Anteeksi ensin, että setvin omia asioitani toisten ketjussa!! Pitänee perustaa oma, mutta vielä tämä viesti.
Yritän selittää mitä tarkoitin sillä, että AA:ssa tapaamani ihmiset olivat rapajuoppoja:
he olivat tietenkin entisiä rapajuoppoja! He olivat niitä, jotka olivat käyneet aivan pohjalla, kuka oli ollut vankilassa ja tehnyt henkirikoksia kännissä, kuka oli menettänyt lapset jne. Eli tämähän on se ns. ennakkoluuloinen käsitys AA:laisista (ainakin minun). Olin ennen sinne menoa lukenut koko AA:n nettisivuston läpi, ison kirjan ja vielä muutakin kirjallisuutta, ja siellä vakuutetaan, että AA:ssa on ihan tavallisia ihmisiä, joista ei päälle päin mitenkaan voisi kuvitella että ovat alkoholisteja. Todellisuus kuitenkin vastasi tätä ennakkoluuloista käsitystä. Mutta yksi syy voi tosiaan olla se, että asun aika pienellä paikkakunnalla, ei täälä ole kuin pari ryhmää. Tällaisessa kaupungissa voi olla yleisempää kuin isoissa kaupungeissa se, että kartetaan AA:ta maineen menettämisen pelossa , tai käydään vaikka Hesassa kokouksissa.
No mikä tässä sitten oli ongelma: ei siinä muuta ongelmaa ollut kuin se, että olisin kaivannut enemmän sellaisten henkilöiden tapaamista, joiden tausta muistuttaa enemmän omaani. Nyt en jostain syystä tutustunut keneenkään sen paremmin. Ihmiset siellä olivat kyllä tosi mukavia ja kunnioitan heitä. Itselläni oli vaan siellä koko ajan sellainen olo että olen kummajainen. Sen takia yritän nyt löytää sen mahdollisen naisryhmän.
Ja vielä täsmennys: totta kai kuka tahansa voi menettää työpaikan, mutta tarkoitin, että en ole JUONUT työpaikkaani.
marianne, tuo ei ole koko totuus. AA:ssa on monenlaista kävijää, ei missään nimessä ole
niin, että kaikki oliviat ns. täysin pohjalla käyneitä, mutta niitäkin on. Suurimmalla osalla
on työpaikat, varsinkin ne, jotka ovat raitistuneet jo vuosia sitten nuorempana.
Alkoholismi on vakava, kuolemaan tai mielisairauden syvyyksiin etenevä kuolettava sairaus.
No en oo kyllä ollut vankilassa muuten kuin tutustumiskäynnillä opiskelun puitteissa, ja pentuna faijaa katsomassa. Lapsia en ole menettänyt, kun ei sellasia ole.
Siihen aikaan kun kävin AA:ssa vakituiseen, minulla oli vakituinen duuni, ystäväpiiri koostui kohtuukäyttäjistä ja satunnaiskäyttäjistä, ja kaikki asiat ihan suht koht mukavasti sitä päihdeongelmaa lukuunottamatta.
En pyörinyt suinkaan tenuremmeissä kassi-almana, vaan juopottelin tavallisissa baareissa, musiikkiklubeilla ja muissa menomestoissa.
AA:ssa tapaa ihmisiä yhteiskunnan kaikista kerroksista. Joskus julkkiksiakin. Mutta ei sinne sen takia kannata mennä. :mrgreen:
Kiitos kysymästä. Opinnäytetyön suunnittelu alkoi. Siinä se on mielenkiintoinen taistelu, melkein vähän jo jännittää.
Raittius -sanaa en usein käytä omalla kohdalla edes tavoitteena, koska sillä sanalla leuhottaa sellaisiakin ihmisiä joihin en halua samastua tai kuulua yhteen. Puhun mieluummin vaikka päihteettömyydestä.
Vietän tipatonta tammikuuta ja päihteetöntä elämää. Tai sanotaan nyt päihteetöntä alkuvuotta, ensi alkuun. Fiilis is good.
Tuo “Kexin” mainitsema päihteettömyys kuullostaa kyllä jostain kumman syystä minunkin korvaan paremmalta kuin raittius sanan käyttö oman elämän arvoja kuvatessa.
Mä oon kyl tästä eri mieltä. Punaviini ruuan, tai erityisesti juustojen ja suklaan kanssa, on vaan niin tajuttoman hyvän makuista, et se kyl kirpasee ja kovaa, kun siitä pitää luopua alkoholin lopetuksen yhteydessä. Tietty sen makunautinnon kruunaa se, että siinä samalla myös päihtyy. Mut kyllä mä väitän et joisin alkoholitonta punkkua ihan vain maun vuoksi, jos se samanmakuista kuin alkoholillinen. Kerran nimittäni ostin holitonta punkkua, ja se oli jotain niin kammottavaa, etten ole muita vaivautunut edes kokeilemaan.
Ha, ei tuo vielä mitään! Mullapa on jo 2 päivää raittiutta takana, ja tänään tulee kolmas päivä. Kohta alan kutsua tätä absolutismiksi! Mitäs siihen sanotte, juomattomat?
Kohta kutsun tätä (taas) tipattomaksi tammikuuksi. Siihen asti kunnes alan kutsua sitä huikattomaksi helmikuuksi, ja sitten vaikkapa kuivattelevaksi kevätkaudeksi.
TÄNÄÄN on muuten tapahtunut eräs huomattava oivallus, mutta se ei liity mitenkään alkoholiin tai päihteisiin, vaan muihin elämäntapoihin. Kerron joskus myöhemmin mikä se oivallus on.
Jep, tänään taas raittiina, ja hyvät fiilikset tiedossa maanantai-aamuksi. Se jaksaa aina yllättää miten positiiviselta aamut vaikuttavat jos edellisenä iltana ei ole ottanut, tai on ottanut todella vähän. Ainahan sitä aamulla väsyttää, mutta se on niin pientä verrattuna siihen kun voisi vaihtoehtoisesti vapisuttaa, hikoiluttaa ja pelottaa…
Lapsia en ole menettänyt, kun ei sellasia ole.
