Terveyhdys vain! Olen tottunut olemaan liveyleisön edessä 
Mutta tosiaan kun puhutaan vakavista asioista niin sen tiedon pitää olla just eikä melkein oikein ja jos jotain ei tiedä se pitää myöntää.
Katsotaan antaako luonne periksi tiivistää, ehkä…
Näin se juurikin on. Käyhän jotkut AA:ssakin vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä, tulematta raittiutensa kanssa niin “valmiiksi”, niin kuin Lizzy taisi ilmaista.
En tiedä sitten miten kauan se valmiiksi tuleminen saisi foorumilla kestää. Onhan nykyisinkin aktiivisia kirjoittajia rekisteröitynyt tänne joskus vuonna 2005. 2006… 2010… jne.
Täytyykö heidän sitten olla yhä toipumsensa kanssa kovasti kesken saadakseen kirjoittaa tänne, jankattava vain viinasta tai viinattomuudesta, kerrattava ryyppymuistoja, väännettävä AA:sta vuodesta toiseen…?
Minun mielestäni saa välillä kirjoittaa muustakin.
Lumikulkuri mainitsi kirjoittamiseen addiktoitumisen, ja minä ainakin myönnän ilomielin olevani kirjoittamis-riippuvainen. Mene ja tiedä sitten, kertooko se elämän puutteesta tai jopa “todellisuuden hämärtymisestä”. Ehkäpä kertoo. Minä olen kuitenkin mieltänyt kirjoittamisen olevan osa elämää, eikä elämän korvike.
Minulla on kylläkin antoisa työ josta olen haaveillut pitkään, mieluisia harrastuksia kuten musiikki ja liikunta, suunnitelmissa politiikkaan osallistuminen ja myös jonkin verran hyviä ystäviä tavoitettavissa ihan oikeassa elämässä.
Mutta ehkäpä minä vain kuvittelenkin nämä asiat, ja todellisuudessa…
I have no life! 
Haittametelin Ensio kirjoitti osuvasti, että hänelle ei alkoholi tule koskaan olemaan yhdentekevä aine. Olen tästä aivan samaa mieltä. - Että en enää kolmatta kertaa sortuisi juopotteluun raittiista elämästä sen takia, että unohdan koko alkoholismin olemassaolon. AA palaverissa en jaksa käydä pitkän matkan vuoksi, sillä sinne ajaa noin puoli tuntia ja olen kyllä palavereissa istunut aivan tarpeeksi. Samoja naamoja siellä on kohta nähnyt piakkoin lähemmäs nelisenkymmentä vuotta.
Onko direktiiveissä kenties annettu ohjeet siitä, mitä se oikea elämä on? Enkö minä eläkeläisenä saisi riehua sydämeni kyllyydestä netissä ja puljata tietokoneen kanssa, koska minun ei enää tarvitse tehdä sillä töitä? - Olisiko minun eläkeläisenä vietettävä aikaani bingossa tai kenties ompeluseurassa? Odotan vastausta malttamattomasti tämän oikean elämän määrittelyksi!
No perskeles, tottahan se on että jokainen itse määrittelee sen mitä “oikea elämä” on. Sisso.
Tuotahan minäkin olen miettinyt, onko sopivaa minun tänne kirjoitella kun olen jo ollut aika kauan raittiina. Mutta ainoa motiivi on tsempata niitä jotka ovat alkumetreillä. yritän vain kertoa omaa kokemusta ja miten minä selvitin joitain ongelmia alkuvaiheessa. Ei kait siitä ole haittaakaan jos niitä kertoo, jos joku haluaa lukea niin lukee, jos ei niin eipä se minua koske, kun en siitä tiedä. Jos joku nauraa tai vähättelee minun kirjoitusta, niin entä sitten, minulla on kuitenkin päämäärä pysyä raittiina, elää tyytyväistä elämää (ainakin joskus olen ihan tyytyväinen).
Joku viisas on sanonut elämästä: Tehdä työtä ja rakastaa.
Taisi olla jossain laulussa.
Ensiohaittamieli kyllä kuvasi alkoholismin ihan niinkuin se on.
Tänään on muuten ihan hyvä päivä ja tuulee kovasti ulkona, muttei mielessä, onneksi 
Aamulenkki tehty ja nyt päivän muihin askareisiin.
TYHJIÖN TÄYTTÄMINEN;
Tästähän raitistumisen alkuun on aina kysymys. Se “kaveri” kun piti seuraa 24/7. Ei siinä tullut aika pitkäksi, ei. Paha olo kylläkin, mutta siihenhän kaverilla oli vastaus valmiina: Juo pahan olon läpi ja…
Mutta sitten tuli se päivä. Se, että kaveri pettikin (kuten itse asiassa petti koko ajankin). Ei enää päässyt läpi millään.
Niin, se oikea elämä. Voihan se tätäkin olla. Lukea ja kirjoittaa plinkkiin. Raittiuden ylläpitäminen on vielä tärkeämpi elementti kuin raittiuden saavuttaminen. Keinolla millä hyvänsä!
Tämä on ehdottomasti positiivista!
Positiivista on se, että olen henkisesti kasvanut ainakin jokin verran. Siedän siis suuttumatta kritiikkiä kun sitä joku oikeutetusti antaa. Ennen olin heti karvat pystyssä ja puolustuskannalla. Osaan myös olla seurassa välillä hiljaa ja kuunnella. Raittiuskin on varsin positiivista ja se että aamun kävelylenkki on tehty vaikka satoi. Syy, miksi aloin kiukuttelemaan kirjoitusten aiheista oli varmaankin se, että itseäni edelleen kiinnostaa tämän palstan alkuperäinen aihe. Tulisipa uusia lopettajia joiden toipumistarinaa (onnistumisia 
varsinkin saisi lukea. Että olen tylsimys kun aina vain haluaisin jutskata viinaksista :mrgreen: Oma “raittiusennätyskin” kun on vielä aika kaukana.
NYKYISTEN OLOSUHTEITTEMME HYVÄKSYMINEN:
Aivan ensimmäinen ongelmamme on hyväksyä nykyiset olosuhteemme sellaisina kuin ne ovat, itsemme sellaisina kuin olemme ja muut ihmiset sellaisina kuin he ovat. Tämä merkitsee realistisen nöyryyden omaksumista. Ilman tätä mikään aito edistyminen ei voi edes alkaa.
Kun minulla on vaikeuksia hyväksyä ihmisiä, paikkoja tai tapahtumia, haen esiin tämän tekstin. Tämän avulla saatan vapautua omista syvällä olevista peloistani, joita muut ihmiset ja elämäntilanteet minussa aiheuttavat. Tämä ajatus sallii minun olla inhimillinen ja epätäydellinen, ja saada siten takaisin mielenrauhani.
Tarkoitan tietysti: yrittää saada takaisin mielenrauhani.
Tällainen epistola nyt iltapalaksi. On siinä ihan asiaakin, kun vaan osaisi todellakin ottaa oikein. Tämän asian siis.
Hyvää yötä rakkaat alkoholistit ja siitä jo parantuneetkin!
Jotain outoa ja harvoin koettua näissä piireissä tapahtui tällä viikolla ja vittupäätrollit siivottiin palstalta luultavasti tomeramman moderaadon toimesta. Banaania heilahti ja omaapahaaoloa voi mennä jakamaan toisiin sfääreihin…
Pidän vastoin asennettani palstan munattomaan yleislinjaan luudankäyttöä tyhjäpäähineitä kohtaan sangen myönteisenä asiana. Jäähän tänne pari vakinaista ja miestä, pysyväissopparilla olevaa asioistatiedottajaa.
Näen tämän jämäkän toiminnnan jo rohkaisevan arempia tulokkaita saapumaan alkuperäisen asian pariin…
menokkaaksi ehtii sitten kesämmällä. Vakavasti tosikkoja pitäisi tosin olla nykyistä enemmän.
Ihmisen todellinen luonnehan ei aina selviä edes raitistumalla. Itselle vieraaksi jäämisen vaihekin on käytävä läpi ja tutulta tuntuva turvallinen lasinen turvaverkko joskus hylättävä. tai ei oo pakko, jos ei halua.
mut nämähän on vain pelkkää lauantaiaamuista sanallista kalinaa, talk is fucking cheap - onpa mullakin varaa.
jospa sitten tekoihin ja aloittais ensimmäisen huikan juomattomuudella.
kivaa päivää vaan joka tyypille. ja muistakaamme, etttä tämä lauantai ei tule sitten koskaan takaisin.
oikein hyvää finskikielen daagenia voorumin kapiaisille valvomoon kans ja myös maikkeli akricolan pilepäivää.
Ketjun aiheeseen palatakseni:
Positiivista tänään, on ehdottomasti se, mitä omassakin ketjussani hehkutin aamusta. Eli se, että eilisen ja toissapäivän järjetön ahdistus on poissa. Olen nyt kolmatta päivää juomatta taas pitkän ryypyn jälkeen ja onneksi en ole juonut isoja määriä kuitenkaan, sillä muuten olisin varmasti ihan katko kunnossa. Kun on noita isällisiäkin velvollisuuksia hoidettavana, niin nyt ei passaa enää leikkiä. Tulee pian bänniä niistä, eikä saa oman lapsen kanssa olla. Tänään kuitenkin mieli on taas hyvin nukutun yön jälkeen kirkas ja rento. Alan palautumaan hiljalleen takaisin normaalitilaan. Siitä olen tänään onnellinen. Menemme myöskin kaverin kanssa tänään touhuamaan selvinpäin hauskoja juttuja, joten sekin ylentää mieltä. Lapsi tulee sitten iltapäivästä jälleen tänne, raittiin isän luokse.
Kun oli puhe elämättömyydestä ja elämän puutteesta tässä, niin rupesin sitten ihan ajatuksella ajattelemaan, mitä kaikkea positiivista tänään voikaan havaita omassa elämässä ja ympäristössä.
Elämä ei ole jatkuvaa hilpeyttä ja nami nami -ilon purskauksia, vaan joskus luonnollisesti voi hiipiä myös matalapaine mieleen. Matalapaineenkin kestää muistuttamalla itseä mitä kaikkea hyvää on.
Olen suomalainen, ja asun Suomessa joka on maailman turvallisimpia maita mitä tulee vaikkapa terrorismin ja aseellisten konfliktien uhkaan. Maassamme on lisäksi perustuslaillinen demokratia, ja maamme on ollut myös sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä maailmassa. (sitä paitsi osaan aika hyvin puhua suomea, joten on hyvä tuuri että asun Suomessa)
Olen unelmieni duunipaikassa, joka on niin unelmien työpaikka kuin voi vain olla ns. tavis-duuneista. Siis ellei voi olla esim. rokkitähti. Useina aamuina saan hyviä kicksejä pelkästä töihin menemisestä, ja ankeimpina maanantai-aamuinakin muistan olla kiitollinen että juu saattashan sitä paskempaankiin hommaan olla joutunut.
Meillä on rakkaimpien ystävieni kanssa bändi viritteillä yhä, ja sillä on jo nimi. Negatiivisena asiana painaa pitkä treenitauko johtuen eri jäsenten muista kiireistä, mutta ehkäpä tässä taas lähiviikkoina lähtee rockn rouuulll… 
Jos oikein miettis, että mistä voisi vielä olla katkera tai pahalla mielellä, niin vaikea keksiä. Terveyskin on ihan ok taas, viihdyn kehossani ja olen jopa suht koht kivan näköinen, näin ihan vaatimattomasti sanottuna.
Kesä tulee kohisten. Kesälomat, Uimastadion, festarit, Iron Maiden Hämeenlinnassa… hell yeah.
Päihteitä ei ole minkäänlaista pakottavaa tarvetta käyttää; ei etenkään lääkkeeksi tai muuhunkaan pakolliseksi tarpeeksi.
Josta tuli mieleen, että tässä kuussa sentään 9 vuotta savuttomana.
Plinkissä on tänään vilahtanu useampi “vanha tuttu” . No, osa ei tokikaan oo pitkäks aikaa lähtenykään, mutta silti; kotoisa fiilis .
Kirjoittaja lizzy » 05 Huhti 2016 19:14 “Mick sä oot kymppi ”
Meinasin vastata, että tiedän, mutta oonkin vähän häkeltynyt, melkein punastelen.
kiitos vaan kovasti, tuo maininta varmaan liittyi tuohon trolli-invaasion puintiin alkuviikosta.
Onhan muuten tietysti kiva, että ees yksi (1) naispuolinen lopettaja vähän tykkää musta täällä
Positiivista oli äsken lukemana kronologisesti n. 3345 kpl iltamyöhäistä koiratusrundia mansen ytimessä,
ja oli tietöösti safkapaikat ja monen tyyppiset kapakit pullollaan jengii ja reipasta nuorisoa ja
ikäistäni verttynyttäkin pariskuntaa matkalla seuraavaan paikkaan tai kotisohvalle, en tiiä tarkemmin.
asemalla oli ihan hyvä jatsiryhmä vetämässä Bo Diddley-kamaa ja soittivat puhtaasti keskeltä
säveltä ja ois voinut nakata isommankin setelitukon niiden aukinaisiin kantolaukkuihin…
Kauppojen aukiolovapautuksen puolesta oon, sillä sain ihan kipeesti tarvitsemani ruokakermat siperian valinnasta.
Ois energioita ton lääkesokericolatölkinkin ansiosta vaikka rientää jonnekin, mutta ei nyt oo tiedos tai mieles
sellasii paikkoja, jossa ois tähän klokun aikaan vastaanottoa tai itselle vähemmän sopimatonta ajanviettotapaa.
Plinkin syklinen biorytmi on tuttu edellisiltä tuotantokausilta. uutta maihinnousua ootan
tos vapun tiimoilta ja sitten kesän taittuessa saamme seuraavan toiveikkaan sukupolven.
realismin tapahtuessa notkahtavat ylisuuret odotukset ja sinnikkyys tuottaa vuosien jälkeen
tuloksia - tai en minä tiiä, jos koittaa kohtuukäyttöjuopottelutrendi ja vanhat totuudet vanhentuvat.
Aika hyvä päivähän tää oli. oikein vakavan seurustelun aikaan kaikki lauantait meni yleensä aina ihan vituiksi, eikä
siihen toistuvuuteen ollut mitään tieteellistä tai akateemisesti osoitettavaa syytä tai erityistä alullepanevaa tekijää.
sitten ne kiertymät siirtyi tiistaiksi ja yksi sellainen siitä kaikesta sitten lopun tekikin ja hyvä niin, voin tänään sanoa.
ja uuteen nousuun huomenaamulla
Aurinko nousee: 06.20
Aurinko laskee: 20.33
Päivän pituus: 14 h 13 min
Maailman sää juuri nyt
Kuumimpia paikkoja
+40° San Alejo, El Salvador
+40° El Cubolero, Honduras
+37° Al Balyanā, Egypti
Kylmimpiä paikkoja
-28° McMurdo Station, Antarktis
-27° Tiksi, Venäjä
-27° Taloyoak, Kanada
==> emmä haluu muualle - näin on hyvä ja sarastus vaikuttaa tulevan varmaan taas känniunien kautta,
mutta vaihtuu nopeesti selkeepäiseksi ja moitteettomaksi toiminnaksi ja kirkkoonkiin ehtii halutessaan…
Joo, hyvää iltaa rakkaat… Tai puoliyöhän se jo paukkuu. No paukkuu; ei ,apua. Ei paukkuja.
Mukava huomata, että linjoille (ei siis Kallion linjoille, ja miksi ei niillekin) ilmestyy vanhoja konkareirta. Aina se lämmittää vanhan alkoholistin sydäntä, kun löytää näitä menestystarinoita täältä(kin).
Siis, että. Olisi ilmeisesti pitänyt olla hiljaa. Mutta kyllä täällä sellaista seuraa on, että ei ihan malta olla poiskaan.
Nostan pikapuoliin uniketjun. Yhdesäntoistasataa;) nautit sukupuolivapaata suosiota. Alkaa vähän kyllästyttää nuo unet…
Panen maata kuitenkin.
Hyvää yötä rakkaat alkoholistit ja alkoholismista jo paraantuneetkin!
^ Joo morjesta ja huomenta Tapsa ja muut lukukykyiset,
oisko liian aikaista kuitenkin vielä tän päivän positiivisuudesta erikseen mainita, mutta jo tähän mennessä tapahtunutta: ennen klo seiskaa syväunesta täystodellisuuteen, sumuisen maiseman tsekkaus ja täkit pyykkikuormaan, kermakafé !
Saako kirjoittaa kahdesti peräkkäin samalla nimmarilla ? mitä sanoo ketjun aloittaja ?
Keräsin iltapäivään mennessä positiivisuuksia.
Ne Kallion linjathan on varsin mainioita linjoja myös. ja niitä vilahtelee tässä Maukka Perusjäbän “Kallio” videossakin. Hyvä biisi, ja tätä Maukan uudempaa tuotantoa, kun Jätkä on kasvanut isoksi mieheksi. Siis: isoksi.
youtube.com/watch?v=NO4YOSj12O4
Itse en ole ihan noilla hoodeilla asunut, mutta tuttua seutua muuten. Edellinen kouluni oli niillä main, ja koulumatkani keskeinen osa oli kivuta Hakaniemen metroasemalta Toista linjaa pitkin kohti Sturenkatua.
Sitä ennen tuli vietettyä seudun kuppiloissa koko viime vuosikymmen. Hello there, Roskapankki, en ole tulossa enää.
Tämä kaikki on kuitenkin ihan positiivista tänäkin keväisenä sunnuntaina, jonka aurinkoisuus hipoo jo kesäisyyttä.
Ja eikös vain yhdytä kaikki siihen positiivisuuteen, että tänäkään sunnuntaina ei ole krapulaa!
PS. Tiesittekö muuten, että se Fredin “Kolmatta linjaa” -biisissä mainittu Oiva-ravintola (“saa Oivan portsari lantin…” on edelleen olemassa samalla paikalla ja samalla nimellä. Sinne voi mennä vaikka kaffille.)
-lenkki
-aurinko
-erittäin hyvin nukuttu yö!
-111 päivää raittiina, joka on päivän enemmän mitä pisin aika pariin vuoteen.
-ystävien tapaaminen
Joo oli tää ihan kelpo päivä iltaankin asti ja ekan kerran pitkään aikaan juoppohulluton yö.
saatan koittaa jollain douppicombolla saada niitä härötiloja takaisin, jos ovat liian kauan
poissa mun yöohjelmasta. sain päivällä jutella fiksun, tulevan naisopettajan kanssa pitkään
ja kirjoiteltuakin tuli jokunen timma - tästä on hyvä lähteä kohden vakavampia aikoja.
ja olen tietoinen, että muutos on olemassa ja sen tapahtuminen on mahdollista.
mulla ei kuitenkaan ole äänestysoikeutta ja mahdollisuutta rekisteröityä
amerikkalaiseen vaalijärjestelmään. huutoäänestin sen sijaan tän
päivän viunattomuuden puolesta ja hajaääniä ei tullut esille
toisessakaan tarkistuslaskennassa nauhoitinlaitteesta…
