Dave kysyi siis, mitkä seikat on tukeneet raitistumisessa? Mä pistän ihana ekana top 3:een työnteon, opiskelun ja liikuntaharrastuksen. Niiden oheen heti vertaistuki, keskustelut ihmisten kanssa päihteistä ja toipumisesta, vertaisten toipumiskokemusten kuuleminen ja lukeminen, muu itsensä sivistäminen. Mutta kaikki liittyy kaikkeen, ja joillain asioilla voi olla suurempi merkitys elämän kulkuun kuin arvaisikaan. (vrt. Butterfly effect)
Ja tuo alkaa puolestaan muistuttaa jo eräiden ikämiesten vänötystä AA:n saastaisuudesta jossain toisessa ketjussa. AA on heille pahempi asia kuin juopottelu, se on niin suhteellista kaikki.
Mutta mikäli kauimmin on ollut raittiina se joka heräsi ensimmäisenä, niin minä heräsin tänään klo 2:00 AM. Eli nyt ollaan kyllä todella aamuvirkkuna liikenteessä.
Itselleni on tärkeää millä tietoisuudella juon tai syön jotain mahdollisesti alkoholipitoista. Jos kurkkuuni kulahtaa erehdyksessä jotain myrkyllistä,olen tietoinen siitä ja pistän jarrut välittömästi päälle. Ei seurauksia. Enhän itse tällaisissa tapauksissa käytä ajatuksisani “nauttimisrituaaliin”.Eli aineen hankkimiseen ja juomiseen liittyvään suunnitteluun.
[quote=“mies metsänreunasta”] Jos nyt tuntisin tarpeelliseksi tänään osallistua jumalanpalvelukseen ja nielisin ehtoollisviinitipan, niin ei raittiuteni olisi muuttunut miksikään. Vai olisiko jonkun kireän tulkinnan mukaan niin käynyt?
Huomenta “mies metsänreunasta”!
Ajankohtainen kysymys. Itselläni oli tänään taas muutaman kuukauden tauon jälkeen tarkoitus mennä jumalanpalvelukseen mutta jätin väliin. Seurakunnassamme tämä ongelma on ratkaistu aika elegantisti.Noin vuosi sitten siellä päädyttiin käyttämään viinimarjamehua lasten ja (ehkä myös) alkoholistien huomioon ottamiseksi.Sitäpaitsi en ota mitään kulausta mistään yhteiskupista-sisällöstä riippumatta. Nostan maljan huulilleni ja kallistan hieman. Tämä on papin kanssa sovittu. Eikä sen pitäisi häiritä ketään jos ei sitten minua itseäni.
Tottakai pelkkä viinin haju tai näkeminenkin voi laukaista retkahdusärsykkeen. Kuitenkin ympäristövaikutus on kirkossa niin suuri,ettei vaaraa ollut aikaisemminkaan.
Ystävä hyvä, älä piittaa tippaakaan “jonkun kireistä tulkinnoista”. Ainoastaan se,minkä itse koet oikeaksi,on tärkeää.
Koirat haukkuvat mutta karavaani jatkaa matkaansa! Hyvää sunnuntain jatkoa,lähdenkin kauniilla ilmalla kävelylle.
Ehtoollisviinin voi hyvin jättää juomatta, jos jostain syystä jossain seurakunnassa ei ole mahdollisuutta saada alkoholitonta viiniä pyydettäessä - piste. Sakramentin arvoa se ei turhenna millään tavalla eikä juomatta jättämiselle tarvita minkään hiton papin lupia. Aamen.
