Reboot

Hei, olen uusi täällä, lähellä 50 vuotias mies ja olen alkoholisti.
Ensin pahoittelen että minun tekstissä tulee olemaan kirjoitusvirheitä kun suomen kieli ei ole minun äidinkieli mutta yritän tehdä omat ajatukset luettavaksi, olen muuttanut Suomen 17 vuotta sitten ja en muuttanut tänne halvemman viinan perään:)

Olen ollut alkoholin käyttäjä jo aika pitkään. Nuorempana vuosina olin ammattiurheilija ja käytin alkoholia vain viikonloppuisin, uran lopun jälkeen päivillä ei ollut enää niin paljon merkitystä.
Viime vuodet on alkoholin käyttö vaan lisääntynyt, olen käynyt silti töissä ja vaimokin löytyy.
Mutta se on ollut hirveä kärsimys päivästä toiseen, alkoholin käyttö on määrittänyt päivän rytmin ja kaikki on pyörinyt sen ympärillä. Olin pitkään miettinyt että nyt riittää mutta uusi viikko alkoi aina samalaisena kun edellinen, krapulasta krapulaan.

Kerran keväällä olin ruokakaupassa hakemassa muuten ostoksen seassa rakkaalle kissalle tuunikala, katsoin sen purkin hinta ja mulle tuntui että se 3 euroa on aika kallista. Hieman myöhemmin löysin itsensä Alkosta ja ostin 50 euron edestä viskiä itselle, hinta ei tuntunut missään. Menin auton ja jäin miettimään että mitä ma just tein, se sai minut viimein tajumaan että nyt on pakko tehdä jotain, ei se voi jatkua näin että viina vie voiton joka asiassa.
Menin kotiin ja join illalla nämä viskit, lupasin itselle että nämä ovat elämäni viimeiset.
Aamulla vei vaimo minut Kalastamaan ja sieltä jatkoi matkaa Laakson sairaalan missä tuli oltua 5 päivää. Sieltä päästyä hankin Antabus lääkityksen ja käyn kaksi kertaa viikossa sitä valvotusti ottamassa.
Tänään tuli 80 päivää täyteen ilman alkoholia. Jossain sisimmässään ma tiesin että pystyn muutoksen, en kyllä arvannut että ratkaiseva asia siinä tulee olemaan kissa ja hänen ruokaansa :slight_smile:

Voimia kaikille!

5 tykkäystä

Tervetuloa mupzik mukaan kerhoon!
Sinun suomesi on todella hyvää ollakseen toinen kielesi, ei siis mitään vaikeuksia ymmärtää sinua.
Mutta tärkeimpänä, huikeasti onnea 80 päivästä! Se on hieno saavutus ja todella fiksua näyttäisi tuo sinun menosi olevan noin muutenkin.
Tulen varmasti seuraamaan mielenkiinnolla myös tätä sinunkin ketjuasi.

Tervetuloa. Itsellänikin on kokemusta valvotusta antabuksesta. Se on hyvä keino pysäyttää liiallinen alkoholin käyttö. Tsemppiä raittiuteen

Tervetuloa palstalle mupzik! Aaa, hyvä kun kerroit, ettet muuttanut halvemman viinan perään. Olisin muuten ollut siitä ihan varma. :stuck_out_tongue_winking_eye:

Meistä useampikin on tainnut jossain kohtaa havaita harmikseen saman. Siis että muut asiat tuntuvat kovin kalliilta, mutta alkoholi on eri asia. Toki senkin hintaa päivitellä voi, mutta ei sitä ostamatta sen vuoksi jätetä.

Aivan loistavaa, että olet uskaltanut hakea apua ja vaimokin on tukena. Siitä on syytä olla ylpeä! Onnea 80 päivästä, ihan pian on jo satanen täynnä! Päivitä ihmeessä kuulumisia ja tunnelmia raittiuden edetessä, minäkin seuraan mielenkiinnolla.

Tsemppiä!

Tervetuloa mukaan @mupzik! Hienosti kirjoitat Suomeksi!

No nii, päivää 90 tulee täyteen raittina huomenna ja elossa ollaan :slight_smile:
Olen huomannut että viime aikoona muutama päivää on ollut hieman vaikea pysyä henkisesti kasassa, ajatukset ei liiku välillä mihinkään suuntaan ja valtava väsymys on ollut kaikkea muuta kun kiva. Sen väsymyksen olen laittanut hieman Antabuksen piikkiin, asia vahvisti mulle myös lääkäri että erittäin alkuvaiheessa se on normaali sivuvaikutus.
On ollut myös aika pohtia miksi olen vuosia vetänyt kaksin käsiin viina enkä ole selvä vastausta löytänyt, tuskin siihen on mitään järkevä selitusta. Kotona meillä ei ryypätty ikinä, nuorempana olin itse aika ujo ja viina teki minusta itsevarmaan, ns aikusen. Myöhemmin maistui se itsevarmuuseliksiiri lähes päivittäin, viimeiset 3 vuotta joka päivää.
En ole itkenyt niiden vuosien eikä eurojen perään mitä on ryypätty, kai se oli/on minun polku elämässä. Yritän pitää nyt fokuksen siinä mitä tulee jatkossa, mitään ei ole vielä menetetty ja elämää on paljon edessä.
PS. Kaivoin just kaapista ulos vanhat jalkapallokengät, 6 vuotta ei ole ne päivänvaloa nähnyt.
Illalla on höntsäfutis tulossa, olen siitä todella innossa että pääsen taas kentälle.

Tsemppiä kaikille !!!

4 tykkäystä

Hyvä, Mupzik!
Ja pallolle kyytiä.
Liikunta auttaa.
Mä pidin reilun 100 päivän selvin päin -jakson, mutta sitten tuli otettua. Liaallisesti kyllä, vaikkei joka päivä jne.
Eilen aloitin 99 päivän jakson. :slight_smile:
Tai sanotaan nyt, että ainakin 99 päivän.
Toissapäivänä olin kaupungilla ja rahaa meni, sitä meni ihan helvetisti. Tuli kuningasideoita tarjoamisista jne. Mutta se ei ole se tärkein asia tosiaan.
Eilen taas olin myöskin. Vesilinjalla. Ja oli paljon, paljon hauskempaa. (Kuntouduin onneksi päivän aikana riittävästi…) Romantiikkaakin löytyi.
Hyvin ja elävästi kerrot, Mupzik. Hyvä havahtuminen, josta hyvin tosiaan kerroit, ja tästä matka jatkuu.
t. Urtsi

1 tykkäys

Päivä 96.
Höntsäfutis meni viime sunnuntaina ihan mallikkaasti, jos olisi jaettu pokaali kuka on kentän hitain ja ylipainosin, niin meikäläinen olisi vienyt voiton kevyesti. Mutta tärkeintä oli päästä “normaali” ihmisten pariin, se että fyysinen kunto on huono tiesin jo ennen paikalle saapumista.
Sen täytyy kyllä sanoa että itsetunto on piristynyt päivä-päivältä, rauhallisuus ja itsevarmuus on lisääntynyt erittäin just kolme kuukauden tipattomaan jälkeen. Tuntuu kun olisin kiivennyt yli ensimäsien kukkulan, hieman on epäselvä miten korkea se seuraava nousu on mutta jatkettaan taistelua. En ole asettanut mitä tavoitteita päivämäärällisesti, suunta on oikea tällää hetkellä.
Hieman minuakin pelotti se että mitä tule elämään lopetamisen jälkeen. Oli minulla aika kovaa rutiini jo harjoiteltu vuosien varrella, töistä tultua kotona odotti rakkaan kissan lisäksi Imperial XII. Oli jotenkin turvallinen vetää sohvalla pullo naaman ja unohtaa päivän murheet, nyt olen mennyt ilman sitä ja hommat on sujunut tosi hienosti. Pystyn ajamaan autolla minne vaan kellonajasta riippumatta eikä tarvitse pelätä että jään kiinni rattijuoppona, hoidan hommat mitä ennen olen siirtänyt juomisen takia ja töitä on paljon vielä mitä pitää tehdä. Vaimokin on onnellinen ja se on mulle tosi tärkeä juttu, olen ollut hyödötön sohvaperuna liian monta-monta vuottaa.

PS. Höntsäfutiksen tulee nyt pieni tauko kun Oulunkylän kentän katsomo ja pukukopit paloi eilen yöllä maan tasalle, kenttää on pois käytöstä nyt jonkin aika. Yritän löytää jonkin muun liikuntaharrastuksen Kehä III sisäpuolella, jos kellään on vinkkejä, niin voi ilmoittaa.
Tsemppiä kaikille!

2 tykkäystä

Hieno juttu @mupzik, sulla menee mahtavasti! Minä olen myös huomannut että asioista pystyy nauttimaan yhtä paljon mutta jotenkin totaalisen eri tavalla raittiina. Keskiössä ei ole enää aivojen ja tunteiden turruttaminen vaan itse asia mikä kulloinkin on käsillä, ystävät, keikka, ruoka…