Politiikka-lanka

Nyt onkin paikallaan äänestää Haavistoa jo ekalla kierroksella, kun asiantuntijat spekuloivat gallupien valossa, että myös Jussi Halla-aholla saattaa olla mahdollisuuksia päästä toiselle kierrokselle. :grimacing: Ja jos pääsee, hän tekee sen ohittamalla Haaviston.

Stubb päässee toiselle kierrokselle ilman muuta, joten kamppailu toisesta jatkopaikasta voi olla Haaviston ja Halla-ahon välinen skaba. Loput ehdokkaat lienevät jo pelin menettäneet, joskin Andersson, Harkimo ja Essayah ovatkin mukana vain muistuttamassa että heidänkin puolueensa ovat olemassa.

Toisella kierroksella Halla-aholla tuskin olisi mitään tsänssejä Stubbia vastaan, mutta hänen pääsynsä ylipäätään toiselle kierrokselle olisi minusta kuumottava ajatus. En nyt viitsi rasittaa ketään perustelemalla miksi, mutta saatan sen joskus vielä tehdä. :grin:

Persuilla on jo pidempään ollut varsin vankka kannatus, joten miksei olisi presidenttiehdokkaallaankin. Ei Huhtasaarellakaan mitenkään huonosti mennyt viime pressanvaaleissa, vaikka on paljon pölömpi tapaus, kuin Halla-aho. Arvot yhteiskunnassa ovat koventuneet, eikä se ole edes mikään suomalainen keksintö. Sama ilmiö tapahtuu ympäri Eurooppaa ja rapakon takanakin, niin pohjoisemmassa, kuin etelämmässäkin. En minä siitä pidä, mutta niin se vain menee. Ihan tyypillinen, historiasta tuttu sykli; kun ajat ankenevat, etsitään helppoja ratkaisuja milloin mistäkin, vaikka se helppoja ratkaisuja hakeva äänestäjä lopulta vain kusisi hommassa omille kintuilleen.

Jos olisi sellainen hypoteettinen tilanne, että toisella kierroksella vastakkain olisivat Halla-aho ja Aaltola, kumpaa äänestäisit? Minä äänestäisin siinä konkurssissa Halla-ahoa. Verta itkien sen tekisin, enkä olisi ylpeä itsestäni, mutta joskus tytön pitää tehdä, mitä tytön pitää tehdä :sob:. Vaaleissa nukkuminenkin tulisi siinä vaiheessa mieleen, mutta se ei kuulu tapoihini, eikä mitään hyödyttäisikään.

Stubb vs. Halla-aho -tilanteessa äänestäisin tietenkin Stubbia, vaikka juuri tuossa ylempänä huutelin, etten äänestä kokkaria ihan periaatteestakaan :grin:.

Jos toisella kierroksella tosiaan olisi vastakkain Aaltola ja Halla-aho, kyllä minä Aaltolan valitsisin. Olen jopa samaa mieltä monista hänen linjauksistaan Venäjän suhteen, joskin ne samat linjaukset on kuultavissa muillakin ehdokkailla.

Minua ei ehkä persuissa ärsytä pelkästään se asenteiden ns. “kovuus”. Onhan ns. kovia asenteita kuulunut ajan saatossa Kokoomukseltakin, eikä Kokoomus ärsytä minua yhtään niin paljon (eräitä persuhtavia teresammallahtia ja attekalevoita lukuunottatta :grin: )

Persuissa tai ylipäätään maailman oikeistopopulisteissa minua ärsyttää se kaksinaamaisuus, jolla ne ovat pelanneet Venäjän ja Putinin pussiin, samalla muka jonkinlaista “isänmaallisuutta” uhoten. Viktor Orban, Matteo Salvini, Marie Le Pen, Donald Trump ynnä muut persujen aatetoverit: Putinin sylikoiria ja sätkynukkeja koko poppoo.
Eikä tätä muuksi muuta Halla-ahon ukrainan kielen taito, tai että hän on persuksi poikkeuksellisen venäjäkriittinen.

Oikeistopopulisteille tyypillinen valehtelu, uhriutuminen, asioiden vääntäminen ylösalaisin, disinformaatiolla pelaaminen, kaikki kuin suoraan Kremlin pelikirjasta kopioitu. Samoin hyökkäykset vapaata mediaa, vähemmistöjä ja oikeusvaltioperiaatteita vastaan.

Ja nyt nämä Halla-ahon surkuhupaisat rikosilmoitukset Iikka Kivestä ja Aino Tuomisesta. :sweat_smile:
Sananvapaus siis todellakin Halla-ahon ja persujen mielestä kuuluu vain persuille, ei muille. Fasisti-nimitys ei edes ole erityisen herjaava, vaan sillä on perustelunsa. Rikosilmoitus siitä on yhtä hupaisaa, kuin jos Li Andersson haastaisi jonkun oikeuteen siitä että häntä on kutsuttu “vassariksi” tai “feministiksi”. :smiley:

Kävinpä tänään jo äänestämässä ja raapustamassa lipukkeeseen numeron 10. Ihan riemumielin en sitäkään tehnyt luettuani Iltalehdestä jutun Pekan joistakin männävuosien kömmähdyksistä, kuten hyväuskoisuudesta Venäjän suhteen ja muinaisista aikeista vähentää puolustusvoimiemme kapasiteettia.

Maanpuolustuksen suhteen Pekka sitten korjasi isosti osakkeitaan neuvottelemalla Suomen Natoon kauan ennen Ruotsia ja allekirjoittamalla liittymisasiakirjat.

Hyväuskoinen hölmöys Venäjän suhteen on Suomessa toki ylittänyt puoluerajat. Haaviston ohella myös Stubb ilmeisesti uskoi aikoinaan, että Venäjästä kehittyy kivasti rauhanomainen demokratia, jos siihen suhtaudutaan ystävällisesti. No ei kehittynyt.

Jussi Halla-aho puolestaan johdatti persut Europarlamentissa venäjämielisen ja putinistisen äärioikeiston kanssa samaan liittoumaan. Euroopan ja koko maailman äärioikeisto on nauttinut Putinin suurta suosiota ja tukea, ja esim. Unkarin Orban tekee kaikkensa tällä hetkelläkin antaakseen Putlerille vastapalveluksia.

Ai niin mutta osaahan Halla-aho puhua ukrainaa.

Ihan hyvä presidentti voisi olla myös Olli Rehn. Harmaa ja hötkyilemätön, tasainen ja ennalta-arvattava. On saanut myös pisteitä hiillostamalla Halla-ahoa viime tenteissä.

Li Anderssonista tykkään ihmisenä todella paljon. Hän on poliitikoksi ihastuttavan suorapuheinen, sanavalmis ja samalla välkky. Hänen kanssaan lähtisin mieluiten kaljalle. Valitettavasti hänen puolueensa on minulle himpun verran liian punainen.

Entäs sitten Jutta? Kuvaavaa, että tätä kirjoittaessani unohdin Jutan ihan kokonaan. Hän liukeni jonnekin tapettiin, melko samaan tapaan kuin demarien presidenttiehdokas viime presidentinvaaleissakin vuonna 2018. (Mikä sen nimi oli?)

Jos meinaa löytää Suomesta eturivin poliitikon ja varsinkin ulkopolitiikassa vaikuttaneen poliitikon, joka EI olisi männävuosina ollut enemmän tai vähemmän rähmällään Venäjän suuntaan, niin aika harvassa ovat. Ihan yleinen ja yleisesti hyväksytty linja oli se, että pidetään tämmöiset kivat diskuteeraus- ja pokkurointivälit Venäjään, niin sillä sen kanssa pärjäillään. Aivan perseestä se oli, mutta ymmärrettävää miksi näin toimittiin. Jos Ukrainan sodasta jotakin hyvää seurasi, niin se, että viimeinkin loppui se Suomen Venäjän edessä konttaaminen.

Entisenä pasifistina en hirveästi osaa moittia ketään toista siitäkään, jos on joskus möläyttänyt jotakin puolustusvoimien kapasiteetin vähentämisestä. Tietysti Suomessa vahva maanpuolustus on aina ollut äärimmäisen tärkeä, mutta ovat ajat joskus olleet vähemmän kriittisiä. Aika aikaa kutakin. Harva on koko elämäänsä samaa mieltä kaikista asioista ja näiden jälkeenpäin jossittelu on yleensä turhaa. Kyllä se kelkka tuppaa porukalla kääntymään tilanteiden mukaan, pl. jotkut totaalisessa ideologisessa poterossaan jumittavat hörhöt, mutta ei sellaisia tässä presidenttikisassa ole mukana.

Kymppiä äänestetty täälläkin. Tiedä sitten, kuinka riemumielin yleensä äänestän ketään. Aikalailla nk. pienimmän pahan -periaatteella teen äänestyspäätökseni. Toistaiseksi ei ole tullut vastaan poliitikkoa tai puoluetta, jonka kanssa olisin kaikista asioista samaa mieltä ja jota fanittaisin varauksetta. Tällä en tarkoita, etteikö hyviä poliitikkoja olisi.

No, nämä vaalit menevät, miten menevät ja todennäköisesti lopputulos ei ole mikään katastrofi. Jenkkilän pressanvaalit sen sijaan ovat alkaneet enemmänkin jännittää. Venäjän pressanvaaleissa ei paljoa jännittämistä olekaan, ellei Putin nyt mene ja kuole :grin:

Kirjoitin yli viikko sitten:

Tuula Haatainenhan se oli, se demarien presidenttiehdokas 2018. Äänisaalis 3 %, :slightly_smiling_face: Jännä karma, miten demareilla juuri presidentinvaalit ovatkin menneet mönkään jo vuodesta 2012 asti. Eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa kun menestys on ollut isompaa, ja puoluekannatusmittauksissa demarit kärkkyy kärkipaikkaa tällä hetkelläkin.

Ennen muinoin SDP on jyrännyt presidentinvaaleissakin. Meillähän oli joskus peräti 30 vuoden putki demaritaustaisia pressoja: Koivisto, Ahtisaari, Halonen.

Nykyhetken presidentinvaalissa Jutta Urpilainen jäi aluksi pimentoon tai ainakin Anderssonin varjoon, mutta viimeisen viikon tenteissä vauhtiin pääsi varsinainen “räyhä-Jutta”. Etenkin viimeisessä Ylen väittelyssä.

Koko Ylen väittelyähän 25.1. haukuttiin siitä, että se oli kuin eduskuntavaaliväittely, jossa ehdokkaat pakotettiin vääntämään talouspolitiikasta, joka ei edes varsinaisesti kuulu presidentille.
Tämä kuitenkin sopi erinomaisesti Urpilaiselle ja Anderssonille, jotka pääsivät höykyttämään Orpon hallitusta. Meno muistuttikin parhaimmillaan (tai pahimmillaan) eduskuntavaaliväittelyä, joka saattoi tuntua piristävältäkin.
“Jutta rakas!” voihkaisi Alex kärsivänä. :grin:

No niin, “Jutta rakkaan” äänisaalis saattaa jäädä 5 % tienoille. Veikkaan, että supliikkimies Stubukka vie 23 % ja dj-Pexi 20 %, ja nämä herrat ovat toisella kierroksella. Heidän puolueensa ovat erilaisia, mutta muuten nämä kaksi keski-ikäistä mutta nuorekasta liberaaliherraa muistuttavat toisiaan niin, että Jukka Lindström kutsui heitä “politiikan Tatuksi ja Patuksi”.

Mestarin palvojatkin aktivoituvat ehkä sen verran, että Halalallallah kipuaa kärkikaksikon kintereille 19 prosenttiin, mutta jää auttamatta kolmoseksi. Tosin, vaikka hän pääsisikin toiselle kierrokselle, gallupien mukaan hän toisella kierroksella häviäisi kaikille muille ehdokkaille, vaikka vastassa olisi sitten Hjallis tai Aaltola. :grin:

Aaltolaa kävi jo jossain vaiheessa vähän sääliksi. “En osaa tätäkään kunnolla.” :face_with_diagonal_mouth: Ylimielisyyttä on äijästä kyllä höylätty pois tässä ruljanssissa. Mutta ehkä tämä onkin vasta alku hänen poliittiselle uralleen. Eurovaalit on tulossa jo kesällä.

^ Hah, ennustin “Mestarin” äänestysprosentin täysin nappiin. :grin:

Stubukan ja Pexin prosentit ennustin hieman alakanttiin ja Urpilaisen piirun verran jopa yläkanttiin.

Kävin jo äänestämässä ennakkoon Pexiä toisella kierroksellakin, vaikka joltain kohdin Stubb saattaisi olla minulle jopa oikeampi valinta. :thinking: Olen Stubbin kanssa samaa mieltä esimerkiksi Naton esikunnasta Suomessa. Se voisi olla hyväksi siinä vaiheessa jos Venäjä rupeaa niin hulluksi että alkaa testaamaan Naton 5. artiklan toimivuutta Suomen kustannuksella.

No, gallupien valossahan nyt näyttää kyllä siltä että Stubb on uusi presidentti. Äänestin nyt kuitenkin Pekkaa presidentiksi kolmannen kerran, kun tein niin jo 2012 ja 2018.

Oli uusi pressa kuka tahansa, kateeksi hänen hommaansa ei käy. Suomessa velloo valtaisat työtaistelut, joihin presidentiltäkin odotetaan kannanottoa, vaikka niihin puuttuminen ei hänelle virallisesti kuulukaan. Sen lisäksi Venäjä saattaa hyvinkin hieman “testata” Suomen uutta presidenttiä jollain pikku jäynällä.

Toivottavasti Alexille ei tule Mäntyniemessä kovin pahasti Firenzeä ikävä.

Onko presidenttiehdokkaan seksuaalisesta suuntautumisesta tarpeen keskustella julkisesti? Siis tietenkin tilanteessa, missä ehdokas on avoimesti jotakin muuta, kuin hetero. Mielestäni on. Asialla ei pitäisi olla mitään väliä, MUTTA kun sillä nyt vain edelleen ON paljonkin väliä. Jos äänestäjistä kolmannes on siltä mieltä, että Haaviston homoseksuaalisuus on kynnyskysymys äänestää häntä, keskustelu todellakin on paikallaan. Ei niinkään Haaviston(tai muunkaan ehdokkaan) presidenttiyttä koskien, vaan yleisesti asenteita seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Tässähän ne nousevat hyvin esiin. Se on asia erikseen, miten ja missä tilanteessa keskustellaan ja onko asiaa tarpeen nostaa suuresti esiin presidenttitenteissä, jotka nyt muutenkin ovat menneet kummallisiksi viihdeohjelmiksi IMO.

Kun sanoin, että asialla ei pitäisi olla mitään väliä, tarkoitin todella MITÄÄN. Monille näistä liberaaleista, jotka älähtivät niistä Ylen toimittajan kysymyksistä, sillä nimenomaan on väliä, että Suomeen saataisiin avoimesti homo presidentti. Itse myönnän ihan, että asialla on minulle merkitystä. En äänestänyt Pekka Haavistoa siksi, että hän on homo, mutta jos hänestä tulisi pressa, olisin kyllä hyvin ilahtunut, että tällainenkin edistysaskel saatiin otettua Suomessa. Maailma ei todellakaan ole valmis seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiassa niin pitkään, kun näillä asioilla on merkitystä puoleen tai toiseen.

^ Joo, on sillä kieltämättä jotain merkitystä suuntaan tai toiseen. Ja läpivalaistaanhan presidenttiehdokkaat muutenkin melko läpikotaisin heidän yksityiselämäänsä ja menneisyyttään myöten, sellaisistakin asioista jotka eivät presidentin tehtäviin virallisesti kuulu.

Avoimesti homoseksuaalinen presidentti voi olla myös rohkaiseva esimerkki seksuaalivähemmistöjen itsetunnolle ja heille jotka ovat yhä kaapissa.
Latviassahan on jo avoimesti homo presidentti, eikä siitä ole aiheutunut ainakaan mitään haittaa kenellekään.

Suomessa on tosin sitten sellainen instituutio kuin itsenäisyyspäivän Linnan juhlat, johon moni suhtautuu melko konservatiivisesti, vaikka muuten olisi suvaitseva. Se kuulostaa ehkä hieman kummalta, mutta monet suomalaiset mieltävät juuri linnanjuhlat sellaiseksi traditioksi, jonka perinteeseen kuuluu avioliitossa oleva heteropari isäntäparina.
On siis paljon suomalaisia, joiden mielestä ulkoministeri tai ehkä jopa pääministeri saisi olla homo ihan vapaasti, mutta Linnanjuhlien isäntänä: nou way! :scream:

Minulle toki sopisi Pekka ja Antonio ihan hyvin Linnanjuhlienkin isäntäpariksi, mutta monelle suomalaiselle ei, valitettavasti.

Huvittavaa, kun jotkut persut tai persuhenkiset ovat ilkkuneet vaalien jälkeen, että “No niin, siitäs saivat vihervassarit ja Haavisto hävisi taas”. :sweat_smile:

Voisin itse tunnustautua mainitun laiseksi, “vihervassariksi”, eikä vaalitulos harmita minua juuri lainkaan. Päinvastoin; Alex kelpaa minulle pressaksi oikein hyvin. :kissing_heart:
Vaalivalvojaisissa nähtiin jopa herkistäviä hetkiä, kun finalistit kehuivat ja kiittelivät toisiaan rehdistä kampanjasta.

Toisekseen; pressanvaalihan ei ole puoluevaali vaan henkilövaali. Haavisto ei myöskään ole mikään leimallinen “vihervassari”, vaan on aina edustanut Vihreiden porvarillista laitaa, ns. sinivihreitä.

Kumpikin finalisti sai tukijoita sekä oikealta että vasemmalta. Esim. vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes kannatti Stubbia, ja ultrakapitalisti Björn Wahlroos kannatti Haavistoa.

Joillekin äänestäjille valinnan ratkaisi ehkä sitten se, että Haavisto on homo ja Stubb on oletettu heteroksi. Onhan hän heterosuhteessa nykyisin ja lapsiakin on.

Moni ei ehkä tiedä, että Alexander Stubb on vuonna 2004 Kokoomuksen Nykypäivä-lehdessä kertonut olevansa bi-seksuaali. :slightly_smiling_face:

Minulle tai kellekään järkevälle ihmiselle tällä ei toki ole mitään merkitystä, mutta ehkä joku fundamentalisti tai homofoobikko oikeasti laski äänensä sen varaan, että ehdokas on umpihetero. :grin:

Näin näissä presidentinvaaleissa sitten kävi. Ei tämä lopputulos minua mitenkään yllättänyt, mutta olen kyllä aikas pettynyt. Tämä voi kuulostaa vähän huonon häviäjän puheelta, mutta ilmeisesti Suomen kansa ei vielä ollut valmis avoimesti homoseksuaaliin presidenttiin.

Stubb on toki ihan fiksu ja pätevä ja selvinnee kunnialla pressapestistään, mutta Haavistolla on enemmän ulkopoliittista kokemusta, mikä on se tärkein asia pressan duunissa. Muutenkin Haavisto on enemmän ns. kansanmies, kuin elitistinen ja jokseenkin ylimielisen oloinen Stubb. No, näillä mennään, eikä tämä minulle mikään suuri ongelma ole.

Vuoden loppua kohti onkin jännät paikat millaisen katastrofin se totaalisekopää, sekä kliinisesti kuollut dementikkoukko onnistuvat saamaan aikaan Jenkkilän pressanvaaleissa :roll_eyes: :grin:. Jenkkien demarit ajattelivat ottaa varman päälle Bidenin kanssa, mutta eipä moinen “varman päälle ottaminen” taida johtaa mihinkään hyvään :thinking:. Mahtaako se pappara olla edes hengissä marraskuuhun mennessä.

Jestas sentään, mikä maailmanlaajuinen suru Aleksei Navalnyin kuolemasta :open_mouth:. UPI:n Charly Salonius-Pasternak oli ainut(No, ainakin Suomessa), joka uskalsi sanoa julkisesti ääneen sen, minkä jokainen vähänkin aivosolujaan käyttävä on tiennyt jo vuosia. Muut ovat Sauli Niinistöä myöden “kyllä Aleksei Navalnyi oli hieno mies” -psykoosissa :roll_eyes:. Se on totta kai aina hienoa, jos joku vastustaa Putinia. Navalnyi oli myös puhtaasti poliittinen vanki, siitä ei pääse mihinkään. Muuten sitten tekisi mieli käyttää sitä voissa paistamis -sanontaa, mutta A) se olisi epäkorrektia ja B) en tietenkään ajattele, että kaikki venäläiset ovat paskoja ihmisiä.

Toki Navalnyi oli monelle venäläiselle sankari aivan ymmärrettävistä syistä. Heidän asioitaan ja yhteiskuntaansa hän pyrki ajamaan paremmaksi. Suomalaisena ja eurooppalaisena en voi pitää kovin hienona tyyppinä ihmistä, jolla on ihan ne samat suuri ja mahtava Venäjä ensin ja vitut muista -aatteet, kuin kaikilla Venäjän valtaapitäneillä viimeiset tuhat vuotta ainakin.

Navalnyi osasi kyllä hienosti lännen mielistelyn silloin, kun siltä suunnalta sai elintärkeää apua. Ei hän tyhmä ollut. Tyhmiä ovat ne, jotka menivät täysillä siihen halpaan.

Navalnyin kuolema on tietenkin tärkeä ja kiinnostava uutinen siinä, missä kaikki muutkin Venäjän sotkut. Itseäni mietityttää paljolti se, miksi hänet pidettiin hengissä noinkin pitkään. Moni vähemmän kuuluisa ja vaikutusvaltainen oppositiovaikuttaja tai muutoin vain Kremlille epämieluisa henkilö on päässyt hengestään paljon nopeammin. Liekö ihan taktisia shakinpeluuliikkeitä ollut tämäkin näytelmä :thinking:.

^ Nyt jää ehkä huomaamatta se, että Navalnyi oli hieno mies juuri sen takia, että hän uskalsi uhmata Putinia ja Putinin diktatuuria.
Lisäksi hän aidosti halusi lisätä demokratiaa Venäjällä ja vähentää korruptiota. Hän edusti toivoa siitä, että Putinin tyranniaa voi vastustaa.

Eihän kukaan ole väittänyt kai että Navalnyi olisi pyhimys, jossa ei ollut mitään negatiivista. Toki hän oli nationalisti, joka ehkä auttoi häntä saamaan Venäjällä senkin verran kannatusta kun hän sai. Oppositiotakin voi olla Venäjällä helpompi innostaa kamppailuun vallanpitäjiä vastaan, jos vetoaa isänmaan puolesta kamppailuun.

En tiedä millä tavoin Navalnyi “mielisteli länttä”. Tai mitä “elintärkeää apua” hän lännestä sai? Ainakaan se ei pitänyt häntä elossa tämän kauempaa.

Tyhmyydestä voi sitten valitettavasti olla montaa mieltä. Oliko Venäjälle palaaminen heti myrkytyksen jälkeen kovinkaan järkevää, vaikka odotettavissa oli vangituksi tuleminen? Vai oliko se peräti tyhmä teko? Vai oliko se taas vain suoraselkäisyyttä: Navalnyin taistelu oli Venäjällä, joten Venäjälle hänen oli palattava.

Tässä Salonius-Pasternakin heittoa kommentoi toimittaja Heikki Mulari, mielestäni varsin hyvin:

“Aleksei Navalnyi antoi venäläisille toivoa siitä, että Putin on lyötävissä. Navalnyin tavoitteena oli tehdä Venäjästä demokratia, ja sen vuoksi hänen toimintansa leimaaminen pelkkien ismien avulla on väärin”.
Kommentti: Suomalaistutkija kohautti Navalnyi-lausunnollaan – Tämän takia se meni täysin metsään (iltalehti.fi)

Ylen sivulla oli eilen mielenkiintoinen artikkeli siitä, miten Putinin Venäjä pyrkii hajottamaan Eurooppaa sisältäpäin.
Nämä viisi EU-maata joutuivat Putinin taskuun – professori avaa, mitä Venäjän toimista keskellä Eurooppaa on syytä tietää | Ulkomaat | Yle

Se ei tosin ainakaan minulle ole mikään “newsflash”, että Venäjä pyrkii tukemaan etenkin äärioikeistoa eri puolilla maailmaa, ihan vaan kylvääkseen levottomuutta ja vihaa länsimaiden yhteiskuntiin. Juuri siksi Venäjä auttoi Trumpin presidentiksi vuonna 2016, ja juuri siksi Venäjä on tukenut myös Euroopan äärioikeistoa, kuten Ranskan Le Peniä ja Italian Salvinia, joka on aivan avoimestikin ilmaissut olevansa Putinin puudeli.

Euroopassa äärioikeisto tuppaa olemaan myös EU-vastaista, joka varmaan miellyttää Putinia suuresti. Eri maiden äärioikeistolla ja Putinilla on myös yhteiset arvot: ns. “perinteiset” perhearvot, vähemmistöjen (etenkin sukupuolivähemmistöjen) vihaaminen, vahvan johtajan eetos jne.

Minua on jo pitkään mietityttänyt, että kun Putin on todistettavasti tukenut äärioikeistoa eri maissa, voiko muka olla, että hän olisi jättänyt läheisen naapurimaansa Suomen äärioikeiston ilman tukeaan?
No, se ei toki ole salaisuus, että jotkut pikkuiset marginaaliporukat kuten (ex-persu) Ano Turtiaisen VKK, ovat putinistisia. Mutta onhan Suomessa melko isokin oikeistopopulistinen puolue, joka on nyt hallituksessa. Kyseinen puolue on aina profiloitunut EU-vastaiseksi, ja sen edustajat ovat vuosien mittaan ilmaisseet ihailevansa Orbania, Trumpia, Salvinia ja niin edelleen. Vuonna 2021 tehdyn kyselyn mukaan juuri tuo oikeistopopulistinen puolue suhtautui Putinin Venäjään myönteisimmin.

Nykyisin puolueen kannattajat vetoavat toki siihen, että Jussi Halla-aho on aina suhtautunut kriittisesti Venäjään, mutta siinä kohtaa hän onkin poikkeus omassa puolueessaan.

Toki kuten Ylen artikkelikin kertoo, Venäjä ei tue vaivihkaa ainoastaan äärioikeistoa. Myös radikaali äärivasemmisto voi saada Putinilta tukea, kunhan vain herättää levottomuuksia ja rähinää länsimaissa.
Lisäksi vasemmistossa on sellaisia muinaisjäänteitä, jotka tottuivat mielistelemään Kremliä jo muinaisina Neuvostoliiton aikoina. Kyseiset vasemmistojäärät eivät ehkä ole vieläkään havahtuneet siihen, että Putinin Venäjä on äärioikeistolainen ja kapitalistinen diktatuuri, jossa kommunismi ei ole ollut vallassa enää yli 30 vuoteen.

Ano Turtiainen taitaa olla nykyään ex-VKK:kin. Jopa niille oli liikaa hänen Venäjä-mielinen hörhöilynsä. Vai mikä oppiriita siinä nyt tulikaan maapal… siis jonkin muotoisen maailman muodosta. Turtiainen nyt on sellainen hupiukko, että tuskin häntä Putinkaan ottaa kovin vakavasti.

Siitä en tiedä, onko Putin tukenut jotain yksittäistä, suomalaista puoluetta tai poliitikkoa, mutta miksipä hänen tähän asti olisi oikeastaan tarvinnutkaan. Koko Suomi, tai ainakin Suomen virallinen poliittinen linja, oli niin rähmällään Venäjän suuntaan aina vuoteen 2022 saakka, ettei siihen tarvinnut erikseen kaivella mitään äärioikeistolaisia himoputinisteja. Ukrainan sodassa hyvä asia on se, että siihen loppui viimein Suomen kieli keskellä suuta konttaaminen Venäjän edessä. Ymmärrän, miksi niin toimittiin, mutta aivan perseestä se silti oli.

^ Tuo on ihan totta, että hölmöä hyväuskoisuutta Venäjää kohtaan oli Suomessa kaikissa puolueissa ja koko politiikan kentässä aina vuoteen 2022 asti.

Jälkeenpäin kritiikkiä tästä on kohdistettu joihinkin tiettyihin henkilöihin, kuten presidentti Tarja Haloseen. Olen yrittänyt kysellä, että millä tavoin esim. Sauli Niinistön Venäjä-suhde ennen vuotta 2022 oli sitten erilainen kuin Halosen? Käsittääkseni Niinistö oli ihan yhtä ystävällisissä väleissä Putinin kanssa kuin Halonenkin, aina helmikuuhun 2o22 asti, vaikka Suomi osallistuikin pakotteisiin jo vuodesta 2014 asti.

Voidaan ehkä puhua jonkinlaisesta post-suomettumisesta. Vuonna 2021 Yle teki ansiokkaan historiadokumentin “Kylmän sodan Suomi”, joka löytyy yhä Areenasta.
Kylmän sodan Suomi | Yle Areena

Siinä Sofi Oksanen sanoo (siis vuonna 2021), että “Tulee menemään vielä pari vuosikymmentä, ennen kuin Suomi on henkisesti valmis esimerkiksi liittymään Natoon”.

No, sitten tuli vuosi 2022, ja saimme huomata että joskus asiat muuttuvatkin nopeammin kuin aavisteltu.

Lisäys:
Kaikesta hyväuskoisuudesta ja Kremlille kumartelusta huolimatta Suomi on ollut aina sen verran kaukaa viisas, että puolustusvoimista on pidetty huolta. :muscle: Niinpä Natoon liittyminenkin sujui niin sutjakkaasti, kun puolustusvoimien budjetti ylittää reippaasti Naton minimivaatimuksen.
Niin ikävää kuin se pasifismin kannalta onkin todeta, Venäjän uhkaa vastaan pätee vanha kyyninen viisaus antiikin ajoilta: jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan.

Persujen Timo Vornanen jäi sairauslomalle ammuskeltuaan kännipäissään baarin edessä. Minua on jo kauan ennen Vornasta ja puoluekantaan katsomatta hämmästyttänyt ja vituttanut tämä asia. Mikä helvetin juttu tämä on poliitikoilla, että jäädään aina saikulle heti, kun kämmätään jotakin työssä tai asemaan liittyen? Missä muissa duuneissa jäädään saikulle piilottelemaan ja pakenemaan vastuuta, kun tulee mokattua jotakin? Olen toki vähän jäävi sanomaan mitään, kun omat kokemukseni työelämästä ovat varsin olemattomat, mutta onhan tässä sivusta tullut seurattua yhtä sun toista.

Äitini oli viranomainen vielä työelämässä ollessaan. Mokasi joskus niin kuin nyt ihmisille mokia sattuu varsinkin pitkällä työuralla. Ei mitään puhettakaan mistään sairauslomasta, vaikka kuinka vitutti. Asia piti selvittää ja siinä sivussa olla hetken hyllytettynä, mutta ei se mikään ICD-koodin paikka ollut. Moni kaveri ja tuttu, sinikaulusduunarista pikkupomoon, on kämmäillyt töissään vaikka ja mitä. Eivät ole nekään olleet sairauksia ja syy saikulle, vaan siinä on sitten pitänyt mahdollisesti painaa entistä enemmän duunia saadakseen kämminsä korjattua, ihan sama kuinka paljon on itkettänyt.

Lakiin pitäisi varmaan kirjata sopeutumisrahan, taksikortin ym. kansanedustajan etujen lisäksi häpeäloma. Ellei moista ole sinne jo kirjattu :roll_eyes:.

Edit: Nyt luin, että kansanedustaja saa jäädä sairauslomalle omalla ilmoituksellaan. Tämä omalla ilmoituksella sairauslomalle -käytäntöhän on ollut monilla kunta-alan työpaikoilla jo vuosikymmenet. Nyt jotkin yksityisyritykset ovat myös ottaneet sen käyttöön ihan “uutena ja mullistavana” keksintönä. Kunta-alalla tuo on perinteisesti tarkoittanut maksimissaan 5 päivän, eli sen yhden työviikon, mittaista saikkua flunssan tai oksennustaudin vuoksi. Jos kyseessä on ihan oikea sairaus ja saikkua tarvitsee pidempään, silloin pitää toki hommata lääkärintodistus. Myös niissä tapauksissa, joissa jollakulla työntekijällä on jokaikinen maanantai se “oksennustauti”, aletaan herkästi vaatia, että menepä työterveyteen puhaltamaan alkometriin.

Mielestäni oikein hyvä käytäntö tuo, että flunssasaikkua saa pitää sen pari päivää omalla ilmoituksella. Ihan turhaa siinä on kuormittaa työterveyttä ja kipeänä raahata persettään lekuriin ns. kumileimasinlääkärintodistuksen vuoksi, semminkin, jos kyseessä on tunnollinen ja kunnollinen työntekijä, jolla on se flunssa kerran kymmenessä vuodessa. Näillä poliitikkojen häpeälomilla ei sitten ole mitään tekemistä näiden normaaleiden flunssasaikkujen kanssa, enkä hyväksy tuota meininkiä. Toivottavasti sentään ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton :grin:

^ Joo, samaa mieltä. Vornasen tapaus on muuten ollut taas näitä persujen seikkailuja, joille ei tiedä että pitäisikö itkeä vai nauraa. Koska kukaan ei kuollut eikä loukkaantunut fyysisesti, on pitänyt nauraa. :sweat_smile:

Tapahtumien kulku on tämän hetkisten tietojen valossa jo hillitön ja parodiahorisontin ylittävä. 54 -vuotias persumies ja poliisi kännää baarissa ja vikittelee 18- ja 19 -vuotiaita tyttöjä tarjoten heille juomia. Myöhemmin tulee riitaa (nuorempien?) miesten kanssa, jotka myös tahtovat neitosten seuraan. Sitten painitaan, ähistään, perkelöidään ja lopuksi paukutellaan vähän pyssyllä ulkosalla.
Persumiehen perustorstai. :ok_hand:

Mutta se minua yllättää, miten yllättyneitä monet ovat tapauksesta, joka on ihan loogista jatkoa persujen aiemmille seikkailuille ja kohuille.
Purraksi osoittautunut nimimerkki “riikka” kirjoitteli joskus netissä, että jos “hänellä olisi ase, ruumiita tulisi lähijunassakin”. Jussi Halla-aho puolestaan hekumoi ajatuksella homoseksuaalin ampumisesta päähän.
Teinityttöjen jahtaamisessa kunnostautui puolestaan Wille Rydman jo ajat sitten. Teuvo Hakkarainen pahoinpiteli ja pussasi väkivalloin kollegaansa Eduskunnassa.
Jne. jne.

Minä olisin yllättyneempi, jos mitään tämän kaltaisia hässäköitä ei persuille tapahtuisi vaikkapa pariin vuoteen.

PS. Ennen kuin joku ehtii huomauttaa, niin mainittakoon, että minä kyllä tiedän, että kyllä muidenkin puolueiden edustajat joskus töppäilevät ja heidän tekemisistään syntyy kohuja.
Ja Vornanen ei sentään tanssinut. :innocent:

^ Minä myönnän ihan suoraan olevani hyvinkin vahingoniloinen tästä Vornasen keissistä. Onhan se nyt helkkarin noloa, että puolueen, joka profiloituu suurena sisäisen turvallisuuden puolestapuhujana ja mm. on liikuttavan huolissaan katujengeistä ja siitä kuinka rikollista ainesta mamut ovat, edustaja pistää itse kunnolla ranttaliksi Helsingin yössä :laughing:. Vahingoniloa on kyllä riittänyt tämän hallitustaipaleen ajalla. Kaikki laajalti ulkomaillakin uutisoidut rasismikohut, Junnilan natsisympatiat ym. En tiedä, ovatko nämä kohut olleet persuille itselleen niinkään kiusallisia vai ainoastaan sulka hattuun :grin:, mutta Petteri Orpo ja poppoonsa, sekä muut hallituskumppanit ovat kyllä saaneet niistä harmaita hiuksia. Joo, en tykkää nykyhallituksesta sitten yhtään. Se lienee tullut selväksi.

Poliitikot ovat tosiaan yli puoluerajojen mokailleet vaikka mitä ja kohuja on tullut ja mennyt. Aseen kanssa riehuminen keskellä katua on kuitenkin mokailua sieltä vakavammasta päästä.

Aiemmin toki todettua, että Suomessa on kaikilla puolueilla ollut sinisilmäisyyttä ja höntti-hyväuskaisuutta Venäjää kohtaan. Mutta se, mikä on olennaista, on arvopohja, joka saattaa yhdistää puolueen Putiniin.
Rasti ruutuun, joka sopii sekä Putinin Venäjään ja että persuihin:

  • Eu-vastaisuus
  • “Vahvan johtajan” eetos.
  • Oikeusvaltiovastaisuus
  • Länsimaisen demokratiakäsityksen vastaisuus
  • Hyökkäykset vapaata mediaa vastaan
  • Vähemmistöjen viha, erityisesti LGBT-ihmisten vihaaminen.
  • Uhriutuminen “vainotuksi” joutumisesta. (“Ajojahti”, “russofobia”)

Teuvo Hakkarainen erehtyi vanhasta muistista ihannoimaan Putinin puudeli Orbania, mutta blokattiin sentään eurovaaliehdokkuudesta.
Jussi Halla-aho voi olla miten paljon tahansa Ukraina-myönteinen, mutta minä en pääse eroon siitä, että näen oikeistopopulistisen poppoon taustalla Kremlin ulokkeet.

PS. Persuissa on minua aina tavattomasti ärsyttänyt se ryssämäinen valehtelu, asioiden vääntely ylosalaisin ja etenkin se eeppinen uhriutuminen. Olisivat edes rehellisesti natseja, niin ärsyttäisi vähemmän. :grin: