Positiivista on että tänään nautitaan vain kahvia. Satunnainen välipäivä huumekimarassa tekee varmasti hyvää.
Hommasin Anttilan poistomyynnistä digitaalisen alkoholitesterin, tästä tulee vielä hauskaa. 
^ Mikäs ihme se sellainen on? Joo joo, katson Googlesta, kunhan ennätän. Maksoitko itsesi kipeäksi ja mahtaakohan olla hintansa väärti 
?
Edit: Nääh, se olikin näemmä ihan perusalkometri 
. Olisin odottanut jotakin hienompaakin vempainta, joka kertoisi mm. maksa-arvot ja aivosolukadon tason 
. Ei minua ainakaan mitenkään valtavasti jaksa kiinnostaa kaikenaikainen promillejeni tarkkailu ryypätessäni, ellen nyt sitten ole esim. auton rattiin hyppäämässä, mutta en minä silloinkaan alkometriä tarvitse. Huomaan kyllä olostani vallan mainiosti muutenkin, jollen ole ajokunnossa ja se olo jatkuu vielä pitkään promillejen nollaantumisen jälkeenkin :mrgreen: .
Positiivista tänään on selvä pää, ellei lääkärin määräämiä PKV-lääkkeitä lasketa, eikä tunnu edes yhtään pahalle 
.
Positiivista on 11 tunnin rentouttavat yöunet. Luulin jo pariin tuntiin eilen illalla ettei 2000mg Ketipinoria vaikuta mitenkään, mutta kyllähän sieltä se pieni raukeus kumminkin lähti kasvamaan. Muut efektit olivat ihan minimalistista luokkaa, kuten dexmilläkin. Ja juu, kaikki muruset, en enää jaksa hämmästyttää foorumia “saavutuksillani”… eiköhän tuo annos olisi parempi pitää mieluummin 200mg illassa, eli yksi nappi saa luvan riittää.
Mä kun oon aina luullut että ketiapiini toimii jänskästi päinvastoin jos annoksia katsotaan: eli mitä suurempi annos, sen vähemmän se vaikuttaa väsyttävästi. Korjatkaa jos oon väärässä.
Edellä kirjoittanut näemmä saa hienosti unen 2000 mg:lla mutta jotenki must tuntuu et tollanen sekopäisen suuri leptiannos on yksinkertaisesti jo niin iso, että siinä nyt farmakologian kirjakin nukahtaa.
Joo, uskottava se on että enempi ei välttämättä vaikuta sen tehokkaammin, ainakaan Ketolla. Tänään sitten lääkärin määräämä 800mg näin iltasella + 20mg olanzapiniä, niin ihan yhtä hyvin nukkunee. Toisaalta mulla ei ole koskaan ollut huonoja unenlahjoja, mutta pitäähän noi pillerit nyt johonkin laittaa ennenkuin vanhenevat.
^/^^ No pitäähän ne nyt johonkin laittaa :mrgreen: . Minä olen esim. kiikuttanut apteekkiin hävitettäväksi vanhaksi menneitä/meneviä lääkkeitä, joille mulla ei ole ollut mitään tarvetta 
. En minä ainakaan ala syömään joitakin neuroleptejä tai vaikkapa antibiootteja tuolta kaapista vain sen vuoksi, etteivät menisi hukkaan .
En tiedä ketiapiinin varsinaisesta piristävyydestä, yksilöllistä toki ja tietty, jos johonkin kemikaaliin on tarpeeksi hyvin itsensä totuttanut, niin tietenkin se lopulta vain ns. normalisoi olon, mutta totta, ettei ketiapiiniannoksen nosto nukkumista ajatellen kannata kovin pitkälle, eli ei se enää siihen hommaan toimi, kun tietty raja on ylitetty ja nukkumisannoksethan ovat yleensä hyvin pieniä vs. psykoosin hoitoannokset. Niin tuon roippeen kanssa saattaa kyllä hyvinkin käydä, että ilman sitä ei nuku enää koskaan ja lainkaan, kunhan sillä tarpeeksi hyvin saa tuhottua aivoistaan sen unikeskuksen, vai mikä helkkari se oikealta nimeltään onkaan .
Tietenkin, jos täysin toleton ja ei-psykoosissa-oleva ihminen saa kerran tai kaksi norsuannoksen ketiapiinia, niin kyllä se luultavasti siitä tipahtaa ja kunnolla sittenkin, eikä taatusti piristy mihinkään, mutta pitkäaikaisemmalla säännöllisellä käytöllä tuo tosiaan kääntyy itseään vastaan unettomuuden hoidossa.
Tuli ihan hyvä mieli kun kävin juttelee tossa oman päihde-ohjaajani kans varmaan tunnin ainaski, tais mennä vähän ns.“yli-ajallekkin” kun noita mun asioita mietittiin… 
Helpottaa kummasti kun saa jonkun kans asioista jutella, ja hän vielä oikeasti välittää minusta/minun ongelmista, eli tekee kaikkensa et sais tilannetta helpotettua.
Mut loppu viikosta on lääkäri paikalla ja hän päättää sit, et otetaanko joku lievä lääkitys tohon KH:n rinnalle joka ehkä sais mielialaa nostettua parempaan päin. Tai sit ei lisätä lääkkeitä nykyisestään ollenkaan, ja mietitään onko muita keinoja ongelmien poistamiseksi/vähentämiseksi.
Oli puhe miekkaristakin (mielenterv.kesk.) et olisinko halunnu käydä siellä juttelee, mut en oikein syttyny ajatukselle. Kummiskin käyn tossa oman päihdehoit. luona kuukausittain ja olen itse ainaki kokenut sen olevan ihan riittävä keskustelun kannalta. Toki se miekkari olis kuulema nopein reitti jos haluaa ns. kovemmat lääkkeet masiksen hoitoon, mut en ainakaan täs vaiheessa vielä mitään niin kovia droppeja ole vailla, etteikö mun oman päihdelääkärin kirjoittamat riittäis.
^ Hieno homma, että sulla synkkaa hyvin sen hoitsusi kanssa 
. Mä kun olen huomannut, että terapia on paras konsti hoitaa itseään, vaikkakin toki pidempi polku, kuin nappien napsiminen. Sun tapauksessasi ei kait varsinaisesta terapiasta voida puhua, mutta yhtä kaikki, osaavalle ja mukavalle ammattilaiselle jutteleminen voi olla hyvinkin antoisaa niiden ongelmiensa selvittämiseksi.
Lääkärihän se KH:n lääkärikin on, joten ihan yhtälailla se voi määrätä ihan mitä lääkkeitä tahansa, kuin varsinainen psykiatrikin, mutta toisaalta kuulostaa kyllä ihan fiksulta, jos olisi sua MT-puolelle lähettämässä masennuksen vuoksi, ts. KH-lekurisi on kait keskittynyt enemmän tuohon päihdehommaan, kuin silkkoihin nuppipulmiin, joten ei lähde hoitamaan vaivoja, joiden hoidon joku toinen lääkäri hanskaisi paremmin. Tietty, jos sulle riittää krt./kk. juttelu hoitsun kanssa ja mahdollisesti jokin kevyt masennuslääkitys, niin mitäpä sitä suotta monessa paikassa ravaamaan. Viehän sekin energiaa ja aikaa.
Positiivista tänään: Keväistä on, melkeinpä kesäistä .
Mulla on ollut noita parikin ja ollaan joskus frendien kanssa leikitty niillä dokatessa. Puhallettiin pitkin iltaa siihen, mut ne mun mittarit ei kumpikaan näyttäneet yli 1,2 promillen. Myöhemmin olen kuullut, että noi on niin epäluotettavia vehkeitä, ettei niihin voi luottaa esim. sen suhteen, voiko ajaa autoa vai ei. Jos näyttäisivät useampaan promilleen asti, niin olisihan se hauskaa joskus juodessa puhallella ja katsoa, mihin promilleihin päätyy 
^^ Joo kyllä se mun päihdelääkäri on halutessaan ihan “valtuutettu kirjoittaa mitä vaan” kun on tän meidän kylän johtava ylilääkäri samalla mut varmaan haluaa antaa psyk.puolelle erikoistuneiden lääkärien tehä omat hommansa, niinku arvelitkin tossa viestissäs.
Mä oon aika huono noissa keskustelu tilaisuuksissa, varsinkin jos huonommin tunnen sen vastapuolen. Eli se olis taas yks pitkä projekti jos alkaisin siel miekkarissa käymään, ja taas yks “soviteltava” aikatauluun kun töissäkin pitäis käydä…
Mut positiivista tänään: Ei koske mihinkään, ei edes päähän (“koputtaa puuta samalla”), ja ulkona on melkein kesä…
hahhahaa
Soitin äsken hamppuasiani vuoksi paikalliseen mielenterveyspäivystyksen numeroon josta tiedustelin erään apulaisylilääkärin tiettyä numeroa. Satuin mainitsemaan syyn ja kerroin hieman tarkemminkin kun kerta nuori tuntematon naisihminen uteli… Vastaukseksi tuli naurua ja positiivista kannustusta :mrgreen:
Varsinkin kun mainitsin että nyt minulla on (sain eilen) kaikenlisäksi jopa psykiatrisen erikoislääkärin lausunto spesifisesti siitä, että käyttäytymiseni on täysin asiallista enkä ole tippaakaan “hamppuhöyrähtänyt” ja olen täysin järjissäni sekä täten juttuihini tulee suhtautua asiallisesti eikä päihde/mielenterveysongelmaisen hurujuttuina. Eihän vakavasti masentunutta potilasta (tällä hetkellä kuitenkin täydessä remissiossa ja terve) nimittäin saa aliarvioida tai varsinkaan syyttää päihdeongelmaiseksi koska sitä ei yksinkertaisesti todistetusti enään ole tai asiat menee potilasasiamiehen kautta :mrgreen: Hoitovirheitä voidaan tehdä monella eri tasolla ja lekuritkin tajuavat tämän, siksipä en meinaa välillä edes päästä sinne sykerönhuoneeseen julkisella koska eihän sen puolen lekuri voi Suomessa kovin herkästi myöntää jutuissani olevan järkeä… Tässä maassa ei pelkästään syrjäytetä niitä jotka haluavat sitä hemmetin hamppua hiisata huvikseen muiden myrkkyjen sijaan vaan myös meitä puhtaita lääkekäyttäjiä ja aivan tietoisesti. Varsinaisten hamppuongelmaisten tilannetta en viitsi edes miettiä jos minuakin jo kohdellaan tällä tavoin…
Kohta painostetaan pienempiä pamppuja kun ne isoimmat kerta käskee näin toimia Twisted world jossa vastuu siirretään hankalissa asioissa aina asteen alemmaksi ja piru puukottaa toista selkään heti tilaisuuden tullen. True babylon…
^Katos katos, hommahan saa jatkoa…
Apulaisylilääkäri lupas ottaa kuponkinivaskani käsittelyyn johonkin “ryhmään” jossa päättävät mitä asiani kanssa tekevät. Nyt nähdään saako masennuspotilas sitä hänelle laillisesti kuuluvaa julkisenpuolen hoitokontaktia vai ei vai tarviiko tästäkin sykeröstä ruveta rustaamaan valitusta.
Oma vahva veikkaukseni on, että vastaus on jotain tyyliin “mene nyt helvetti muualle niiden hamppujes kanssa kiusaamasta kunnon ihmisiä” :mrgreen: Tosin siellä ryhmässä on ehkä mukana jopa seudun ylilääkäri joka kerkes onnitteleen mua jo joten saa nähdä mihin minut ohjaavat. A-klinikka ei ole ainakaan vaihtoehto varsinkin kun ylilekuri on itsekkin päihdelääketieteenerikoismies ja tuntee mun klinikan lekurin joka tukee asiaani…
Näyttää olevan aika iso mörkö jos joku vetelee sitä pajaa todistetusti masennukseen aamusta iltaan suu virneessä. En minä helvetti ole valinnut näitä kenkiä itse :mrgreen:
Erinomainen aamu kun ei ole krapulaa. 3 viikkoa ilman alkoholia, kiitos Antabuksen. Välillä on kyllä nuo kiljunkeittofantasiat meinanneet jättää napin siltäpäivältä väliin. Muutama kilo sokeriakin vaanii hyllyssä, mutta siitä selviää kun vaan laittaa kaapinoven kiinni.
Ketipinor antaa yllättävän mukavat 10 tuntia yöunta, vaikka rouskin sitä välillä enemmän kuin olisi tarpeen. Kunnon lepo tarjoaa seuraavana päivänä semmoisen olotilan että nuppi raksuttaa normitaajuudella, ellei jopa enemmänkin.
Positiivista se että nykyisin tietsikan ohjelmointi sujuu kuin vettä valaen. Ihan eri tehopisteissä mennään kuin jos sitä yrittäisi krapulassa. Toivonmukaan tuota harmaata aivomassaa tulee lisää kun sitä vähän harjoituttaa koodauksen salaisuuksiin.
Tänään uskaltauduin vihdoin ulos, eli elämä alkaa jälleen voittaa . Kävin oikein labrassa saakka kysymässä verikokeideni tulokset, kun en jaksanut odotella, että lekurini ottaa muhun yhteyttä joskus, kun ennättää. Kannassakaan ei näkynyt vielä mitään, joten tulipa tehtyä pieni lenkki labralle ja vähän höpöteltyäkin ihmisten kanssa, mikä nyt on aina mulle hyväksi. Positiivista tänään ovat myös labratulokseni; ei siis mitään hälyyttävän vaarallista ja akuuttia . Aneeminen toki olen, mikä ei ole hyväksi, mutta sen nyt tiesinkin ja tiedän myös, millä sen saisi korjaantumaan, ainakin teoriassa . Muuten arvot olivat hyvät, ellei kohtalaista kaliumin puutosta ja lievää kalsiumin puutosta(Molemmat nuokin vanhoja vaivoja, eivätkä millään hengenvaarallisella tasolla) lasketa. Maksa-arvoni olivat täyttä priimaa, GT:kin niin alhaalla, että voisi luulla, etten ole eläissäni maistanutkaan alkoholia . Munuaisarvoissakaan ei ollut mitään vikaa. Pyysin niidenkin tarkistamista sen järjettömän virtsanerityksen tähden, jota mulla ilmenee aina opparirefloissa.
^ Onneksi olkoon! Mullakin on jostain kumman syystä aina nuo arvot erinomaisia, lukuunottamatta sitä parasetamolitapausta. Pitäisi vielä käydä ehkä tsekkaamaassa maksa-arvot, vaikka ehkä oireita olisi jo tässä puolen vuoden aikana ilmennyt, jos olisi ilmetäkseen.
Positiivista tänään, en olisi ikinä odottanut oikeudenkäynniltäni niin mahtavaa lopputulosta! Se on julistettu 60 vuodeksi salaiseksi, mutta suuripiirteisesti sen verran, että vankeutta tuli syytetylle ja, kuten asianajaja arvelikin, niin sen puolustus kaatui omaan mahdottomuuteensa. Tokkopa tuo tulee koskaan vankilassa oikeasti istumaan ensikertalaisena, ottaen huomioon tämän maan oikeuskäytännön, että seksuaalirikollinenkaan ei välttämättä saa vankeustuomiota. Jokatapauksessa olin positiivisesti yllättynyt, että syyttäjä vaati vankeutta. Kertoohan se jotain teon vakavuudesta, vaikka syytetty ei päivääkään linnassa istuisikaan. Hyvä fiilis siitä, että joku ottaa asiani tosissaan, tai jopa koko salillinen lakimiehiä. Nyt olen ihan luonnollisessa ekstaasissa, vaikka istunnosta on monta tuntia ja rankka istunto olikin, kun kesti viitisen tuntia.
Huvittaa muuten edelleen, että miten jonkun puolustus viitsii edes yrittää väittää, että poliisi on väärentänyt esitutkintamateriaalia. Ei siitäkään sen tarkemmin tosin, mutta tämähän sai jo tragikoomisia ja Ulvilamaisia piirteitä. :mrgreen:
Tästä kuponki auktoriteeteille muiden lappujen ohella eteenpäin… Saa nähdä kuka lekuri mut suostuu julkiselta ottaa vastaan ja käsitteleen asiaani :mrgreen: Nyt täytyy olla jo aika big-pharman fakiiri jos pystyy väittään vastaan niin ettei lekuri tee itseänsä naurunalaiseksi.
[i]Esitiedot:
Tulee kuntoutuspsykoterapia-arvioon. Kyseessä on 31-vuotias mies joka asuu yhdessä avovaimon ja 8 vuotiaan pojan kanssa. Potilas työskentelee x. Työtunteja viikossa x. Ei somaattisia sairauksia. Käyttää lääkekannabista päivittäin. Lapsuuden ja nuoruuden kuormitustekijänä isän alkoholismi ja vaarallinen käyttäytyminen, äiti-suhteessa myös ongelmia.
Potilas kertoo, että hänellä on ollut masennusoireilua 12-vuotiaasta saakka ennemmän tai vähemmän 28vuotiaaksi saakka. Masennus on ollut ajoittain erittäin vaikea-asteista ja siihen on liittynyt huomattavaa itsetuhoisuutta sekä alkoholin runsasta käyttöä. Potilas on ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa useita kertoja. Lääkityksiä on kokeiltu useita, mielalalääkkeistä Cipralex, Efexor, Setralin, Mirtazapiini, Paroksetiini, Sepram, Seronil. Rahoittavina/unilääkkeinä ollut käytössä esim. Risolid, Oxamin, Rivatril, Diapam, Dormicum, Tenox ja muina lääkkeinä Lyrica, Ketipinor, Seroquel Prolong, Levozin, Doxal, Topimax. Lääkkeistä ei ole kokenut hyötyä. Potilas kuvaa masennusjaksoihin liittyvän seuraavia oireita: alakuloisuus, anhedonia, tyhjyydentunteet, itsetuhoisuus, keskittymisvaikeudet, vetäytyminen, levoton olo, unettomuus ja painajaiset, päätöksentekovaikeus, epätoivoisuus. Viimeisen 2vuoden ajan potilas kertoo käyttäneensä kannabista säännöllisesti ja kertoo mielialan olleen pääosin normaali. Potilas on pystynyt käymään töissä ja huolehtimaan arkiaskareistaan normaalilla tavalla.
Nykytila (status):
Asiallinen, koostunut, orientoitunut. Psykomotoriikka normaalia, ilmeikäs. Katsekontakti normaali. Puhe on loogista ja koostunutta. Äänensävyt normaalit. Ei viivettä vastausajoissa. Ei ulospäin depressiivistä tai ahdistunutta vaikutelmaa.
Mieliala on normaali, ei anhedoniaa, ei väsymystä. Keskittymiskyky normaali. Ei ahdistusta. Työkyky on hyvä.
Suunnitelma/pohdinta:
Olen tehnyt potilaalle kattavat diagnostiset haastattelut ja ensisijaisena lääketieteellisenä ongelmana näen toistuvan masennuksen jonka taustalla on pelottavat lapsuudenkokemukset ja toistuva perustarpeiden tyydyttämättä jääminen lapsuudessa/nuoruudessa.
Haetaan potilaalle Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Lääkekannabiksen käyttö masennuksen hoitona ja ennaltaehkäisynä vaikuttaa käytettävissä olevien tietojen pohjalta mielekkäältä. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteita ovat työkyvyn ylläpitäminen, masennusta aiheuttavien psykologisten prosessien tunnistaminen, haitallisten ajattelu- ja toimintamallien kyseenalaistaminen ja korvaaminen toimivammilla malleilla.
Diagnoosi:
F33.4 Toistuvan masennuksen elpymävaihe (remissio)[/i]
Kas, Kantelehan lätkäisi pöytään painavaa diagnoosia. Jos jokaisesta kirjoittajasta olisi yhtä valaiseva tiivistelmä mikä edellä esitetty, niin avaimet omiinkin ongelmiin löytyisivät huomattavasti vauhdikkaammin! Jos mä olisin tohtori, niin en varmaan diagnoosin luettuani uskaltaisi edes yrittää psyykkisten nyörien uudelleennauhoittamista… 
Voi kuule Kyllä siinä lähes aina enemmän pelottaa se hamppulekuriksi leimautuminen (erityisesti masennuspotilaalle Suomessa) kuin minun kanssani paskan puhuminen ja venkurointi vastaan. Kurjimmillaan tilanne on mennyt siihen, että julkisen puolen lääkäri valehtelee minulle täysin pokkana hampun vaikutuksista (sillä tavalla että ei itsekkään tajua juuri aitojen lääkekäyttäjien huomaavan paskapuheen heti) ja minä tietysti perustelen päinvastaisen näkemykseni ihan validisti heti sen jälkeen kun olen antanut hänelle tietoisesti siimaa hirttää itsensä omalla hölynpölyllänsä…
“Eikö sinua yhtään hävetä puhua paskaa sairaalle ihmiselle?” olen sen jälkeen kysynyt… Ei ole tohtoreilla silmäkään värähtänyt vaikka ovat juuri itsekkin huomanneet puhuneensa itsensä pussiin 
Pienenpientä tärinää vain havaittavissa henkisellä tasolla ja kumma tarve päästä minusta mahdollisimman nopeasti tavalla tai toisella eroon…
Silloin kun huumepössyllä ruvetaan tosissaan hoitamaan vakavaa masennusta/alkoholismia (jotka ovat kohtuu laajoja ja isoja ongelmia) täällä “kielletään vittu kaikki-paratiisissa” ollaan sen verran hassulla alueella että meinaa todellisuuden rakenteet narista ja lekurin tarvitsee ihan oikeasti hieman miettiä sitä omaa persettäänkin :mrgreen: Mun lekuri muuten tietää tämän ja me kerran naurettiinkin asialle vaikka siinä sinänsä ei olekkaan mitään huvittavaa, päinvastoin…
Tai ehkä julkisessa mediassa hampputohtoriksi leimaantuminen satakertaistaisi potilaiden määrän muutamassa päivässä? Tässä on selvästi bisnestietoiselle lekurille (tai miksei myös potilaalle) miljoonan taalan paikka perustaa Suomen ensimmäinen hamppuklinikka.