Positiivista, että suurin osa tästä päivästä on jo mennyt 
vielä yksi työkuvio ja sitten kun pääsen kotiin niin vannon, että makaan koko loppuillan sängyssä ja luen.
Ei tippaakaan alkoholia sitten lauantain! Ei lumitöitä ja lämmityskustannuksissa säästyy rahaa.
t. Juhani
Kävin aamulla vaa’alla ja paino pudonnut kaiken kaikkiaan 5 kiloa siitä kun aloitin painon pudotuksen. Jippii! 
Se on vähän, mutta riittävästi todistamaan, että lääke ilmeisesti minun kohdalla toimii. Nyt tavoitteena 4 kiloa kolmen kuukauden aikana. Kuullostaa tosi vähältä, mutta välissä on joulu, uusivuosi, synttärit ym, joten olen realistinen.
mahtavia uutisia, Vilma! 
hyvä sinä!
Vau Vilma! sitkeys palkittiin! ja hienosti nuo tipattomat päivät kasvaa tuossa! isoje peukkuja
Mahtavaa Vilma! 5 kiloa on hieno juttu!
Mulla positiivinen tapaaminen päidepuolen henkilön kanssa. Mukava ihminen vastassa ja keskustelu vastavuoroista. Sain tsemppiä ja uskoa itseeni. Seuraava aika varattu parin viikon päähän. On harmaa ilma, mutta tänään mieli värikäs.
Loistavaa Vilma! Olen kade!!!
Hei 5 kiloa on jo selvä pudotus!! Hyvä sinä!! Hitto olisikin tuollainen lääke. Mä pidän edelleen yllä kauhun tasapainoa tyyliin syön herkkuja - juoksen - syön lisää herkkuja - juoksen lisää. Mistähän tähän saisi tolkkua.
PS. Terkkuja mäkkäristä 
oikeasti! Juuri pyyhin rasvat ja majoneesit suupielestä. Pitäisiköhän sitä olla loppuilta vähemmällä…
Parempi Pecorino rasvat mäkkäristä kuin oisit punkkuja pyyhkinyt suupielistä viinbaarissa
Mun positiivinen juttu on tänään eilinen krapulaton vapaapäivä. Ja se kun nykyään on jo helpompaa viettää ne vapaat ilman viiniä, ei tarvi enää kärvistellä asian kanssa. On sitä tilaa sille elämälle enemmän ja ei se tarkoita, että olisin järkky-super-energinen vaan se sohvalla makaaminenkin tuntuu erilaiselta ilman krapulaa.
Eilinen hyvä vapaapäivä kantoi tähänkin päivään eli VAROITUS älä lue pitemmälle jos et jaksa mitään hehkutuksia nyt
Se fiilis kun kerkeät kohtuudella tekemään työsi ettei seuraavalle vuorolle jää kaaosta. Se kun pystyi keskittymään yhteen asiaan kerrallaan eikä ollut monta rautaa tulessa. Se tunne kun on aikaa istahtaa työkavereitten kanssa rauhassa kahville, just siihen omaan tuoliin ja lempparikuppisi kanssa ja joku jopa tuonut suklaata tarjolle. Se tunne kun nauraa rätkätät melkeen lirit housussa ja se kahvihuoneen meteli on aika järjetön kun kaikilla on yhtäaikaa asiaa. Mä tykkään työstäni, mutta tosiaan joskus vois varmaan helpommallakin sen elantonsa tienata. Tänään en harmitellut asiaa.
Ei ärsyttänyt kaupassa tungoskaan. Kotona sitten RetroPerjantai soimaan ja kuplavettä lasiin. Siinä jammailee ihmeellisä tanssikuvioita ja lätkyttää pitsataikinaa uuniin.
Parasta kuitenkin on se fiilis kun tähän älyttömän hyvään fiilikseen ei tarvinu viiniä enkä kaipaa sitä kaveriksi nytkään.
Ne arjen pienet ilot on aika isoja kuitenkin
Suomi - Tsekki 3 - 0 ja kotikatsomo raittiina!
t. Juhani
Onnittelut Vilmalle painonpudotuksesta! Itsekin huomasin pudottaneeni 3 kg sitten grillikauden päättymisen!
Auto meni tänään puhtaasti katsastuksesta läpi, mutta sen kunniaksi en ostanut yhtään olutta!
t. Juhani
Loppuhan se tänään tämä pitkääkin pitempi työvuoro. 8 tuntia tuntu kyllä tuplaten pitemmältä. Nyt kotona!
Ostin itselleni viimeinkin talvisaapikkaat. Kaksi vuotta olen niitä meinannut mutta aina ostanut jotain muuta (ja muille).
Kuulon myös, että meille on vissiin tulossa meidän mittakaavalla isompi jouluaattoillallinen. Kaikki neljä vanhusta tulee. Tai ei ne nyt niiiin vanhuksia vielä ole mutta siis isovanhemmat. Ihan kiva juttu, lapset tykkää. Ja sitten joulupäivänä ei tartte lähtee mihinkään.
Kuulostaa ihan hienolta. Ensin ihan uudet saapikkaat ja onko heti jalassa. Vähän kuin kampaajan jälkeen, uusi tukka ja heti päässä.
Jouluaattokin kuulostaa hienolta, mulla se varmaan menee samoin kuin viimeiset kymmenen vuotta, iloa vanhukselle. Odotan kyllä joulua jolloin voin paeta kaikkea. Erämaakämppä jossain kaukana kinkku ja viinipullo kainalossa. Saas nähdä toteutuuko koskaan. Mutta elämässä pitää olla haaveita, unelmia ja toiveita.
Positiivinen päivä mullakin tänään. Iloa vanhuksesta ja pienistä. Vanhus vie menneeseen ja pienet tuovat tuulahduksen tästä päivästä. Ne sukupolvet.
hei toi erämaakämppä jouluksi on hyvä idea! tai joku mökki siis. takkatuli ja semmoista. tai en minä tiedä! heti tuli mieleen ex-ukon mökki eikä ajatus kiehdokaan. toiseksi tämä suunnitelma vaatisi auton, mitä ei ole. tai voisihan sellaisen vuokrata mutta eiköhän se taas tulisi aika kalliiksi. on tää ny prkl kun ihminen ottaa näin kovia paineita joulusta. mitä se muuta on kuin pari pyhäpäivää. paitsi että on se muuta.
Pecon uusille saappaille hyviä askelmia tulevaisuuteen! tööt. olipas tuokin lause 
Kiitos kaikille 5 kg onnitteluista. Kade ei kannata olla, kun tuo määrä ei vielä tässä ruhossa missään näy. Mutta vihdoin suunta on oikea, vuosien rypistelyn jälkeen. Nyt tuntuu, että tässä voisi onnistuakin.
Tänään positiivista on lounastreffit entisen työkaverin/pomon kanssa. En ole nähnyt häntä sitten alkukesän, joten juttua varmasti riittää reilun tunnin lounaalle.
Ja tänään ei sada! Pysyy mieskin kuivana töissä
Ihania positiivisuuksia täällä!
Mulla oli positiivista lääkärillä käynti lääkäri katseli mun arvoja. Lääkäri oli niin iloinen!
Positiivista se, että asetti mulle painonpudotuksen ja bentolääkkeen pudotuksen suhteen hyvin maltilliset ja pitkän ajan tavoitteet. Oli positiivinen ja kannustava mm. pelkäämieni korkeiden sokeriarvojen suhteen. Ymmärsi siis sen, että yli 2 kk ilman alkoholia ja sen jatkossakin mahdollisimman vähänä pitäminen on vaativa juttu eikä kannata nyt stressata liikaa useaa asiaa. Uudet labrat 3kk päästä. Pyysin itse puolen vuoden tauon sijasta. Sanoin, että tartten pikku porkkanan- tai sen Ulpukan mainitseman kinkun nenäni eteen!
Töissä tuli pieni ongelma vastaan. Ei mikään merkittävä, mutta käytäntöä helpottava. Muutama siinä mietti ääneen miettineensä sitä jo jonkin aikaa, mutta kukaan ei vaan tehnyt asialle mitään. Kun se asia vaati toiselle osastolle soittamisen/käynnin. Minähän otin ja kipitin sinne toiseen paikkaan (ehkä hieman siinä pihisin ja puhisinkin…) ja siellä selitin sen ongelman. Siellä oli samaa mietitty, mutta kukaan ei ollut tehnyt mitään. Hupsheijaa se olikin sitten hoidettu yhtäkkiä. Siellä toisella osastolla se työntekijä otti minua kädestä kiinni ja sanoi isolla äänellä KIITOS.
Se mun pieni ärtymys vaihtuikin ihan muuksi tuolla kiitoksella
voi miten ilahduttava kiitos-tarina Vilmastolla
itsellekin tuli hyvä mieli.