Moi!
Kiitos paljon kommentista. Kuuntelin tänä vuonna aiemmin “Isä Pullossa” kirjan äänikirjana ja se jätti itselleni todella ison vaikutuksen nyt vanhempana. Kommenttisi toi paljon tuosta kirjasta asioita taas mieleeni ja toimii todella hyvänä muistutuksena minulle. On todella harmillita kuulla äidistäsi ja itse näin addiktina en oikein voi muuta sanoa, kuin että tämä todella syvältä, etenkin jos on juovalla ajalla. SItä ei vain osaa hahmottaa siltä jokapäiväiseltä limbolta, millaista vahinkoa tekee itsensä lisäksi myös ympärillä oleville. Mä olen todella kiitollinen, että lopetin siinä vaiheessa, kun vanhempi poika on nyt alkanut puhumaan todella aktiivisesti. Ei pelkästään sen takia, että hän varmasti olisi jo moneen otteeseen sanonut asiasta vaimolleni, mutta tuo puheliaisuus myös ainakin itselleni kertoo, että hän tekee nyt oikeasti havaintoja ympäristöstä ja muistoja alkaa kehittymään. Mä haluan todellakin olla muistettuna selväpäisenä ja rauhallisena vanhempana. Silloin kuin join, myös selvinpäin ollessa selkeästi oireilin, kun pinna oli monesti kireällä eri asioista. On jännä huomata, miten tuo kaikki on poissa, vaikka päivittäin elän univajeisena samalla kun yritän saada töitä tehtyä eteenpäin. Alkoholi todellakin vain lisäsi stressiä mulla.
Tottakai isoin syy alkoholittomalle elämälle on toki vieläkin itseni takia. Mulla oli etenkin viimeisen vuoden aikana juodessa todella huono olla henkisesti ja pitkään tuli mietittyä myös, että jos tätä rataa jatkaa niin varmasti on aikaisempi lähtö edessä. Eikä välttämättä edes hirveän nopealla tavalla vaan kituuttaen kaikkien terveysongelmien kanssa. Tänään tulee 4kk ja 2 viikkoa täyteen alkoholitta, mutta vieläkin mulla on olo päivittäin todella tyhjä, eikä hyvää oloa tule helposti niistä asioista, mistä pitäisi tulla. Tämä vahvistaa mulle vain vielä enemmän sitä, miten paljon olen ehtinyt omia neuroverkkojani tuhoamaan alkoholilla ja että parantuminen vie aikaa.
Suurin osa lähipiiristäni nyt tietää, etten juo enää. Käytännössä en enää lähde baariin, ellen tiedä jo ennestään, että siellä on myös järkevä alkoholiton valikoima tarjolla ja esim. jotain kivaa syötävää. Noin ylipäätään ei tule lähdettyä hirveän myöhään minnekään, kun olen tällä hetkellä yövuorossa vastuussa tuosta nuorimman 5kk vauvan yöherätyksistä. Ei kauheasti vain houkuta valvoa pitkään, jos voin mennä aikaisinkin nukkumaan 
Alkuvuodesta epätoivon iskiessä katsoin ryhmiä täällä päin läpi ja englanniksi kyllä löytyy AA:n tai esim. Dharma Recoveryn tapaamisia kasvoikkain tai virtuaalisesti. Saattaa olla, että näihin täytyy vielä tukeutua jossain vaiheessa, jos alkoholittomat juttukaverit käy täällä päin vähiin. Suomessa vieraillessa oli tosi kiva yllätys, että yksi nuoruuden kaveri, jota näin monen vuoden tauon jälkeen, oli myös lopettanut alkoholin juomisen. Juteltiin monet tunnit ihan kaikesta paitsi alkoholista ja ryyppäämisestä. Moni kaveri täällä vieläkin haluaa jutella välillä kaljahommista (ja se on mulle toki ihan OK), mikä käy aika-ajoin vain tylsäksi mulle. Ei vain kiinnosta.
Kiitos tosi paljon vielä kun jaoit kokemuksiasi ja toivottavasti kuitenkin nyt asiat on myös itselläsi paremmin. Muistelen tässä vielä uudelleen omaa alkoholin käyttöäni ja se tosiaan oli aika samanlaista kuin kuvailit tuossa yllä. Viikkotasolla annosmäärien kanssa taiteilua, ettei menisi liian yli, mutta kuitenkin löytyisi se tarpeeksi turtunut tila aivoissa, ettei hetkeen tarvitse miettiä mitään. Nyt mietittynä se oli todella kummallinen tapa elää, kun täällä on aika paljon kaikkea jännää koettavaa ihan selvinpäin.
