Ja niin meni päihdeterapianeitsyys. Olo vähän voipunut, mutta kokemuksena ok.
Perussettiä. Olis ilmeisesti ihan hyvä, että välillä ihan tekis viinaa mieli, jotta oppis selviytymään mieliteoista. Harrastukset olis hyvästä. Antabusta kannattaa harkita, kohtuukäyttöä ei. Tai siis (ei sanatarkka lainaus) harvat siinä onnistuu sen jälkeen kun ovat vetäneet överiks. Ja päivä kerrallaan, muuten voi tuntua liian raskaalta.
Vaikuttais siltä, että olen dokuevoluutiossani käyny läpi kaikki kolme arkkityyppiä. Aluks join liikaa kerralla, sitten tissuttelin ja viimeisimpänä olen löytänyt sisäisen tuurijuopponi.
Well well, koska tulet viinapiru leikkimään kanssani
Olikos tuo nyt kertaluonteinen homma, vai menetkö vielä uudestaankin sinne? Mikä on fiilis, auttoiko tuo? Tai ainakin nyt sitten olet konkreettisesti tehnyt jotain juomisen kuriin laittamiseksi, mutta tuliko siellä jotain suuria ahaa-elämyksiä tai mullistavia vinkkejä, joita plinkin viisaat päät eivät ole vielä kertoneet?
Nooh Lämpömittari, kyl plinkkaajien kokemusasiantuntijuus on omaa luokkaansa Eli ei mitään uutta eikä mullistavaa.
Meen parin viikon päästä uusiks, mutta hämäräks jäi onko tossa joku “x käyntiä ja ohjaus eteenpäin”-automaatio.
Plinkkiin verrattuna toki esmes taustoja oli matalampi kynnys avata, en mä mitenkään pelkää tulevani tunnistetuks, mutten mä toisaalta halua esmes ammattiani kauheesti huudella. Kun se edes ei ole mikään viinaanmenevälle “sopiva” baarityöntekijä tai viihdeartisti. Toki toi nyt meni aika pitkälti siihen, että mä tarinoin siitä, miten olen 2000-luvun käyttäny. Ja vähän yritin puhua hauskojakin väliin. Täytyy ehkä ens kerralla tunnustaa, että pari kertaa saatoin ehkä annosmääriä pyöristää sit kuitenkin alakanttiin.
Ah, vielä päivän loppukevennyksenä, “saatanan työmaa” etenee, ja mies fiksailee parhaillaan “viinakaappia”. Sinne on nyt jopa laittaa pulloja, kun kummallinen ilmaanhaihtuminen on vähentyny. Ihan viileesti valkkasin myös matkoilta palatessa halvan viinan lentokentältä täydennystä. Ne saa juoda ketkä osaa.
[Onko tyhmää pitää talossa viinaa jos akka on juoppo…no, on toki. Mutta kun. Ja kyl mun pitäs muutenkin pystyä elämään asian ja alkon kaa.]
Nyt vähän oikasin. Löysin (terapeutin vihjeellä) oletettavasti kaupungin halvimman diagnosoi-se-itse-labran ja kävin otattamassa oikein laajat maksakokeet. Tuloksia pääsen kattelemaan parin päivän päästä. Sitten alkaa pelottaa, jos ne vieläkin on ihan vinksallaan (ja siinä tapauksessa täytyy toki ihan mennä lekurille). Jos ne taas on enempi vähempi ok, saatan kenties mennä niitten kanssa yksityiselle kerjäämään antabusreseptiä. Noin niinku pahan päivän varalle.
Miksei A-klinikalle uhostani huolimatta…no niiltä on kuitenkin pakko ottaa se aika, jonka ne antaa, eikä se oikein mun työtilanteessa ole toimiva ratkasu. Ja olen varmaan nollailemalla jo säästäny sen verran rahnaa, että voin vähän “panostaa hyvinvointiini”.
Noh, toisin kävi, sain labratulokseni, ja nehän ovat vielä karmeemmat kuin juhannuksen jälkeen. Eli mulla taitaa oikeesti olla jotain vikaa maksassa, jotain mikä ei pelkällä nollailulla parane.
Ei tullu mielenrauhaa, tuli kuolemanpelko. Vaihtoehdot on mahtavia, esmes kirroosi tai syöpä. Lievimmillään ehkä hepatiitti tai rasvamaksa.
Kenties leikin sittenki liian kauan.
Lääkäri ens-ens-viikolla, jossen hermostu ja mene yksityiselle.
Ai hitto Ja nykyisellä googlen aikakaudella, kun tulee juuri noita pahimpia vaihtoehtoja silmille, joita mielessään sit pyörittelee. Tuo lääkärin odottaminen viikkotolkulla voi olla todella henkisesti rankkaa aikaa, eli ehkä tosiaan sitä yksityistä kannattaisi harkita jos tuntuu että päässä ei pyöri mikään muu kuin kauhukuvat aamusta iltaan.
Muista että se voi yhtä hyvin olla jokin hyvin helposti hoidettavissa oleva. Ja olet sitäpaitsi hyvässä asemassa, kun olet aikaisin liikkeellä. Normaaliolosuhteissa olisit havahtunut vasta kun alkaisi oireita tuntumaan. Nyt pääset jo ennen oireiden alkamista lääkäriin maksa-arvojen tsekkaamisen ansiosta.
Kiits Lämpömittari, ei tunnu siltä, että olisin ihan just kuolemassa, mutta…
Oli sitten pakko miehellekin vähän tunnustaa. Ei toki historiallisia juomamääriä, mutta maksa-arvot. Sekin yritti kieltää googlailemisen ja kannatti yksityistä.
Joten tuomiolle ihan tässä justiinsa. Kyllä elämä voi olla jännää ja vauhdikasta ilmankin viiinaa…
Mulla menis päihdeterapiassa varmaan heti sukset täysin ristiin, kun ajattelen alkoholismista niin eri tavalla kuin valtavirta. Ajattelen, että juon siksi koska olen täysin yhteiskunnan ulkopuolella, aseksuaali ja köyhä. Nämä ovat ne syyt. En jaksaisi kuunnella mitään lässytystä että kaikki on minun heikon tahtoni vika, puhumattakaan jostain että alkoholismi olisi jokin sairaus. Bullshit. On ihan hyväksyttävää sortua jos tarpeeksi sorretaan. Noista terapioista saa aina sen kuvan että niissä kaikki pyritään todistamaan alkoholistin omaksi syyksi. Se ehkä toimii joillekin, sellainen “vittu mä olen paska”-nöyrtyminen, mutta ei kaikille. Alkoholismi on mielestäni reaktio. Jos se perintöä vanhemmilta, niin reaktio se on silloinkin.
Boheemi, mä yritän ottaa terapian pelkästään ratkaisukeskeisesti. Mun dokailu oletettavasti hirveän monen taustatekijän sekotus, joten luulen että on helpompi keskittyä ratkasuun kuin ite ongelmaan.
Yksityisellä käyty, pahin paniikki ohi vaikka oikeestaan kaikki diagnoosit jäi yhä mahdollisiks. Alkoholi- tai muu hepatiitti ehkä, rasvamaksa mahdollisesti, kenties sappivikaa. Kirroosia tai syöpää ei mainittu. Ens viikolla pitäs tutkia ja hutkia lisää.
Hemmentaali, valitettavasti en syö edes vitamiineja. Eikä myöskään lyhyestä lääkelistastani löydy oikein mitään potentiaalista aiheuttajaa. Voi siis toki olla myös jotain täysin alkoholista riippumatonta, mutta labra-arvot ja taustatiedot on niin sekavat, ettei lääkäri lähteny epäilemään sen enempää. Pelottaa ja kaduttaa toki. Kovastikin.
Muuten tänään vaihteeks ihan hyvä päivä olla Tyräkki. Olin pitkästä aikaa heittämässä ihan oman alan keikkaa, enkä ollu ihan pihalla tai jäissä. Ei mun ehkä oliskaan ihan pakko vaihtaa alaa. Jos joku vaan palkkais mut pitempiaikaisesti…
ai helvetti sentään… vasta äsken luin Tyräkki Sun kuulumisia.
ihan ekaksi: nyt malttia. …
toisaalta tajuan toki että varsin helppo sanoa.
mistä lie johtuvat nämä sun huonot veriarvot… vaihtoehtoja on kaiketi lukemattomia.
kuten juuri äsken mun miespuolinen ystäväni totesi (joka on lekuri) että myös esim. haiman väliaikainenkin häiriö (?) voi heikentää maksa-arvoja, tai, peräti vain ja ainoastaan korkeat sokeriarvot tekevät saman tempun, puhumattakaan keski-ikäisyyden “vyötärölihavuudesta”.
eli tuiki tavallista rasvaa on kertynyt liiaksi maksan ympärille.
toisaalta olet kovin nuori… joten ei ehkä tämä viimeksi mainittu eli rasvavyötärö ole se ongelma??
enivei paljon kannustusta Sulle.
ja malttia tosiaan asioihin sekä sitkeyttä setviä diagnoosia.
kuulolla ollaan jatkossakin.
Kiits Sylvia, ihan yllättävän hyvin on pää pysyny toistaseks kasassa, olen jopa nukkunu :mrgreen:
Siinä vaiheessa, kun tulokset sain näkyville, meinas kyllä seinät kaatua, katto pudota, happi loppua ja sydän pysähtyä. Erityisen vyötärölihava mä en ole, mutta en mä nyt toisaalta poissulkiskaan, että ihan sokerilla ja höttöhiilareilla olisin maksaani rasvottanu. Haimavikaa lääkäri ei pitäny todennäkösenä, mutta kilpirauhanen on yks optio monen muun joukossa.
Juhannuksen jälkeiset labrat oli lääkärin mielestä “ihan siistit” ja “vaan pelkästään” liiasta dokaamisesta kielivät, vaikka siis viitearvot ylitty kovinkin ilosesti, mutta nää uudet sitten olikin kryptisemmät. Lääkäri sanos myös, että vaikka GT:stä yleensä puhutaan dokausindikaattorina, niin he esmes ei sitä siinä käytä, kun GT reagoi kaikkeen muuhunkin. Ne jotkut punasolutilavuudet tms. on vissiin enempi herkkiä vaan alkoholil, mutta niitä ei ainakaan noissa uusissa ollu mukana.
Maanantaina ultraan, onneks en asu missään hemmetinkuusessa. Löyty nopeesti käyttöä dokaamisesta säästyneille rahoillekin.
Ajantappoa näin aamusti. Ihan tekis paria lohduttavaa shottia mieli. Näkyis ultrassakin sitten maksassa ainakin jotain toimintaa…
Noo, sikäli mikäli itteni tunnen, olen varmaan iltapäivällä taas ihan suht ok, ja panikoidun uudestaan sitten vasta kun on tulosten julkistamisen aika. En tiedä sanotaanko mulle tänään mitään alustavaa vai ei.
Vähän tää ihan viaton vähentely nyt karkas käsistä
Hyvät uutiset ekaks: mullei oo kirroosia eikä rasvamaksaa. Huonot uutiset: diagnoosista ei tietoakaan.
Eli oottelua ja kattelua, että mitä seuraavaks. Mutta kuten arvasin, mulla on tällä hetkellä taas ihan ok fiilarit. En nyt ainakaan ihan rikki ole maksaani juonu/syöny. Toki mahdollisissa diagnooseissa on yhä jäljellä kaikkee inhaa ja alkoholiperäistäkin.
No mutta, nollailu jatkuu. Ihan niinku en olis viinaan ikinä edes kieltäni kastanu.
Kirroosin puute on hyvä uutinen. Rasvamaksakin taitaa olla raitistelun aikana parantunut. Tai ainakin niin olen itselleni antanut ymmärtää, että käytännössä jokaisella suurkuluttajalta rasvamaksa löytyy.
Mutta toivottavasti mitään vakavaa syytä ei löydy. Tuttavapiiristä löytyy yksi tapaus, joissa maksa-arvot olivat kanssa korkeissa lukemissa, mutta mitään syytä sille ei löytynyt. Ja sitten ilman mitään syytä laskivatkin.
Kas totta, näinhän netti todella kertoo. Onhan mulla tässä melke 3 kk nollailua takana, jos sen viikon siitä välistä unhoittaa.
Mun piti jo viime viikolla listata nollailun top 5, mutta kun tuli sitten tota sählinkiä niin se jäi, joten josko nyt. Paremmuusjärjestykseen en kyllä osaa laittaa.
Nukahdan paremmin kuin varmaan ikinä. Pikkulapsiajasta en toki muista, mutta ainakin siitä eteenpäin olen ollut todella huono nukahtaja.
Fyysisesti olo on yleisesti hyvä. Päätä ei särje eikä vihlo, ei kuvota, eikä olo muuten ole pääsääntöisesti raatoisa.
Ei tartte säätää juomien ostamisen, kätkemisen, salajuomisen ja lopulta todisteiden hävittämisen kanssa.
Matkakuvissa en näyttäny keskimäärin erityisen turpeelta tai marinoidulta.
Omatunto ei kolkuta kovasti ja maailma on värikäs.
Kello on puol kymmenen lauantai-iltana ja mä meinaan nukahtaa.
Kävin viikolla kirjastossa ja Seppäsen Selvästi juovuksissa on ainakin alkuunsa viehättäny mua. Tosin täytyy ehkä lueskella sitä salaa, äijä ei ihmetelly aiemmin lainaamaani Lähteen Happotestiä, vaan luki sen vähän hihitellen itekin, mutta vähänkin syvällisemmät alan teokset vois sitä ihmetyttää.
Mitään varsinaisia kehityskeskusteluja meillä ei siis ole vieläkään käyty. [Miks mä nyt enää alkaisin sekottamaan pakkaa, kun homma on hallinnassa. Just nyt. Toistaseks. Tänään.]
Eli ei mitään uutta eikä mullistavaa.
Ja nykyisellä googlen aikakaudella, kun tulee juuri noita pahimpia vaihtoehtoja silmille, joita mielessään sit pyörittelee. Tuo lääkärin odottaminen viikkotolkulla voi olla todella henkisesti rankkaa aikaa, eli ehkä tosiaan sitä yksityistä kannattaisi harkita jos tuntuu että päässä ei pyöri mikään muu kuin kauhukuvat aamusta iltaan.
Voi siis toki olla myös jotain täysin alkoholista riippumatonta, mutta labra-arvot ja taustatiedot on niin sekavat, ettei lääkäri lähteny epäilemään sen enempää. Pelottaa ja kaduttaa toki. Kovastikin.
