Mulla on Ninni ihan sama juttu. Mulla on muita ongelmia, jotka unohdan juomalla, siis lievitän, itsehoidan niitä. Kun päätän olla juomatta, aiheutan sillä “alkohilismillani” uuden märehdittävän oireen elämääni, joka päättyy usein hillittömään juomiseen, koska on vaan niin ilotonta noin muuten tai tulee jokin kriisi. Kun kieltää jonkun asian, se palaa entistä voimakkaampana, jatkuva alkoholismin murehtiminen vie elämänilon ainakin minulta. Minulla on siis paljon muita ongelmia, tunnelukkoja, joita en ole tajunnut, mutta olen alkanut viime vuoden puolella käsittelemään, eheytymään. Alkoholi on niin helppo syy, mitä syyttää ja jättää sen vuoksi kaikki oikeat ongelmat huomaamatta. Itsellä alko on vain oire. Ei syy.
Kannan isäni alkoholismia harteillani ja samoja käytösmalleja, asioiden pakenemista, puhumattomuutta.
Tavoittelen parempaa itsetuntemusta ja omien ajatusmallien kehittymistä, parempaa elämänhallintaa. En kiusaa enää itseäni tällä aiheella, vaan pyrin pääsemään irti siitä, että minun pitäisi juoda pahaan oloon tai muuhun. Yritän päästä niihin oikeisiin ongelmiin kiinni.
Vähentäminen on hyvä tavoite, älä siitä huoli! Jotkut onnistuvat siinäkin. Kuten jotkut onnistuvat laihtumaan tiukankin dieetin jäljiltä pysyvästi, vaikka moni (minä) jää jojoilemaan. Annetaan lopettajien lopettaa ja vähentäjien vähentää, vähentäjien päätyä lopettajiksi tai lopettajien muuttua sittenkin vähentäjiksi. Kukin tavallaan kohti parempaa, jokaista pyrkimystä arvostaen.
Minä juon nyt kamalan paljon vissyä, eli jollainhan se on näemmä tosiaan korvattava. :mrgreen:
Hyvä oivallus tuo, että erilaisia hetkiä tulee ja menee, eikä niille ole tarvetta siinä hetkessä tehdä mitään mullistavaa. Upeaa kuitenkin, että matalapaine ei lannista vaan luo toiveen paremmasta. Paljon, paljon tsemppiä kovassa tavoitteessasi. Pystyt siihen!
Olet kyllä sisukas sissi, kun jaksat puskea kohti tavoitetta vaikeuksista huolimatta. Hyvä sinä!
Voi ei mikä uni, varmaan joku tulkitsija keksisi sille ties mitä merkityksiä. Itse en ole nähnyt juomisunia, muuten ne ovat kyllä taas vilkastuneet. Kun parikymmentä vuotta sitten lopetin runsaan tupakoinnin, poltin unissa vielä todella pitkään. Satunnaisesti vielä vuosienkin päästä. Tämä juomishomma on tietty toistaiseksi vähän eri, kun en ole lopettanut.
Kun olen juomatta, näen välillä painajaisia, joissa jotenkin vahingossa juon. Tai en vahingossa, ihan itse otan juomaa, mutta kesken juomisen muistan, ettei mun pitänyt juoda nyt. Tuntuu hirveältä. Herätessä on hämmentynyt olo. Pohdiskelin, etten ole koskaan (tai ainakaan tosi pitkään aikaan, vuosikausiin) nähnyt iloisia unia, joissa juon. Vaikka unissani en viettäisi tipatonta, juominen on silti jotenkin ahdistavaa, pakonomaista. Tai teen typeryyksiä. Pahin painajainen on kuitenkin se, jossa puolisoni juo. Olen nähnyt näitä unia monta vuotta ja kaava on aina sama: on normaali päivä ja yhtäkkiä tajuan puolisoni juoneen salaa ja olevan ärsyttävän kännissä tai tolkuttomassa tilassa, vaikka meidän pitäisi lähteä johonkin sovittuun juttuun tai on työpäivä. Kun herään, tekisi mieli lyödä vieressä nukkuvaa puolisoa, koska olen niin vihainen ja pettynyt. Untahan se vain on, mutta kun se on liian lähellä todellisuutta. Onneksi todellisuus ei tammikuussa ole tuollaista, kun molemmat olemme juomatta
Jotenki itestäni tuntu välillä vähä pakolle kirjottaa tänne vaik kaikki menny täl saral hyvi. Nyt ku menny noin 7kk ilman ongelmia ja dokaaminen vöhentyny nyt on oikeestaa aika kiva kirjottaa tänne ja lueskella muiden juttuja ja ajatuksia.
Varmaa täs vöhentämises semmone tärkee juttu et se ei tuntus pakolle ja et syyllistää ihteesä yms koska Sehä ei o kivaa…vaa aika vitun raskasta. Meikkuki juonu aika reilusti 25 vuotta joten ehkä se vähentäminen ei nii hetkes tapahdu…armollisuus mut olis kumminki tavote mieles. Vaikee selittää mut ehkä joku tajuu.
No voihan sentään. Kuten Puuhapetekin tuossa totesi, niin ei kannata jäädä murehtimaan, vaan pää pystyyn ja uutta kohti. Kiitos kuitenkin kun tulit kertomaan kuulumisia. Tsemppiä!
Voi Ninni. Sama täällä. Nyt on vedetty yli viikko 3-13 annosta päivässä. Ajan tätä nyt alas vähennellen. Tänään annoksia juotu päivän mittaan 5. Ja huomenna korkeintaan se pari ja sen jälkeen taas ei yhtään.
On tämä raskasta elää näin, juoda päivittäin. Täällä lipitellään myös teetä nyt. Muutama tunti oltu juomatta alkoholia ja joka paikkaan sattuu. Yritän päästä nukkumaan selvänä.
Tsemppiä Ninni! Toivottavasti löydät motivaation, se on täällä aika hukassa, mutta en halua olla joka päivä humalassakaan. Apeus on taas saapunut seuralaiseksi täälläkin.
