Ihania kuvia Putkis. Tämä sinun tarinasi,elämäsi tuo toivoa. Voi saada jotain noin hienoa,kun jaksaa taistella
2 tykkäystä
Asia on juuri näin. Toisten tarinat luovat toivoa, näkymää tulevaan. Vaikka tilanne juuri nyt olisi vaikea, se voi muuttua, kun alkaa sitä pienin askelin muuttaa.
Luulen, että raitistuminen antaa usein paljon enemmän kuin alkuun kuvittelee…
ps. Tsemppiä sinulle viiwa. Tuleva kuntoutus voi olla juuri se tärkeä ovi, jonka avaaminen avaa uuden elämän mahdollisuuden.
3 tykkäystä
Kiitos, Viiwa ja metsänpeitto1.
Tarkoitukseni on siis kertoa kuvin ja kertomuksin kuinka raitistuminen voi antaa aivan uuden elämän. En kyllä osannut odottaa kohdalleni näin suuria muutoksia.
Autolla liikenteessä, vähän pidempiä taipaleita.
Peräkontin kesäkahvila tarjoaa edullisia pysähdyksiä.
Lämpötilat täällä pohjoisessa maltilliset.
En ole koskaan nähnyt merta näin tyynenä, ehkä se kuvastaa mielenrauhaa joka kanssani kulkee.
Jossain sentään allot rantaan löi.
Rannalla oli paljon simpukankuoria ja ehkä korallin palasia?
Tie kiemurteli laksoissa.
Kun päivän ajelee kiemuraisia teitä, ylös alas, sinne tänne ja eteenpäin, menee kyllä pää pyörryksiin.
Kiitos tästäkin päivästä.
Rakennetaan siltoja elämään, uuteen päivään parempaan.
Silta Lofooteille.
Pari irtokuvaa.
Kettu kadulla.
No, tämmöttii…
6 tykkäystä
Upeita kuvia ja elämänmakuista meininkiä 
1 tykkäys
Ostin tänään kirjasi, nyt vaan odottelen sen saapumista! Kiitos kaikista hienoista kuvista mitä tänne laittelet, minuakin kuvasi ilahduttavat. Tässä minun pieni kumiveneeni, jolla olen seikkaillut vesillä jo vuosia. Ehkä luen kirjasi tuossa pienessä turvapaikassani, järvien ulapoilla keinuen…
3 tykkäystä
Kiitos Reepu. 
Kiitos myös Projekti_0.0
Kumivene minullakin matkassa. Ajattelin tehdä sillä pari kapean salmen ylitystä. Linnasaaren kansallispuistossa olisi ollut juurikin tuollaisen ylityksen tarve. En kuitenkaan lähtenyt ylitykseen, koska vesi oli vielä kylmää. Ehkä siitäkin kuvat aikanaan.
Tänään puin vaellusvaatteet.
Suuntasin vuorelle.
Lunta ja jäätä oli tälläkin vuorella. Lähtökorkeus oli 450 moh ja kiipesin korkeudelle 860moh. Eli pystysuoraa nousua tuli 410 metriä. Askeleita nousulla 12000, kaikki ylämäkeen!
Pieniä lampia oli vuoristossa. Lammet on usein lumen alla. Tämän takia keskeytin nousun varsinaiselle huipulle, joka olisi tarkoittanut nousua 1410moh.
Tässä yksi pieni puro, joka virtaa lumen alla.
Kahvitauko.
Tässä kohtaa aloin miettiä turvallisuutta. Mitä lumisillan alla on? En ottanut selvää, käännyin takaisin.
Vuorella tuli askellettua 21000 askelta ja matkaa 15km. Aikaa kului 6h. Rinkka painoi n. 20kg.
Jaloissa alkaa olla riittävästi voimaa. Tosin Sarekin vaelluksella tulee olemaan haasteita.
Siis 230km, rinkka 25-28kg, vaellus kestää pari viikkoa.
Sauna lämpeni puolilta öin.
5 tykkäystä
Onpa hienoa elämää. Sitä vaan köyhänä ihmettelen, että miten sulla rahaa tuollaiseen matkusteluun. Ja miten ihmissuhteesi kestävät tuon Minulla ainakin parisuhde loppuisi, jos lähtisin viikkokausiksi vaeltamaan…
1 tykkäys
Moi,
Tuota raha kysymystä on ihmetelty aiemminkin.
Lyhyesti ja ajateltavaksi.
Teen työtä talvisin. Säästän kahdeksan kuukautta kaikesta mahdollisesta. Teen itse kaiken, en vie korjattavaksi. Matkaillessani ostan ruokaa kaupasta, en käy koskaan ravintoloissa, poislukien pubin kokikset, en juo kahvia huoltsikoilla. Ruokakulut on siis lähes samat kuin kotona. Nukun autossa tai teltassa. Matkailu maksaa siis polttoaineen verran. Toki kesärenkaat kuluu ja ne joutuu uusimaan lähes joka kesä.
Kerron tämän siksi, että vähemmilläkin varoilla voi elää aika mukavasti.
Parisuhde.
No juu… Tapasin puolisoni vuonna 1985. Elimme lähes kolmekymmentä vuotta aika tiiviisti yhdessä. Join kiihtyvällä vauhdilla viimeiset 10-15 vuotta. Sattui ja tapahtui, juuri niitä asioita mitä alkoholismi tuo tullessaan, eivätkä ne ole mitään hyvää.
Kun sitten elämäni muuttui vuonna 2017, jäi alkoholi pois. Minä todellakin muutuin, aika paljonkin.
Tiedän, etten ole edelleenkään täydellinen puoliso. En ole, enkä sellaiseksi todennäköisesti muutu.
Tapani elää on oma valintani.
38 vuotisen yhteiselon jälkeen puolisoni sanoja lainaten,
“Ei ole kanssasi tullut aika pitkäksi.” 
Ps.
Terkkuja kotiin, olen tullut jo Suomeen. 
7 tykkäystä
Jalat tukevasti maassa.
Tänään tein poikkeuksen vaellukseen. En vaeltanut pitkoksilla, en noussut lintutorniin. Vaelsin kaupunkiin. Tässä kaupungissa on jotain hyvin erikoista.
Toissa vuonna ajelin katua jota ei enää ole. Talot joita sillon näin, ovat siirtyneet eri paikkaan.
Miksi kadut ovat kadonneet? Maako ne on niellyt?
Kyllä, melkein niin.
Maa vajoaa. Kiviset rakennukset antavat hyvän kuvan tapahtumasta.
Katulamput kallistuu, kadut halkeilee. Aika hurja kulkea tuollaisessa kaupungissa.
Kaupunki on kohdannut ihmisen voiman. Kaivostunnelit on saaneet maan vajoamaan siinä määrin, että koko kaupunki pitää siirtää! Ei ihan pikku juttu. Toki monet rakennukset puretaan, ei kaikkia siirretä.
Kaupungin uusi keskusta on muutaman kilometrin päässä alkuperäisestä.
Etsin siirrettyjä rakennuksia mutta en niitä löytänyt.
Erikoisen hienoa kuljeksia kaupungissa joka on ihan uusi.
Tämä mainio kaupunki on:
Kiiruna.
2 tykkäystä
On aika juhlia. On myös aika kiitoksen.
Olen saanut elää ilman päihteitä seitsemän vuotta!
Kiitos siitä “Matkaoppaalleni” .
Kiitos kaikille niille ystäville, jotka alkutaipaleella kulkivat kanssani.
Kiitos perheelleni.
Kiitos Päihdelinkin tiimille.
Kiitos kanssakulkijoille täällä Plinkissä.
Tuhanet viestit ja kuvat kertovat elämästä. Miljoonat askeleet vapaudesta.
Juhlan kunniaksi lettukahvit Peräkontin kesäkahvilassa.
10 tykkäystä
Ihan älyttömästi onnea seitsemän vuoden rajapyykistä. Ei kun eteenpäin, kaikesta muusta kuin päihteistä humaltuen. 
1 tykkäys
Hurjasti onnea seitsemästä päihteettömästä vuodesta! Toivottavasti saan vielä joku päivä viettää samaa merkkipäivää.
Ketjusi on muuten oikein mukavaa seurattavaa ja se on niin kovin monesti muistuttanut minua arkisten huolien ja alkoholin kanssa kamppaillessa siitä, että mikä tässä elämässä on minustakin olennaista. Se on lopulta niin vähän, mitä me tarvitaan ollaksemme onnellisia. Kiitos siis siitä! 
2 tykkäystä
Isot onnittelut mahtavasta onnistumisesta! 
Hyvä idea juhlistaa vuosipäivää lettukahveilla. 
1 tykkäys
Onnea 7v raittiudesta! 
1 tykkäys
Onnea 7 vuoden raittiudesta! Mahtava suoritus ja upeita reissuja teet.
1 tykkäys
Kiitos vielä kerran kaikille.
Raittiuden eteen kannattaa tehdä kaikki mahdollinen.
Voimia kaikille taistelussa alkoholista irtaantumiseen.
2 tykkäystä
Kaksi valkoista sulkaa.
Vaelluksia olen tehnyt monenlaisia. Kaikenlaista kivaa on tapahtunut. On paistanut, on satanut. Muutamia pikku kolhujakin.
Tänään lähdin vaellukselle, joka ei ollut kovin iloinen. Otin mukaan kaksi valkoista sulkaa.
Ison ja pienen.
Kuljin alkuun metsän poikki. Omia polkujani, omissa ajatuksissa.
Kauneimmat lammet matkallani näin.
Puron yli siltaa kuljin.
Valkoinen lumi, auringon säteet.
Jatkoin raskain askelin.
Eteeni avautui kaunis, suuri Kuru.
Kiipesin korkealle kurun rinteelle.
Korkeudella 600moh, laskin rinkkani.
Aurinko tuli pilven takaa katsomaan.
Istuin hetken.
Katselin kuinka valtavan suuri tuo Kuru oli.
Tunsin sisälläni suuren tuskan. Oli täysin hiljaista, tyyntä.
Avasin rinkkani taskun. Otin esiin kaksi valkoista sulkaa, ison ja pienen. Varoen silittelin sulat, poistin rypyt, roskat.
Asetin ne vieretysten kurun kivelle.
Kaksi vaeltajaa.
Nämä kaksi valkoista sulkaa ovat muistoksi kahdelle aidolle vaeltajalle, Äidille ja Pojalle, jotka menettivät henkensä tässä kurussa talvella 2024.
Jk.
Laskeutuessani takaisin kurun pohjalle löysin ensin telttakiilan… sitten hansikkaan… kengän…
Keräsin monia tavaroita lumen seasta.
Kaikki tavarat pakkasin rinkkaani. Kannoin ne pois luonnosta. Niin kai oikeat vaeltajat tekevät.
Oli todella raskasta löytää nuo tavarat. Ihmisten, jotka menehtyivät rakkaan harrastuksensa parissa.
Aion lähettää, tai viedä, nuo tavarat heidän perheelleen.
" Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa."
7 tykkäystä
On muuten kiinnostavaa huomata, että jos ja kun raitistuttuaan tekee jotakin, aika moni kyselee, miten siihen on varaa.
Harva kuitenkaan pohtii tai kyselee juovalta ihmiseltä, miten on varaa juoda niin paljon. Kysely alkaa vasta raitistumisen jälkeen.
(ja kyllähän se juominen jos mikä tekee hallaa parisuhteellekin ja aiheuttaa paljon kärsimystä puolisolle)
Raittiina minäkin olen pienistä tuloista huolimatta saanut pikkuhiljaa säästettyäkin rahaa ja sen ohessa voinut satsata terveelliseen ja hyvään ruokaan. Monia haaveita on mahdollista tavoitella ja toteuttaa ne jossain muodossa.
Jos haluaa vesille, eikä ole varaa luksusjahtiin, ehkäpä soutu- tai kumiveneeseen kuitenkin. 
1 tykkäys
Moi, metsänpeitto1.
Juurikin näin. Tankillinen dieseliä maksaa n. 100e. Sillä ajelee lähes tuhat kilometriä, ainakin kun ajelee säästeliäästi. Viikossa dieseliin menee 100-150e. En tuolla rahamäärällä koskaan onnistunut viikkoa istumaan pubissa.
Parisuhteen kyllä onnistuin lähes tuhoamaan juomalla. Kävellen en siihen ole vielä päässyt.
Tänään lähetin viestiä Pyhäkurun onnettomuudessa menehtyneen naisen puolisolle. Odotan vastausta mitä löytämilleni tavaroille hän haluaa tehtävän.
Oli muuten äärettömän vaikeaa kirjoittaa se viesti. Nyt se on kuitenkin hoidettu.
Vaelluksissa pieni tauko.
Tässä menneen elämäni kumppanille. ( siis kaljalle). 
4 tykkäystä