidastaa juomista ja jossain kohtaa lopettaa kokonaan.
Minä olin ehtinyt 28 vuoden ikään, ennen kuin juomisestani oli tullut tuollaista. Nyt olen tosin ollut Antabuksen avulla jopa 9 kuukauden jaksoja juomatta.
ite oon niin tyhmä, etten osaa edes sanoa miksi alotan juomisen, mutta kuvittelen alkoholin siihen oloon (jota en edes tyhmänä osaa kuvailla) auttavan. tosin ei ole vuosiin auttanu, mutta jos tällä kertaa…
Tuskinpa tyhmyydellä tai viisaudella on asian kanssa niin kamalasti tekemistä. Useasti alkoholistit eivät tiedä tai osaa selittää syytä juomiselleen ja siksi olisikin hyvä yrittää pidempää suhdetta siellä A-klinikalla sekä kokeilla josko lekuri tai sairaanhoitajat osaisivat onkia sinusta jotakin osviittaa mistä on kyse. Myös yksityisen psykiatrisen erikoislääkärin konsultointi asiasta tai käynti AA:ssa voisi olla hyvä idea…
No yleensähän alkoholistin dokaaminen johtuu siitä, että juominen on joskus alkuvaiheessa tuottanut mielihyvän kokemuksia, jotka ovat jättäneet aivoihin sellaisen muistijäljen, jossa viina yhdistetään mielihyvän tunteeseen. Tuo muistijälki on hyvin tiukassa, ja se saa ihmisen jatkamaan ryyppäämistä monesti vielä pitkään sen jälkeen kun alkoholi on jo alkanut tuottamaan selvästi enemmän pahaa kuin hyvää oloa.
Sama pätee muidenkin addiktiivisten aineiden käyttöön. Tehdään esimerkiksi eläinkoe, jossa joku laboratoriorotta kiinnitetään letkuihin ja opetetaan sille että se voi häkissään olevaa nappia painamalla antaa itselleen suoneen annoksen kokaiinia. Kun rotta on tottunut tuohon eli koukuttunut, niin sen jälkeen se kokaiiniliuos voidaan vaihtaa tavalliseen veteen (eli plaseboon), ja eläinten tiedetään jatkavan sen napin rämppäämistä turhaan vielä yli 10000 kertaa siinä toivossa että ne saisivat vielä edes yhden annoksen lisää.
Ite ainakin uskon, että sain juomisen alkuaikoina alkoholista paremmat “sävärit” kuin tavis. esim. silloin teininä, kun join vaan sosiaalisesti kotibileissä (lol 
), niin monet ihmetteli, että mikä mulla on, kun oon humalassa omissa oloissa ja muut juhlii. ne varmaan luuli, että oon masentunut, kun olin vaan omissa oloissa kun oli niin hyvä olo.
mut ajat on muuttunut…
Lainaan hieman pb:tekstiä ja kokeneena juoppona esitän siihen alla olevan oikaisun.
ite oon oivaltanut, etten osaa edes sanoa miksi alotan juomisen, mutta kuvittelen alkoholin siihen oloon (jota monille teistä ei tarvii edes kuvailla) auttavan. tosin ei ole vuosiin auttanu, mutta jos tällä kertaa…
Playboy, irtaudu nyt heti tästä alkoholisti = tyhmä ajatuskaaviosta. Se on kovin tyypillistä monille alkoholisteille ja virheellinen ajatuskuvio. Sinähän toimit täysin päin vastoin kuin tyhmä, sä kelaat juttuja, kirjoitat tänne ja käyt A-klinikalla. Minä tein just tota samaa, 10 vuotta ilman plinkkiä ja nyt puolitoista vuotta täällä roikkunut. Nyt oon vetäytynyt hieman syrjään kirjoittelusta, mutta luen näitä juttuja edelleen.
Minun ohje sinulle on, että jatka asioiden pohtimista. Kukaan ei tuo sinulle valmista ratkaisua, mutta moni täällä plinkissä tuo ajatuksen siemeniä, voimaa ja tsemppiä. Hyödynnä ne kaikki.
Esimerkiksi sellaiset suuret kulttuurilliset vaikuttajat kuin Edgar Allan Poe tai Jack Kerouac eivät varmasti olleet tyhmiä ihmisiä, vaikka he olivatkin molemmat erittäin kovia juoppoja.
“niin ja oon vast reilu parikymppinen. ja maksa alkaa jo poksahtaa”
No ei. Maksa-arvot laskevat nopeasti, jo kuukaudessa voivat puolittua. Kirroosi on tuommoinen 10+ vuoden prosessi ja , matkustajalentokoneen lukemia (ei hävittäjälentokoneen) on monella ajoittain kovasti juovilla ollut. Haimatulehdukselle aikoja ja riskirajoja ei ole voitu tarkkaan laskea ja se tulee yleensä ensin. Antabus ei ole välttämätöntä. Ipacac-siirappia (saa viidellä taalalla postitse Jenkeistä) on käytetty lasten ja lemmikkien oksennuslääkkeenä (enää ei saa Suomesta). Puolessa tunnissa loppuu juominen kun tulee juomat ulos - ja ilman Antabus-reaktiota. Käytetty dipsomaniankin hoitoon ennen ncbi.nlm.nih.gov/pmc/article … -0052a.pdf
Nuori ikä, juomisjan lyhyys ja tottumus pitkiin raittiisiin periodeihin = paljon kohtuukäyttöä/raittiutta ennakoivia tekijöitä. A-klinikan lääkäriä lainatakseni:L “nuoret saadaan kuntoon”.
Nuorella iällä katsoisin mahdollisuutta opiskella jotain hyödyllistä (esim. Aki Kaurismäki katui opiskeluaan Tampereen yliopistossa ja olisi halunnut olla ennemmin puuseppä, asentaja tms.). Väännän rautalankaa:
Esim. viittomakielen tulkki. Tuttavan tytär meni tuollaiseen ja pääsi töihin, vaikka oli kehnot yo-paperit.
no onko kanteleella sanoa mitään neuvoja mitä pitäis kysyä, muuta kun, että miksi jeppe juo?
kun se on jo selvä, että jeppe ei normaalisti juo tällä tavalla, mut jos siel piilee jotain muuta takana, kun alkoholismi?
ite koit sen kantanpään kautta…
Jos juomisen syy on jokin muu kuin F10.2 (alkoholismi) niin asian havainnoimiseen usein tarvitaan ihan kunnon ammattilainen ja siksi suosittelenkin yksityistä psykiatrista erikoislääkäriä jos haluaa ottaa asiasta selvää sekä mieluiten usean eri sykerön näkemys niin osutaan yhteispelillä ehkä sinne maaliinkin… Maksaahan se helposti 2-3e minuutti tuollaiset tohtorit mutta niinhän se on tässä maailmassa, että mitään ei saa ilmaiseksi…
Oman kokemukseni mukaan juomiselle ei ole mitään syytä välttämättä. Se on ollut joskus kivaa ja nautinto, liiankin kivaa, jos geenit ovat kosteat. Jos vuosia tai muutamiakian, niin ongelmia kertyy ja niitä ongelmia voi erehtyä pitämään “syynä” juomiselle. Monella on ollut vaikea lapsuus tai vaikea parisuhde, mutta kaikki eivät silti ryyppää ja alkoholisoidu, vaan selvittelevät traumojaan (tai ovat selviettelemättä) ihan ilman alkoholia. Jos päätyisin itse A-klinikalle, niin vastaisin, että juomiselle ei ole mitään syytä, mutta en osaa lopettaa, sillä tuntuu etteivät aivot ja kroppa pärjää ilman.
