Taas täytyy aloittaa alusta! Sittenkin AA täytyy ottaa mukaan, luulin jo, että
raitistuisin… Mutta tästä jatketaan… En jaksa surra eilistä enempää, rahaa meni
ja turhuutta oli kaikki!
[Aiheen otsikko oli aiemmin Ei voi olla totta! Taas alusta! Nyt muutettu yleisön pyynnöstä
totuutta vastaavaksi!!]
Noo, dont worry kun olet kuitenkin elossa ja vielä kai ihan sielun je ruumiin voimissa. 
Minä vietän tässä raitista viikonloppua, mutta minäkin ehkä nyt vain sen tiedon voimalla että minulla on koulua ja tärkeä tentti alkuviikolla. Tämän foorumin ansioksi en korkin kiinni pysymistä ihan varauksetta kiittäisi. 
Kyllä se vain totta näyttää olevan ja kun kerran näin kävi, niin ota siitä opiksi.
Kuten varmaan tiedät, niin vaikeaa se raitistuminen oli minullekkin, mutta tarpeeksi usein kun “löin päätäni seinään”, niin opein, että yhtä kipeää se ottaa joka kerta. Jotain piti muuttaa, että pääsin asian kanssa eteenpäin.
Älä grape luovuta, kyllä sinulla toivoa on ja tosiaan muista, että yksin ei ole pakko tämän sairauden kanssa olla jos ei halua ja varsinkaan jos se ei toimi.
Tänään on hyvä päivä aloittaa raittius.
T. Prossa
Eikös se olisi helpompaa jatkaa raittiutta reippaasti siitä mihin viimeksi jäätiin? 
Kiitos kiitos kannustuksesta, joo, jatketaan tuosta entisestä, 11 viikkoa miltei tuli täyteen
raittiutta ja keväällä miltei puoli vuotta, kyllä tästä on hyvä jatkaa.
Ihmissuhde meni katkolle, se kai ajoi pakoon surua → juomaan…
Ei sitä eilistä suremalla voi deletoida, se on nyt mennyttä. Hienoa että olet jo heti saman tien korjaamassa kurssia! Etkä sinä alusta joudu aloittamaan, ne koetut raittiuden päivät on tallessa ja tiedät, että pystyt taas jatkamaan juomatta. Kukaan meistä ei voi taata ettei koskaan retkahda, eihan me oltais alkoholisteja ollenkaan jos sellainen takuu pysttäisiin antamaan…tärkeää on mielestäni se, että retkahdus tapahtuessaan jää mahdollisimman lyhyeksi ja että periksi ei anneta vaan yritetään aina uudelleen.
Kyllä se siitä taas lähtee 
Uudestaan aloittaminen alkaa taas.
Menen AA:han mukaan, tällä viikolla.
Semmoista ja tämmöistä tämä.
Moi Grape. En toivota sinulle hyvää uutta vuotta vaan parempaa. Mene vähintään AA:han ja yritä saada siellä olevilta vinkkejä ammattiavusta paikkakunnallasi. Retkahdustesi väli on lyhyt. Viimeisestähän ei ole kuin runsaat pari viikkoa. Vedä hätäjarrutus päälle ettei lähde kokonaan hanskasta.
PS. Muuta otsikkosi ja sisäistä muutos. Pienilläkin asioilla on merkitystä. Itse jouduin kolmen täysraittiin vuoden jälkeen tuhkakupin kyljessä komeilevan konjakkimerkin aivopesun uhriksi. Huomaamatta, mutta jokapäiväisesti.
Tsemppiä!
Toisinsanoen, aikaisempien saavutettujen raitispäivien kerryttäminen jatkuu… 
Hei!
Tuo otsikko sopii minunkin tilanteeseeni!
Aloitin tuolla vähentäjissä 1.tammikuuta, vuodenvaihde oli mennyt niin kohtuullisissa merkeissä, että olin varma että vähentäminen onnistuu pysyvästi. Printtasin oikein kaikki tällä sivustolla olevat “tehtävät” ja täytin ne, laadin itselleni kirjallisen suunnitelman ja tein itseni kanssa kirjallisen vähentämissopimuksen. Lupasin itselleni, että jos en onnistu noudattamaan suunnitelmaa kahta kuukautta, niin sitten lopetan kokonaan.
Sopimus piti tasan kaksi päivää. Eilen menin ystäväni luo istumaan iltaa, join oikein hitaasti ja lähdin kotiin juotuani 4,5 annosta (7 olisi ollut maksimi). Mutta kas kummaa, en jäänytkään bussista omalla pysäkilläni vaan ajoin ohi läheiseen baariin. Ja siellä normaali meno, eli kaksin käsin kiskomista valomerkkiin asti. Menin sinne yhdeksältä ja viimeiset muistikuvani ovat ehkä kymmenen nurkilta. Omassa sängyssäni kuitenkin onneksi heräsin,kaikki tavarat tallella. Mutta että ihminen voi olla pettynyt itseensä! Kaikkein älyttömintä on se, että olen harrastanut kuvatun laista juomista 30 vuotta, ja silti kuvittelen edelleen että voisin joskus käyttä alkoholia hallitusti…
Lopettaminenhan tässä on edessä. Tiedän että ilman alkoholia eläminen sopii minulle hyvin, olin vuosi sitten AA:ssa ja sen jälkeen 5 kk ilman viinaa. Jotenkin sitten vaan repsahdin. Yksi asia harmittaa: ajatus siitä, etten enää koskaan voisi juoda punaviiniä ruuan kanssa. Mietinkin tässä vielä että onnistuisiko sellainen vähentäminen, että sallisi itselleen kuitenkin YHDEN lasillisen päivässä?..
marianne_o kirjoitti:
Yksi lasillinen punaviiniä päivässä onnistuu teoriassa ilman muuta ihmisten enemmistöltä, ainakin jonkin aikaa. Kuitenkin jokin määrä meitä ihmisiä on sellaisia, joilta se onnistuu vin hyvin lyhyen aikaa. Minä en onnistunut montakaan kertaa juomaan olutta pientä määrää päivässä. Niinpä minulle tuli halu lopettaa kokonaan. Samalla tavalla kuin sinä sait 5 kk raittiuden olen pysynytkin raittiina päivän kerrallaan, mutta en yksin.
Tervetuloa joukkoon, Marianne_o!
Jos tuo kuvaamasi ravintolailta oli tyypillistä juomiskäyttäytymistäsi, niin tottakai sinulle sopii sellainen “lasi päivässä” - vähentäminen. Edellyttäen, että käytät 5 litran lasia!!! :mrgreen:
OK, läppäilyt sikseen. Olisi kiva tietää vähän enemmän juomishistoriikkiasi. Olet siis aikaisemminkin kokenut juomisesi ongelmallisena? Päättelen näin maininnastasi AA:han. Oletko ollut missään ammattiavussa?
Tsemppiä ja pysy linjoilla.
Minähän kaatelin viiniä usein puolen litran vetoiseen tuoppiin…pari lasia päivässä, eihän se paljoa ole!? 
Vähän samaan tyyliin täälläkin meni. Sekä myös päinvastaiseen. Jossain viimeisiä retkahteluita edeltävässä vaiheessa sain nimittäin nerokkaan IDEAN!!! Jos sivistäisin juomistani käyttämällä jalompia aineita sekä sopivia laseja joka juomasorttiin, niin silloinhan juomiseni pakostakin muuttuisi ryyppäämisestä sivistyneeseen nauttivaan siemailuun! Voitte arvata kuinka tässä kävi. Pari viikkoa pidin tavoitteista (oikeastaan lapsellisesta toiveesta) kiinni. Ja sitten mokomat hienostelijoitten hömpötykset kaaressa roskikseen! Ei tänne olla tultu leikkimään- pää niskaan ja leipäläpi auki. Antaa mennä vaan! Toisin sanoen: Ennemmin tai myöhemmin vanhassa moodissa taas.
Marianne, voisitkohan ystävystyä sellaisen ajatuksen kanssa, että kokeilisit lopettaa “toistaiseksi”. Tämä toimi minulla. Punaviinin ystävä olin toki, mutta en ajatellut ikinä niin pitkälle, että minun olisi oltava loppuelämäni absolutisti. Enkä ajattele vieläkään. Runsaat 5 vuotta mennyt hyvin tällä lailla. Myös vähintään 20- vuotisella ryyppykokemuksella. 
marianne_o, minulla kävi periaatteessa ihan sama kuin sinulla, ja myös eilen.
Tänään otin itseäni niskasta kiinni, menin takaisin AA:han. En uskalla edes
leikitellä ajatuksella, että ottaisi yhden lasillisen päivässä, se olisi kohta 7-8 per arki ja
15-20 per vkonloppuilta…
Mene vaan takaisin marianne AA:han. Sieltä olet saanut raittiuden. Kannattaa lopettaa haaveilut kohtuu-
käytöstä, sellaiset haaveet ovat kohtuuttomia! 
Hei kaikille!
Kiva kun kommentoitte!
Noin se varmaan on, että turha haaveillakaan mistään sivistyneestä juomisesta…
ajattelinkin tänään (no, huomenna) soittaa AA:n auttavaan puhelimeen ja kysyä kaupunkini naisryhmän kokoontumisajankohtaa, nimittäin moni on puhunut että sellainen on olemassa, mutta sitä ei jostain syystä näy AA:n ryhmäkalenterissa.
Kerron nyt vähän omasta juomishistoriastani:
Nuorena olin kilpaurheilija ja aivan raitis. Sitten lukion jälkeen menin yliopistoon ja siellä missä opiskelin, oli tapana vetää kaksi känniä viikossa, keskiviikkona ja lauantaina. No, se meno alkoi tökkiä ja palasin takaisin raittiille linjalleni. Lopetin ne opinnot, ja seurasi viisi epämääräistä haahuilun vuotta, joihin viina ei kuitenkaan näkyvästi kuulunyt. Sen jälkeen minusta tuli teekkari, ja kaikki nyt tietävät teekkarielämän…siinä kontekstissa kännihakuista juomista ja örveltämistä ei pidetty ihmeellisenä, päin vastoin se kuului asiaan. Mitä enemmän örvelsit, sen hienompaa oli. Sieltä varmaan on peräisin juomistyylini, eli aina lamppu sammuksiin. Meni kuintenkin varmaan 20 vuotta niin etten ajatellut että mulla olisi ongelma juomisen kanssa. Se rajoittui kuitenkin yleensä kertaan viikossa, ja viikolla en harrastanut lainkaan tissuttelua. Olen keski-ikäisenäkin urheillut paljon, ja se myös rajoitti tehokkaasti juomista. Käänne tapahtui nelisen vuotta sitten, jolloin mulle tuli sellainen “vamma” etten voinut enää treenata juoksua. Lisäksi tutustuin peräjälkeen kahteen mieheen, jotka molemmat dokasivat paljon ja usein, ja näiden kanssa mulla oli kaikkea muuta kuin harmoninen suhde. Jossain vaiheessa vaan huomasin, että juomisen oli totaalisesti riistäytynyt käsistä. Join joka päivä, ja 2-3 kovaa känniä viikossa. Se oli juuri silloin, kun lopulta menin AA:hän. Se oli mulle hyvä kokemus, mutta täytyy myöntää, että mielikuva rapajuopoista siellä piti paikkansa, ainakin siinaä ryhmässä jossa minä kävin. Tunsin itseni liian tavalliseksi ja kunnolliseksi, koska en edelleenkään näytä juopolta (ihme kyllä) , en ole menettänyt työpaikkaani jne. No tällaista näin alkuun.
Taitaapi olla tuollainen yhdestä(HUOM!: normaalikokoisesta 
) viinilasillisesta haaveilu vain sitä kuuluisaa retkahduksen petaamista, ts. sitä aterialla nautittua viinilasillista on näppärä syyttää sitten, kun sen jälkeen repsahtikin oikein kunnolla ryyppäämään. Mä olen itse edelleen juova alkoholisti(luokittelisin itseni jonkinsortin tuurijuopoksi) ja mulla se menee aina niin, että kaikki tai ei mitään. Tosin mä tiedostan sen erittäin hyvin, että en voi ottaa yhtä olutta tai yhtä lasillista viiniä, vaan siinä tilanteessa, kun otan sen yhden, mulle on viimeistään jo oikein selvää, että nyt sitten alkoi kunnon kaataminen.
Dave(?) tuolla toisaalla taisikin jo kysellä, että mikä siinä viinissä muka on niin hyvää, että sitä ihan vain maun vuoksi joisi. Olen asiasta pitkälti samaa mieltä, eli eivätpä ne alkoholijuomat lopulta koskaan niin hyvänmakuisia ole, että kukaan niitä puhtaan makunautinnon vuoksi joisi, jos on valittavana muitakin vaihtoehtoja. Kyllä mäkin pidän esim. punkun ja oluen mausta, siis jos puhutaan juomista, joilla tahdon päihdyttää itseni, mutta rehellisyyden nimissä mun on silti sanottava, että vaikkapa jokin hyvä hedelmämehu peittoaa tuossa makuvertailussa kaikki alkoholijuomat 6-0 .
Alkoholittomia viinejäkin on olemassa, jos välttämättä sen viinin perään haikailee, mutta ne vasta pahanmakuisia ovatkin IMO ja joillain nekin saattavat laukaista himon ryypätä. Sen juomahimon kun saattaa jollain laukaista vaikkapa baarin ohitse kulkeminen, jos oikein juotattaa, vaikkei elimistöön olisi vielä päässyt hitustakaan alkoholia.
Hei marianne_o !
Hyvä kuulla, että sulla on työpaikka tallella eivätkä alkoholinkäytön jäljet näy ulospäin. Eikä niitä tarvitse menettääkään, jos pääset eroon juomisesta. Vaikka kyllä raittiitkin voivat menettää duuninsa.
Tarkoitatko palaverissa tapaamillasi rapajuopoilla sellaisia, jotka edelleen juovat saamatta kiinni raittiudesta vaikka käyvät palavereissa? Pienillä paikkakunnilla ryhmiä voi olla vain se yksi, mutta isommissa kaupungeissa on valinnan mahdollisuuksia enemmän, pääkaupunkiseudulla jopa aamusta iltaan.
Painetut ryhmäluettelot eivät pysy täysin ajan tasalla, koska ryhmiä syntyy ja niitä myös lopetetaan. Googlesta löydät likipitäen ajantasalla olevat tiedot osoitteesta www.aa.fi/
Hyvää alkanutta vuotta!
AA:ssa olen tavannut mitä hienoimpia ja fiksuimpia ihmisiä.
AA mahdollistaa uuden, hienon elämän, raittiina!
Tämä on kyllä totta. Ja parhaimmat alkoholijuomatkin valmistuvat jostain hedelmänektarin ja kossun 50-50 sekoituksesta. Hyvää halvalla, ja huippunopea vaikutus!
