No niin, nyt on kirjauduttu tännekin.
Itsellä juominen on puhdasta tuurijuopottelua.
Välillä on viikkoja juomatta ja sitten mennään taas,
Putket kestää jotain 3-8 päivään ja alkoa menee sen
20 annosta päivä.
Luulin jo homman olevan kontrollissa, mutta nyt toivun
Elämäni kankkusesta. Taas meni 8 päivää ja annoksia
Yli 20/päivä.
Nyt toinen päivä juomatta ja olo vieläkin ihan kamala.
Eilen lupasin itselleni, että tämä on nyt ohi.
Tätä on nyt kestänyt 4 vuotta, enkä jaksa enää!
Mokailtuakin on tullut aika railakkaasti. Työpaikka tosin
On vielä ja parisuhdekin, mutta kauaa tällä menolla.
Nyt sykkeet on pudonneet 110-55, mutta hikoiluttaa ja
Pelottaa, että saan hulluuskohtauksen. Vai voisiko tämä
Olla tässä? B1 olen kiskonut kaksin käsin, mutta aika
Näyttää…
Kamalia ovat vierotusoireet. Itsellänikin toinen päivä ilman alkoa ja kyllä tulee vieläkin sellasia hikoilukohtauksia, että tekee mieli repiä vaatteet päältä. Minulla on nyt ollut ensimmäisiä kertoja elämässäni sellaisia oksennuskouristeluja, että itsekin päätin tehdä asialle jotain. Aloitin plinkin 30 päivän verkkokurssin.
Ne on, itselläni on se hyvä puoli etten oikeastaan koskaan oksenna kännissä tai krapulassa.
Ja nyt hikoilukin alkaa helpottaa ja tosiaan sykekin on tasaantunut tuohon 50 ja 65 väliin.
Ehkä tämä viimeinen krapula oli tässä…toivottavasti.
Olen tässä kelaillut tulevaa matkaa/projektia ja mieleeni muistui ensimmäinen maratonini; about jokainen kilometri oli enemmän tai vähemmän tuskaa ja alussa tiesi, että matka on loputon. Mutta niin se vaan taittui, kilometri (tai lopussa 100m) kerrallaan tähdäten aina seuraavasta kilometristä selviämiseen. Sitähän tämäkin tulee olemaan, päivä kerrallaan, jotkut on helpompia kuin toiset. Ainoa, että selkeää maalia ei ole tiedossa, mutta palkinto tulee olemaan ISO ja tämän kisan voitan
Moi @Putkimies ja tervetuloa palstalle. Teit hyvin kun avasit ketjun ja aloit kirjoittamaan. Siitä on valtavan iso apu varsinkin ihan alussa.
Viimeinen krapula on hyvä asenne, mutta kuten fiksusti totesit, päivä kerrallaan juomattomuutta harjoitellaan.
Täällä on monia hyviä ketjuja, joita kannattaa lukea. Itse olen löytänyt tärkeimmän avun päihdehuollon ryhmistä, joku toinen AA-ryhmistä. Yhtä oikeaa tapaa ei ole, mutta kaikki meistä jotain apua on tarvinnut.
Kiitos! Paljon keskusteluita luin ennen oman avaamista. On helpottavaa nähdä etten paini yksin näiden ongelmien kanssa.
Vähän siis taustaa kun jäi avauksessa kirjoittamatta. Eli 47v mies, jolla aktiiviurheilutausta. Muutama vuosi sitten loukkaannuin niin, että iso osa liikuntakyvystä jäi leikkauspöydälle. Siitä tämä alamäki sitten taisi tosissaan alkaakin. Osittain varmaan llen täyttänyt urheilun jättämää massiivista aukkoa ja osin turruttanut pettymystä/vihaa yms viinalla.
Kuitenkin on paljon asioita mitä pystyn tekemään ja ne ovat pitäneet juomisen kausittaisena, muuten varmaan olisin ryypännyt 24/7.
Mutta päivitykset päivän fiiliksistä. Tosi rikkonainen yö takana, paleli, hikoilutti ja vaan pyörin. Muutama tunti tuli kyllä ontakin ja ainakin mittarin mukaan se oli hyvinkin palauttavaa…ehkä mun parasympaattinen hermostoni ei olekaan ihan solmussa
Päivälle on suunniteltu paljon kivaa, mutta katsotaan mitä jaksaa, en meinaa vaatia itseltäni liikaa.
Vaimo ymmärtää tilanteeni ja tukee projektissa täysillä. Eli sen puolesta on hyvä mennä eteenpäin.
Vaikka väsyttää ja vähän masentaa, tästä tulee selväpäivä!
Oujee!
Eilen hieronta ja pieni puntti + sauna ja 10h kunnon yöunet. Lakanat olivat kyllä aamulla märät, mutta nyt olo on kutakuinkin normaali (ehkä pientä heitätystä päässä).
@Putkimies me mennäänkin samoissa vuorokausissa tällä hetkellä. Itse en ole voinut vielä liikkua vaikka piti lähteä juhannuksena patikoimaan. Tuli joku kesäflunssa. No ilmankos, tuskin tässä mitään vastustuskykyä on juomisten jälkeen.
En tiedä onko tämä kuumeinen olo flunssaa, vai alkoholin käytön lopettamista, varmaan molempia. Eilen tein juhannussiivousta ja mulla valui hiki pisaroina päästä. Mietin oliko ihan viisasta alkaa tässä kunnossa siivoamaan. Mulla vain tahtoo olla kun siivoaa, että samalla järjestelee asioita päässään.
Tänään en juo minäkään. Se onkin sitten ensimmäinen selvä juhannus 10 vuoteen.
Otetaan kisa kumpi kestää kauemmin
Ei vaan, kiva kun on joku jonka kanssa menee samaa tahtia.
Mun “ongelma” onkin aina ollut uskomaton palautuminen. Toki krapulat pahenivat vaan, mutta max. 3 päivää ja kroppa ja pää on about entisellään. Se on vaan ruokkinut juomista “tässä mitään ole, lopetan ja oon ihan fresh viimeistään 2-3 päivän päästä”. Jos vaan 2 päivää juo, niin se on ekan selvän päivän ilta ja on kuin ei olis juonutkaan.
-》Toi on aika vaarallista.
“Flunssa” saattaa hyvin ollan vaan krapulaa ja huomenna heräät ja olet ihan ok
@Putkimies Minä oon nyt 42-vee ja olen ensimmäiset krapulani kokenut vasta 4-kymppisenä. Aiemmin ollut vaan jotain väsymyksen kaltaista. Toki en tiedä onko sillä ollut merkitystä, että olen aina kuntoillut ja syönyt superterveellisesti. Enkä aiemmin ole mitään putkia vetänytkään. Ei ois tullu mieleenkään, että vedän aamulla alkoholia samalla kun keitän aamukahvia. Paitsi nyt! Näimmä sitä voi näin kypsällä iälläkin alkaa sekoilemaan.
Joo vaarallista on, jos niitä krapuloita ei tule. Kai minäkin oon vaan tuudittautunut aiemmin, että mikäs ongelma tässä on kun alkoholi ei vaikuta minun toimintakykyyn millään tavalla. Nykyään vaikuttaa ja pahasti mutta on tuo alkon käyttökin kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana räjähdysmäisesti.
Päivä nro 5.
Eilinen oli hyvä päivä, ei pienintäkään himoa ja olokin oli jo täysin normaali.
8,5h oikein hyvää unta, jota olisi jatkanut mielellään pidempäänkin jos vaimo ei olisi herättänyt aamupalalle.
Ruoka maistuu, kroppa toimii kuten pitääkin ja mielialakin on ok, tästä on tosi hyvä mennä eteenpäin!
@Putkimies sama täällä, ei himoa alkoholiin. Tosin illalla kun grillattiin tuli yhtäkkiä sellainen tyhjyyden tunne, että jotain tästä puuttuu. Hetken jopa mietin, mitä olen unohtanut. No viinihän se oli.
Olo tosin ei ole normaali, koska keuhkot huutaa hoosiannaa edelleen tästä kesäflunssasta.
Eile oli aktiivipäivä; kalastusta, punttia, grillailua. Ei käynyt viina mielessäkään ennen keskuteluita vaimon kanssa. Keskustelut olivat kehittäviä, mutta nostivat morkkista ja häpeää pintaan. Ei silti tullut mitään halua ryypätä
Yö oli vähän levoton, heräilin muutaman kerran ja kello sanoo, että palautuminen oli huonoa…saattaa johtua treenistäkin. Täytynee vähän levätä.
Tänään on kuitenkin hyvä päivä, enkä juo tänäänkään!
Eilen oli juhlat. Ei mitään ongelmaa, mutta juhlien jälkeen oli sosiaalinenmittari totaalisesti punainella. Teki mieli vaan mennä peiton alle piiloon, mutta perhe vaati huomiota. Siinä sitten touhuttiin iltaan asti.
Yö oli vähän parempi, mutta levoton silti. Aamulla koitti paluu töihin ja sen voi arvata paljonko kiinnostaa huonosti nukuttujen öiden jälkeen.
Kärvistellään nyt tämä päivä ja huomenna on ehkä parempi.
Nyt on paha, ihan hirveä himo juoda!
Paskamainen ensimmäinen työpäivä, vaimo ollut menossa koko päivän. Aikataulun mukaan tein ruoan valmiiksi…2h sitten. Kuulemma tunti menee vielä.
Lisäksi hän on perheen ainoalla autolla, niin en pääse edes salille tms.
Olen ihan valmis polkemaan sateessa alkoon ja vetään tukan täyteen
Ehkä kuitenkin vedän vaan peiton korville ja kärvistelen, mutta vitutus on kova…varsinkin kun olen kertonut, että juuri tämmöiset pikkujutut usein triggeroivat…
Tervetuloa palstalle raitistumaan ja kulkemaan kohti parempaa elämää!
Mites kävi? Selvisitkö lähtemättä viinakauppaan?
Kuvaat kyllä hyvin äärimmäistä juotatusta; ei siinä sää haittaa. Olen aikanaan polkenut oloduhteita uhmaten peilijäällä tai räntäsateessa juotavan ostoon, kun sitä tuntui ihan välttämättömältä saada.
Noihin tilanteisiin on hyvä miettiä selviytymyskeinoja etukäteen. On vähän kuin työkalupakki valmiina ja saa helpommin nykäistyä jotain keinoja käyttöön ennen retkahdusta.
Syöminen auttaa, ehkä musiikin kuuntelu, sauna tai suihku, joku leffa. Oliko sinylla lapsia vastuullasi tuossa? Jos ei niin ehkä tuon ajan omisi voinut ottaa omana aikana ja katsoa elokuvan, lukea tai ottaa torkut.
En itse ainakaan enää jää odottelemaan yhdessä syömistä tuon tyyppisissä tilanteissa. Ärsyynnyn voimakkaasti epämääräisesti odottelusta vaikkei ne juotatusta enää nosta. Tunnen itseni, niin syön ja yfitän lopettaa aktiivisen odottamisen ja keskittyä lukemiseen, ulkoiluun tai muuhun.
Kiitos!
En lähtenyt, otin 2h päiväunet päiväkännien sijaan
Toi määrätön odottaminen on mulle ihan tajuton triggeri kun itse olen ajoissa aina, jopa 3 promillen kännissä täytyy opetella jotain siihen ja sen tunteen käsittelyyn. Nytkin oli maastopyörä ja moottoripyörä ja vaikka mitä harrasteita saatavilla, mutta +9°C ja kova vesisade ja mä halusin puntille, niinpä nyt päikkärit voittivat. Leffakin olisi ollut ok kun olisi tuossa sapetuksessa tajunnut.
