Raivoava raitis?

Paljon tsemppiä sulle, Löllö!
Hienoa, että olet pystynyt toimimaan noin määrätietoisesti! Tästä se alkaa, tie parempaan!

Haettiin tänään tavaroita mun isän kanssa. Mies oli sohvalla, koti sekanen ja pulloja ympäriinsä. Häipy paikalta mut sen jälkeen alkoi syyttelyviestit ja poikaa halusi taas tavata. Mun syytä ihan kaikki. Pyysi 260€ rahaakin ku oli korjannu mun autoa. Työt menny, työpaikalla sanoivat et on sairauslomalla. ja mä oon niin pölö et koen syyllisyyttä kun vauva ei ole nähnyt isäänsä viikkoon. Huh miten vaatii voimia pysyä kovana!

Pyydä sinäkin sitten rahaa ruoanlaitosta, pyykinpesusta, siivouksesta yms. Vauvakin varmasti pärjää hyvin kun ei tarvitse kasvaa pelossa ja petoksessa. Jaksamista.

Hyvä Löllö! Olet alkanut toimia.Pidä itsesi ja vaavin puolia. Olet nuori, sinulla on vielä valtavasti elämätöntä elämää edessäsi, ja monenmoista hyvää asiaa odottamassa. Tsemppiä.

Eilen on miehen sisko hakenut miehen heille. Oli ollut niin itkuinen ja lohduton kun sisko oli käynyt katsomassa.
Hyvä jos sais tän putken poikki ja heräis tilanteeseen. Mä en viittis enää lukea noita ‘miksi teit meille näin?’-viestejä.
Samalla kyllä miehen kyky kääntää tilanne täysin toisinpäin raivostuttaa. Hän on itkevä uhri ja minä olen rikkonut perheen! Sisko siis ymmärtää mua mutta että ainakin kännissä mies on niin syytön kaikkeen ja mä laskelmoivasti juhannuksena aiheutin ratkeamisen kun en ottanu mökille. Ei sanaakaan uhkailuista tai omasta juomisesta ja valehtelusta. Hitto!

Löllö!

Voi olla, että syytökset sinua kohtaan jaykuvat vielä pitkään. Kentites voimistuvat ja menevät ovelimmiksi. ÄLÄ ITSE USKO NIIHIN MISSÄÄN TILANTEESSA!!! Älä kyseenalaista sitä, teitkö sinä oikein. SINÄ TEIT AINOAN OIKEAN TEON MINKÄ IHMINEN VOI ITSELLEEN JA ÄITI LAPSELLEEN TEHDÄ!!! Sinun tehtäväsi EI ole huolehtia aikuisen miehen alkoholin käytöstä tai paranemisesta. Sinun tehtäväsi ON pitää huolta itsestäsi ja lapsesta!

Löllö! Minä erosin kolme vuotta sitten. Nuorin lapseni oli silloin n.7. Eron jälkeeen elämä on mennyt lasten kanssa rauhassa. Eilen illalla tuo nuorin soitti iskältään itkien: “mulla on sua ikävä. Musta tuntuu, että iskä on humalassa”. Tilanne siellä iskällä ei sitten ollut mitenkään dramaattinen, mutta tuo lapsen soitto - kolme vuotta eron jälkeen - kertoo siitä TURVATTOMUUDESTA, JOTA LAPSI JOUTUU ALKOHOLIONGELMAISEN VANHEMMAN KANSSA KOKEMAAN. Jo pelkkä “tunne”, pieni epäily isän juopumuksesta herättää suuren turvattomuuden. (Eikä meillä isä ollut koskaan esim. väkivaltainen juodessaan). LAPSESI ON ANSAINNUT TURVALLISEN LAPSUUDEN JA SINÄ OLET JUURI SITÄ HÄNELLE NYT TARJOAMASSA!!! Älä ikinä-koskaan-milloinkaan usko ketään, joka kyseenalaistaa sun toimintasi oikeuden. Taivaassa (jos siihen uskot) hymyillään ja hurrataan nyt sulle! Sulle on tarjolla vielä paljon hyvää!

Alkoholisti kääntää mustan valkoiseksi ja selittää itsensä hyväksi ihmiseksi, jota maailma vaan potkii päähän ja jolle muut ihmiset on ilkeitä.

Voi se olla ihan vaan luonteenpiirre, mutta löytyy juopoilta…

Tässä tarvitaan sitä paksua nahkaa uskoa omaan totuuteensa. Et välttämättä ikinä ! saa juoppoa uskomaan siihen, mutta ei sen väliä. Sinä tiedät.

Joku varhaisen kehityksen vaihe siinä on jäänyt kesken, ettei pysty näkemään itsessään vikoja. Pelkää että menee rikki jos ei olekaan maailman keskipiste. Mutta lisäksi, Löllö, huomaa että hän näkee sinut Tekijä, hän vaan virran mukana ajelehtija.

Jos kerran näin on, että hän on omasta mielestään kykenemätön vaikuttamaan omaan onneensa (jota sinä olet tarjoillut) ja elämäänsä (joka on soljunut kohtalon oikkujen mukaan) niin anna mennä.

Tiedän sen vihan ja turhatuneisuuden. Mutta siitäkin pitää päästää irti. Itse teen sitä joka aamu, kiittämällä siitä että herään yksin. Ja vielä hieman hampaita kiristellen toivotan eksälle hyvää päivää. Ääneen, tietty. Yritän päästä siihen, että äänessä ei olisi sarkasmia tai vähättelyä.

Kiitos taas! Viime yönä nukuin huonosti. Tuntuu niin epäreilulta että mies on kotona juomassa ja mä evakossa, omaisuus Ikean kasseissa. Ja muuttoon 4viikkoa! Se on pitkä aika olla koditon.
Muuttokin vaatisi voimia ja sitten pitäisi jostain löytää viisaus tehdä oikeat päätökset lapsen tapaamisista ja huoltajuudesta. Ettei vaan väsyneenä suostuis johonkin ja sit joutuis sydän kylmänä miettimään miten pieni pärjää jos isä ei olekaan selvä. Tänään vaan lepään, järki ei juokse.

Hyvä Löllö! Lepää aina kun voit. Etsi ympärillesi ihmisiä, jotka auttavat sinua käytännön asioissa. Hoitavat lasta, tekevät ruokaa, kantavat tavaroita… Mitä tahansa mihin voimasi ei juuri nyt tuntuisi riittävän. Voimasi palaavat kyllä!!!

Ja mitä tuohon huoltajuusasiaan tulee niin on erittäin viisaasti ajateltu, että ne asiat täytyy tarkkaan miettiä Miettiä tarkkaan, mikä on LAPSEN etu. Vaikka tämä saattaa kuulostaa typerältä, niin sellaisen neuvon antaisin, että muista katsoa tarkkaan mihin nimesi laitat. Allekirjoituksesi jälkeen on hankala muuttaa sopimusta ellei isän kanssa neuvotteluyhteys toimi. Ja vaikka ne allekirjoitushetkellä toimisi, tilanteet muuttuu ja joskus voi olla hankalampi neuvotella. Kaikkien etu on saada heti aikaseksi toimiva ja lapsenedunmukainen sopimus. Mutta NYT ON LEVON AIKA! Tuo kaikki sitten omana aikanaan.

Elämä on epäreilua. Mutta sinä olet tehnyt sen korjausliikkeen, joka tulee viemään uudelle kurssille. Eikä ikinä pidä aliarvoida uusia tilanteita, niistä voi poikia jotain mikä kestää loppuelämän. Uusia ystäviä, uusi taito tai tieto, näkökulma tai vaikka keittiön pöytä kotiin tuotavaksi… (omakohtainen kokemus, tuo pöytä :smiley: )

Neljä viikkoa osuu kuitenkin keskelle Suomen kesää. Ulos pääsee, sen eteen ei tarvitse pakata lapsia talvihaalariin ja kuravaatteisiin. Sinä olet nyt turvakodissa, jos oikein ymmärsin? Ota ajasta kaikki irti. Älä purakaan niitä ikean kasseja, anna olla sikseen.

Miehesi käytös seuraa jotain kaavaa. Ensin uhkaillaan, sitten lirkutellaan… Pohjimmiltaan mikään ei ole vielä muuttunut. Paitsi sinä. Sinä muutut koko ajan.

Ei tarvitse jaksaa kuin tämä päivä iltaan.

Mies on huonossa kunnossa. Itkuinen, syyttelevä, juo edelleen. Täysin arvaamaton siis. Oli eilen laittanut siskolleen viestin ettei pysty hengittämään ja lähtee sairaalaan. Nyt on olinpaikka tuntematon.
Mua raivostuttaa ettei suostu lähtemään kotoa minnekään. Nyt olis pakko mennä katkolle kun on noin sekava. Mä en uskalla edes nähdä koko miestä. Ei ole viime päivinä pyytänyt rahaa tai tavata lasta.
Mulla on myös täysin huijattu olo. Mies johon rakastuin oli mielikuvitusolento. Ei kertonut mitään ryyppäämisestä, ulosotoista, pahoinpitelyistä tai lähestymiskielloista. Mä luulin että on ihan tavallinen mies. Tuntuu karsealta.

Sepä niin, kun ei ole pakko.

Kaikki järki sanoo, että nyt olisi hyvä hetki ottaa itseään niskasta kiinni ja katsoa tosiasiota silmiin - jos mies ei siihen pysty, niin sinun pitää.

Olet varmasti ihan shokissa, parissa päivässä on tursunnut aika paljon paskaa silmille, ihan noin suoraan sanottuna. Aika paljon luurankoja kiskottu kaapista keskelle eteistä.

Kuuntele itseäsi. Koska olosi on noin paha, niin älä ota paineita siitä, että sun pitäisi jotenkin järjestää miehenkin asiat. Ei pidä. Sun tarvii pitää huolta ensin itsestäsi, sitten lapsista. Iänikuinen lentokonevertaus: ensin maski omalle naamalle, sitten lapsille.

Niin ja naiset ja lapset ensin, miehet huolehtikoon itsestään…

Tulee mieleen eräs suhdeviritelmäni jo vuosien takaa. Mies ei kestänyt kuulla erästä tiettyä biisiä. Sanoi, että siitä tulee mieleen tuskaisia asioita, kun hänen ex-tyttöystävänsä “sai turpaansa”. Mies näytti kovin ahdistuneelta tämän sanoessaan, joten en kysellyt enempää. Oletin, että kyseinen nainen oli jossain muualla saanut pahasti turpaansa. No, myöhemmin selvisi, että tyttöystävä sai turpaansa juuri tältä mieheltä. Onhan sekin varmasti ahdistava muisto. (Ja mä kun niin kuvittelin, että tälle ihanalle ja herkälle miehelle on ollut henkisesti niin kovin raskasta istua sairaalassa hakatun tyttöystävän sängyn vieressä, buahahaha…)

Olen usein miettinyt tuota tilannetta esimerkkinä siitä, miten se alkoholistin mieli toimii. Syyllisyys ulkoistetaan. Sanavalinnassa “sai turpaansa” on jo huomattavissa sitä seurannut selitys, joka menee ehkä jotensakin “enhän mä olisi lyönyt, jos olisit ollut hiljaa silloin kun sanoin”. Siinä ulkoistetaan vastuu itsestä.

Edelleen mä luen iltapäivälehtien lööppejä ja mietin, että tuossa voisin olla minä. Mun käytös oli luisunut jo niin hallitsemattomaksi, että mä olisin voinut “vahingossa” tappaa itseni tai kumppanini. Ja en mä nyt pois sulje sitäkään, että joku kumppanini olisi voinut epätoivonsa hetkenä tappaa minut. Mä ajattelen niin, että hallitsematon käytös muuttuu hallitsemattomammaksi koko ajan, mikäli ihmiset eivät tee mitään asioiden muuttamiseksi.
Nykyään mä luen niitä lööppejä myös siten, että toivon, etteivät ne ihmiset ole ketään tuttaviani täältä, nimimerkkien takaa.

Olen todella iloinen, että olet lähtenyt kotoa. Tilanne siellä kuulostaa siltä, että se voi olla vaarallinen sinulle ja lapsellesi. Yritä olla huolehtimatta miehen juomisesta. Hän on aikuinen ja hänellä on lain myöntämä oikeus juoda viinaa. Juominen ei ole sinun syysi, sinä et ole juomista aiheuttanut, joten et voi sitä lopettaakaan. Keskity oman elämän rakentamiseen ja anna miehen hoitaa omaansa kuten parhaaksi näkee ja kykenee.

Tänään on heinäkuun 1.päivä. Mun oman kodin pitäis olla tyhjänä 20.päivä. Eli 3 viikkoa vielä. Ei olla oltu turvakodissa vaan edelleen mökillä. Ongelmana on koira jota ei saa ottaa mukaan turvakotiin. Ja samalla elämä muistuttaa varsinkin mun esikoiselle 10v vähän edes normaalia. Oli lomalla isänsä kanssa ulkomailla ja ois ollut tosi karua mennä turvakotiin.
Mutta eihän sitä tiedä jos sinne vielä pitää mennä. Maksusitoumus on saatu. Olen Mallu tosiaan pelännyt henkeni edestä. Mies on niin sekava ja agressiivinen tällä hetkellä.
Yksi ongelma on myös se että mun koko omaisuus on kotona ja mies siellä. Rikkooko kaiken? Myykö kun rahat loppuu? Ajattelin nyt sanoa miehen siskolle että mies katkolle tai irtaimisto lähtee alkuviikosta. Saan ne sukulaisen autotalliin. Vitsi mä olin tyhmä kun en tajunnut mihin käteni iskin kun muutettiin yhteen. Ukolla oli vaatteet ja futonpatja, ei muuta omaisuutta ja ikää 40v. Voi typerä minä ja salamaraskaus! Vauva tuli ja elämästä yhtä helvettiä…

Löllö, onko sun mahdollista hakea vaan tavarasi heti pois? Saat ainakin yhden huolenaiheen ruksittua listalta, ja itsellesi konkreettista tekemistä :slight_smile: (en muuten usko että olisit mikään löllö, mun mielestä olet toiminut tosi rohkeasti ja ihailtavasti!)

Voimat aivan loppu. Voisin lyödä miestä jos tulisi nyt vastaan. Miten se kehtaa asua yksin perheasunnossa kun perhe on evakossa? Hänellä on OIKEUS olla siellä. Meillä on oikeus paeta.
Ja kamala ikävä lasta mutta kun ehdotan että tapaisi siskonsa läsnäollessa niin se ei käy. Haluaa olla lapsen kanssa kahden. Eikä ole uhkaillut muuten kuin VAIN että vie lapsen. Ei muuta. Meillä ei syytä pelätä. Miten joku ei halua tavatakaan omaa lasta jos kauhea ikävä?
Tässä lähipäivinä kokee elämänsä yllätyksen kun mennään n. 10 hengen porukalla ja tyhjennetään kämppä. Sinne jää vanha tv, futon ja miehen vaatteet.
Kaikki muu on mun. Että mua pistää vihaksi kun makaa mun sohvalla ja katsoo mun telsua ja mä majailen sukulaisten nurkissa. Ihan tosi! Voi viddu!
Ja aamulla vuel soitin et onko katkolla tilaa. Mut ku niehen alkoholiongelma ei oo niin vakava. on menny vasta perhe ja ehkä työ. Ei oo varma ku ei muista…

Sotaahan tuo on. Sulla on sissi-iskujoukko valmiina.

Pidät vaan järjen päässä, siis ihan turha tuhlata ruutia miehen kiduttamiseen - viileästi vaan keräät omasi pois ja purjehdit uuteen elämääsi. Rakennat linnoituksesi ja luuserit pysyköön poissa.

Tultiin eilen lopulta turvakotiin. Sain hysteerisen itkukohtauksen puhelimessa miehen siskolle ja tajusin miten loppu olen.
Nyt heräsin kun vauveli itki. Surffailin netissä ja huomasin ettei miehen nimeä ole enää firman sivuilla. Sinne meni 4. työpaikka 2 vuoden sisään. Kyllä on alkoholi hyvä juoma! Paljon parempi kuin työ ja perhe! (sarkasmia, ontuvaa näin aamuyöstä) Ei muuta kuin kamat kantoon ja ihan hiton pian pois jaloista.
Tietty pelkään että mies siirtyy nyt alkoholismin mmyöhäisvaiheisiin

Sillä keskivaiheet Juha Kemppisen sivuilta oli kuin kertomus mun tulevan ex:n tilasta.
Enkä myöskään halua että se alkaa vainota meitä. Tavaroiden poisviennin jälkeen alkakoot taas uusi taistelu, yksinhuoltajuudesta. Toivottakaa voimia, tai edes sitä apinan raivoa.

Voimia ja apinan raivoa ja halaus