Wau täällähän onkin jo paljon viestejä 
. Mä ehdin eilen jo ajatella, että näinköhän tämä saa tuulta alleen. Hyvä näin!
Oma ruokavalioni oli jo hmm… varmaan 2008 alkaen vähähiilarinen. Sain siihen suosituksen yhdeltä Atkinsiin “hurahtaneelta”, koska olin aina väsynyt. Parissa viikossa auttoi siihen (alkuun särki hitosti päätä, mutta se meni ohi), lisäks iho ja vatsavaivat parani. Harmikseni en burnoutin takia jaksanut enää pitää siitä oikein kiinni ja edelleen mulla menee kausittain siten, että välillä sujuu hyvinkin tasaisesti sen suhteen ja ruokavalio on mallillaan, mutta sitten taas iskee joku juttu (pms, kiire tai muu), jollon tulee näitä “repsahtamisia”. En silti siis usko mihinkään dieetteihin enkä totaalisiin kieltäytymisiin, joustoa pitää ja voi olla. Mulla vain syy, miksi näen nämä omat ns.repsahtelut huonona, on että jollain lailla siihen liittyy samaa problematiikkaa, mikä ajoi mut juomaankin. Samalla lailla kuin juomalla, teen itselleni sillä paljon hallaa (no ei tietenkään silti yhtä vakavaa), että vedän niitä hiilareita ajoittain, jotenkin niilläkin vaan saa sen mielenkin alkuun rauhallisemmaksi. 
Lisäks, kun mulla sittemmin todettiin vielä paha ibs, on ihan selkeä terveydellinenkin vaade tietylle ruokavaliolle. Tuota FODMAP- ruokavaliota mä siis yritän nyt taas vaihteeks paremmin valjastaa arkeeni, vaikka toki hyödynnänkin sitä jo paljon. Yksi syy myös varmasti, miksi mun on vaikea pitää siitä kiinni, on se, että ruokaideat loppuu kesken. Ideoiden, kun pitäis olla sellaisia, että ne uppoo myös lapselle . Haaste on myös välillä pitää ruokavalio tarpeeks monipuolisena. Kunnan ravitsemusterapeutille ei täällä pääse eikä tällä hetkellä ainakaan ole ikein itse varaa maksaa. En käytä maitotuotteitakaan (lukuunottamatta voita, juustoa ja ajoittaista turkkilaista jogurttia). Tulee sitten mietittyä, että täyttyyköhän mulla ees kaikki ravitsemukselliset tarpeet silloinkaan, kun ruokavalio on itse toteutettu fodmap.
Luonnollisesti juomisen lopettamisen jälkeen mullakin helpottui vatsavaivat jonkun verran. Kortisonilääkityksen vielä aloitettuani menivät tavallaan ihan toiseen ääripäähän ja oonkin käyttänyt nyt syksyllä Visiblin-kuitua säännöllisesti (vinkki Valtiomiehelle, jos et ole vielä kokeillut ).
Kerro, koheltajainen, onko elivosta sitten millaisia hyötyjä!
Soikanteleelle kiitos ihanalta kuulostavasta reseptistä! Miten kauan tuo 1.5l satsi suurinpiirtein säilyy? Ikzulle kiitos pähkinä-muistutuksesta! Nekin on jostain syystä tipahtaneet mielestäni nyt syksyllä . E-koodeja mäkin vältän. Siemeniä syön aina salaatin kanssa ja hurahdin tänä vuonna gluteenittomaan siemennäkkäriinkin. Mä en ookaan keksinyt sekoitella niitä vielä vaikka siihen turkkilaiseen jogurttiin, toimiskohan… ehkä mäkin voisin eka kokeilla pystysinkö syömään rahkaa. Kiitos vinkistä Valtiomiehelle.
Kiitos Missikselle ja lomapuistollekin kirjavinkeistä! Missiksen tavoin mäkään en usko mihkään kevyttuotteisiin enkä niitä käytä. Kookosöljyä ostin joku aika sitten ja ilmeisesti se nyt sitten on edelleen hyvä tuote… Joku taho sitä tänä vuonna soimasi, mutta muistaakseni joku uusi tutkimus sen jo kumosi. Yllätys 
.
Fernetille vielä asiaa: ensinnäkin kiva, kun kirjoitat tännekin! Luen ketjuasi. Mullahan kävi ton ylimääräisen energian kanssa niin, että olin alkuun pulassa sen kanssa. Joskus aikoinaan mietin jo hypomaniankin mahdollisuutta! Mäkin koin saavani sen sit rauhoitettua lopulta parhaiten juomalla. Mun tää tän hetkinen reilun kolmen kuukauden raitisjakso onnistuikin vain (okei toki ison määrän opitun tiedon, pähkäilyn ja vertaistuen lisäks) etsimällä kanavat, mitä kautta saan purettua sen energian. Mulla parhaat avut siihen on olleet plinkki, opiskelu, luonto(ja hortoilu) ja liikunta. Loppuskesästäkin haahuilin metässä tuntikaupalla, kävelin paljon, koska sen lisäksi, että siitä tuli tosi hyvä olo, koin juomisriskin olevan pienin silloin, kun olin saanut väsytettyä itseni niin, että maltoin olla kotonakin tekemättä erityisesti mitään. En jaksanut tehdä enkä ajatellakaan tekemistä, se oli hyvä. En jaksanut enkä halunnut siis ajatella juomistakaan. Toi energialisä on sinänsä eriskummallinen juttu, mulla ainakin, koska toisaalta oli ihanaa olla yhtäkkiä taas useimmiten niin energinen (kun oli luullut välillä jo menettäneensä pelin ikuiselle väsymykselle), mutta samaan aikaan se oli aika ahdistavaakin, koska usein en tiennyt miten päin olla, miten rauhoittua. Etenkin silloin, kun ei saanut tehtyä tai ei huvittanut tehdä mitään, missä se energia purkautuisi. Huolestunutläheinen muistaakseni kirjoitti hyvän lausahduksen siitä, jotenkin että toimeton mieli on pirun temmellyskenttä tai jotain, ja mulla se ainakin piti hyvin kutinsa ennenkuin löysin puuhaa ja kehityin itsesäätelyssäkin. Ehkä tämä ruokavalio, ravitsemus on nyt myös yks alue, mihin saan sitä psyykkistä energiaa sidottua, kun en fyysisesti jaksa tai voi tehdä mitään 
. Mutta viime viikolla huomasin saman, mihin aiemmin oon törmännyt ja mihin viittasit kai sinäkin, että kun on syönyt paljon jotajn roskaa, alkaa mieli kääntyä juomiseenkin. Mulla oli hiilarimättöviikon päätteeksi perjantaina ihan kamalat juomishalut pitkästä aikaa ja oon varma, että toi hiilariroska ja sen aiheuttamat seuraukset vaikutti myös siihen.
.
Faktahan on että jo muutaman päivän ja varsinkin viikon terveellisten elämäntapojen jatkumo tekee ihmeen olotiloissa. Tavallaan saa välillä nauttia jopa seesteisestä mielestä ja hermoston toipumisen tuomasta hyvästä olosta mikä voi sekin johtaa tietynlaiseen epämukavuuden tunteeseen koska ei ole tottunut hyvää olotilaan. Silti voi kohdata maailman vähän valmistautuneempana ja voimakkaampana.