Paljon onnea minultakin.
Vapaat alkoivat tänä aamuna ja olipa noin tunti sitten hauska herätys, sänkyni on parvekkeen ikkunan vieressä ja parvekkeelta kuului pientä rapinaa/kolinaa. Taika viuhahti jostain ylitseni nenä kiinni ikkunaan, nousin itsekin istumaan sängyllä ja omakin nenä kiinni ikkunaan. Oravahan se siellä oli, päässyt jostain kolosta parvekkeelle vaikka siellä on kissaverkko. Pörröhäntä möyhi innokkaan näköisesti karvaista mattoa ja sitten se löysi kissanmökissä olevan kettupehmolelun, otti sen hännän syleilyynsä ja sitten mentiin sen kanssa ympäri ympäri kieriskellen. Taika katsoi ihmeissään ja niin katsoin minäkin. Olen tosin tässä miettinyt lähiaikoina miksi pehmolelukettu on vaihtanut itsestään paikkaa, kun Taika ei ole parvekkeella käynyt, ja nyt löytyi suloinen syyllinen.
Tuntui mukavalta herätä eläinten elämän ääniin, ja kaiken lisäksi olin pitkästä aikaa nähnyt ihan miellyttävän unen.
Pääsiäinen meni siis töissä ja hyvä niin, en pidä tästä juhlasta yhtään. Tämä päivä menee laiskotellen, ajattelin hakea karamellikuppiini (joka on vaihtunut talvisesta keväiseen kuppiin) täytettä ja katsoa illemmalla Trolls: Maailmankiertue -animaatioelokuvan.
Eipä muuta kummempia, alkoholiajatuksia on tullut ja mennyt, en jaksa niistä stressata sen enempää ainakaan tällä hetkellä. Vuosipäivä lähestyy ihan nurkan takaa.
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille <3
Hahaha . eläimet - niiden touhuiluista saa kyllä niin paljon iloa
. Lämmin halaus sinne ihan kaikkeen.
Tänään olen nyt sitten matkannut yhden täyden kierroksen auringon ympäri selvinpäin, tällä avaruusaluksella jota maapalloksi kutsutaan. Iso kiitos, lämmin halaus, kädenpuristus, olalle taputus, mitä näitä nyt on, kaikille kanssamatkustajille. En olisi tässä ilman teiltä saamaani tukea, kannustusta ja sitten vielä, lohtua. Kiitos <3
Lähden tästä polkupyöräilemään kohti työpaikkaani, reipas 5km raikkaassa kevätilmassa, hyvät eväät mukana.
Tämän lumoavan esityksen ja erityisen kauniin laulun myötä haluan toivottaa kaikille oikein mukavaa viikonloppua.
![]()
Lämpimästi onnea Reepu ![]()
Jatketaan matkaa!
Lämpimät Onnitteluhalaukset Sinulle retkestä auringon ympäri selvinpäin
se oli hienosti sanottu. Kanssasi on hyvä taivaltaa, kiitos matkaseurasta, jatketaan reissua yhdessä edelleen ![]()
![]()
![]()
Paljon onnea! ![]()
Ja mukavaa viikonloppua myös sinulle! ![]()
Aurinkoiset onnittelut hienosta saavutuksesta! Jatketaan taivalta yhdessä.
Onnea mukavalle matkakumppanille ![]()
![]()
Kaunis kipale![]()
Kiitos kaikille onnitteluista ja @Tämiss ihana, kuuntelit ![]()
Laitoin oravalle parvekkeelle vähän siemeniä ja pähkinöitä, ja on ollut ilahduttavaa huomata niiden hiljalleen kadonneen. Ainoaan viherkasviini (jonka olen ihme kyllä saanut pysymään hengissä jo vuosia) pesäraunioiseen on alkanut kasvaa uusi lehti. Taikan kanssa yhteiselo on alkanut sujumaan omalla painollaan, olkoonkin että elämä vaurioituneen kissan kanssa on välillä aika erikoista ja haastavaa. Tällä hetkellä istuskelemme ihanasti molemmat sängylläni, Taika ikkunasta ulos katsellen minun näpytellessä tätä kirjoitusta.
Kuuntelen tässä 80-luvun tukkahevibändien balladeja ja mietin kuinka erilainen ja paljon parempi tämä kevät on ollut verrattuna viime vuoteen ja 2024 kevääseen. Vaikka kamppailenkin masentuneisuuden ja traumojeni kanssa jollain tasolla varmaan koko loppuelämäni, se hirveän vaikea, lähes henkeni vienyt ahdistuneisuus, josta olen täällä kertonut, on poissa.
Niin ja perjantaina kävi ilmalämpöpumppu-asentaja katsomassa miten vehkeet sijoitetaan. Saan sen ennen kesää, joten ei enää tarvitse kärvistellä helteillä ylikuumassa asunnossa. Se on ihan tosi hirmu kiva juttu.
Tänään on lempivuoroni, iltavuoro töissä. Nämä rauhalliset, kiireettömät aamupäivät ovat mahtavia. Ehtii vielä urheillakin ja/tai käydä avannossa ja syödä hyvin ennen töihin lähtöä.
Aurinkoista viikon alkua kaikille <3
Teistä täällä tulee läheisiä ihmisiä, kirjoitukset jäävät sydämen päälle…kuten @Reepu kirjoituksesi. Minun tuli hyvä mieli, onnellinen olo puolestasi. Kirjoituksestasi jäi tunne, että mukavasti menee, mutta menköön ![]()
![]()
Meidän elämään on astunut kaksi hauvelin pentua ![]()
kun jälkikasvu on hankkinut huusholleihinsa, he käyvät usein koirien kanssa kylässä. Niiden hoitaminen, touhujen seuraaminen jne on iloista, mukavaa puuhaa, jossa pää kyllä nollautuu arkimurheista. On ne niin lutusia.
Aurinkoista ja keväistä viikon jatkoa ![]()
![]()
PS. Olen lisännyt kisa-soittolistaan vinkkaamiasi Nightwish-biisejä, voimaannuttamaan kivisessä, juurakkoisessa ylämäessä ![]()
Oi ihana @Metsanpoika ![]()
Paljon onnea Reepu ensimmäisestä raittiista vuodesta! Katsoin kuten sinäkin MM-taitoluisteluita ja Ilja Malinin teki vaikutuksen, mutta Kaori Sakamoton vapaaohjelma, hänen viimeinen esityksensä kilpajäillä oli vieläkin hienompi.
Paljon, paljon onnea 1v raittiuden johdosta ![]()
![]()
Kiva kuulla, että elämäsi sujuu mukavasti ja Taikakin on kotiutunut ja päässut toipumisen alkuun.
Minä uskon että erilaisten pysyvienkin fyysisten ja psyykkisten ongelmien kanssa ja niistä huolimatta voi elää ihan hyvää elämää. Sitä tässä itsekin yritän ja olen ison osan ajasta ihan onnellinen.
Parasta itselleni alkoholin poisjättämisessä on nukkumisen parantuminen. Unen laadun, keston, sillä on niin merkittävä vaikutus kaikkeen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Miten ihmeessä olen jaksanut aiemmin… Ajattelin vähän kerrata tätä matkaani.
Maailmani alkaessa romahtaa marraskuun puolivälissä 2023, alkoi sekakäyttö, laillisia bentsoja ja alkoholia. Tuon sekakäytön ajan olin sairauslomalla. Lopetin lääkkeet seinään kun ne loppuivat, ja siltä erää viimeisen tölkin kaljaa join jouluaattoaamuna 2023 ja vuodenvaihteessa aloin lukea tätä palstaa. Onnistuin olemaan lähes kaksi kuukautta selvinpäin kunnes aloin juoda uudelleen. Yrityksen, jossa työskentelen, oli ostanut iso ulkomaalainen konserni ja naapurikaupungissa sijaitseva yrityksen toinen tehdas siirrettiin tänne meille saman katon alle. Oli siis valtava laajennusremontti käynnissä ja työtilanne näiden asioiden takia oli sellainen, ettei meillä tuona vuonna 2024 ollut oikein hommia. Se tarkoitti sitä, että palkattomalla vapaalla sai olla lähes niin paljon kuin vain halusi. Raahauduin töihin juuri sen verran, että rahat riittivät elämiseen. En olisi kauhealta ololtani ja juomiselta enempää jaksanutkaan, en meinannut jaksaa sitäkään vähää. Keväällä oli toinen lähes kahden kuukauden mittainen raitis jakso, mutta aloin jälleen juomaan uudelleen. En kestänyt sitä epätoivoista ja edelleen täysin epätodellista oloani aivokemioiden ollessa aivan päin helvettiä. Kesälomani oli kauhea… Istuin vain kotona juomassa ja itkin. Itkin, itkin, itkin.
Tiesin, etten voin jatkaa näin, tulen tappamaan itseni. Silloin hain Usvan (tuntuu ikävältä, että silloin kun yritin häpeissäni kadota täältä palstalta, poistin ketjustani myös Usvan tarinan). Usva oli kaltoinkohdeltu sairas, nuori kissa, joka tarvitsi turvallisen kodin. Ja minä tarvitsin jonkun josta pitää huolta, kun en pelkästä itsestäni enää välittänyt. Olen pärjännyt elämässä vastuun- ja velvollisuuden eetoksella, ja Usva oli minun ulkoinen motivaationi lopettaa alkoholinkäyttö. Sain pitää Usvan joulukuuhun 2024 asti, sitten sairaus vei. Sisäinen motivaatio oli tuona aikana kuitenkin ehtinyt kasvaa ja edelleen vaikeasta olostani huolimatta jatkoin eteenpäin ilman alkoholilla itseni turruttamista. Huhtikuussa 2025 sitten kuitenkin tapahtui se kauhea repsahdus, join neljä päivää putkeen aamusta iltaan enkä päässyt töihin silloin kuin olisi pitänyt. Se juominen jätti myös kauhean pitkän hännän, hirveän unettomuuden sekä ajatuksen/tunteen siitä, että jos vielä juon, saatan kännissä tehdä itselleni jotain peruuttamatonta.
Tuosta viimeisestä kaljasta on nyt 1 vuosi 18 päivää aikaa. On mukava nousta sängystä niin ettei heikota, ei okseta, ei hikoiluta, ei tärisytä. Voi vaikka heti aamusta lähteä reippaalle kävelylle tai kunnon pyörälenkille, miettiä mitä hyvää ruokaa tänään valmistaisi, minkä elokuvan illalla katsoisi. Tai vaan istahtaa rakentamaan palapeliä teekupposen kanssa, rentoa musiikkia tai jotain keskustelua kuunnellen. Kiire ja hätä ovat poissa.
En tule koskaan unohtamaan, miten voisinkaan, tuota kauheaa aikaa. Sen ajatteleminen on edelleen jotenkin järkyttävää. Jos silloin olisin lyönyt vetoa itsestäni, olisin laittanut pelimerkit siihen, ettei minua enää ole. Tässä kuitenkin olen ja nyt alan kaurapuuron keittoon, vadelmia ja mustikoita päälle nam nam!
![]()
Hyvä sinä!!! Usva oli kyllä Sinulle sellainen tiennäyttäjä ja valontuoja. Onneksi tuollaisia ylimaallisia olentoja meille annetaan auttamaan, kun on erityisen vaikeaa.
Olen myös suuri eläinten ystävä. Rakas rescue -kissani kuoli puoli vuotta sitten, ikä 18v. Isäni sai aivoinfarktin muutama kuukausi sitten. Nyt pidän hänestä huolta, jotta ei tarvitse mennä laitokseen. Veljeni maksaa minulle tästä pienen summan, koska yhteiskunnalta ei saa apua. Pitää olla syötettävässä kunnossa. Hänen koiransa ovat nyt luonani, koska sairastuminen vahingoitti aivoja. Koirat ovat minulle suuri ilo, ja motiivi olla juomatta. Minua tarvitaan niin paljon.
Grief is not just an emotion — it’s an unraveling, a space where something once lived but is now gone. It carves through you, leaving a hollow ache where love once resided.
In the beginning, it feels unbearable, like a wound that will never close. But over time, the raw edges begin to mend. The pain softens, but the imprint remains — a quiet reminder of what once was. The truth is, you never truly move on. You move with it. The love you had does not disappear; it transforms. It lingers in the echoes of laughter, in the warmth of old memories, in the silent moments where you still reach for what is no longer there. And that’s okay.
Grief is not a burden to be hidden. It is not a weakness to be ashamed of. It is the deepest proof that love existed, that something beautiful once touched your life. So let yourself feel it. Let yourself mourn. Let yourself remember.
There is no timeline, no right way to grieve. Some days will be heavy, and some will feel lighter. Some moments will bring unexpected waves of sadness, while others will fill you with gratitude for the love you were lucky enough to experience.
Honor your grief, for it is sacred. It is a testament to the depth of your heart. And in time, through the pain, you will find healing — not because you have forgotten, but because you have learned how to carry both love and loss together.
-en tiedä kirjoittajan nimeä
Kaunista syntymäpäivää PikkuRuu, sinne jonnekin missä kaikkien kissojen on hyvä olla. Olet SUURESTI RAKASTETTU
harmaasydän ![]()
Pieni kissavauvani olisi tänään täyttänyt 3 vuotta. Tänään lähti PikkuRuun muistolle avaamaltani, säästötilille kertyneet rahat eräälle eläimiä auttavalle taholle. Olen myös yrittänyt vaikuttaa (ja sain muutoksia aikaan eläinlääkäriaseman toimintaan jonka asiakkaita olimme), ettei kenellekään enää kävisi niin kuin meille kävi.
Toivon, että ajan ja kuoleman tuolla puolen, jossain maailmankaikkeuden kosmisessa virrassa, pieni, harmaan erisävyissä hohtava karvainen valo katsoo minuun päin kehräten.
Turn loose the swaying boat
Meltwater, sound of spring
I hear our song now, sung by the free
For a thousand more tomorrows
Of an incomplete weave
To the meadows I go
I`ll be waiting for you
Once upon a lanternlight
-laulusta Lanternlight, Tuomas Holopainen
Voi, miten kaunis kissa!


