Pluto esittäytyy

Hei kaikki!
Olen taustaillut pitkään ja saanut arvokasta tukea kirjoituksistanne. Päätin perustaa oman ketjun toivottavasti vähän päiväkirjamaiseksi selviytymistaisteluksi. Olen keski-ikäinen nainen pk-seudulta ja alkoholi vie minua enkä minä enää sitä.

Olen havahtunut, että tarvitsen apua, olkoon tämä yksi steppi eteenpäin. Olen työelämässä ja korona-ajan etäily ei tilannettani ole parantanut, päinvastoin. Alkoholia kuluu n. pari kertaa viikossa, kerralla 4-8 annosta, iltaisin, salaa.

Mihin tunnetiloihin juon, tylsyyteen, yksinäisyyteen, itsensä palkitsemiseen, ketutukseen, aina löytyy syitä. Vaikutuksena alakulo, saamattomuus, lihominen, tuttuja varmasti monelle.

Minun pitäisi varmaan olla tuolla lopettajien puolella mutta täällä on aktiivinen mukava ja toisia tukeva tunnelma, täällä siis!

Päivä 1 tänään. Huomenna on varmasti taas parempi päivä kuin (aina) tämä eka on. Kohta nukkumaan, toivottavasti saan nukuttua edes kohtuullisesti.

Tsemppiä kaikille, kirjoitellaan!

Moi ja tervetuloa Pluto!(ootko koira vai planeetta :smiley: )

Joo tuttuja ajatuksia kirjoitat. Tää plinkki on siitä hyvä että voi kirjotella omasta juomisestaan ja lukea muiden juttuja, niistä saa vertaistukea vaikeissa tilanteissa. Ja miettii enemmän omaa juomistaan, kun siitä kirjoittaa. Pitkä prosessi tää kuitenkin on, mutta pikkuhiljaa eteenpäin. Tsemppiä sulle!

Tervetuloa Pluto!
Tänne olet todella tervetullut, vaikka me kaikki emme olekaan lopettajia täällä. Jos vaan kestät sen, että me joskus kerrotaan siitä kuinka kivaa meillä on ollut alkoholin kera tai pidättäydyt niitä juttuja lukemasta niin viihdyt täällä varmasti. Hyvää porukkaa riittää ja kaikkia kannustetaan. Onhan täällä useampikin, jotka ovat lopettaneet kokonaan vaikka aloittivat täältä. Saa sitä vähentään nollaan niin halutessaan.

Tervetuloa joukkoon Pluto!

Vähentämisen tavoitteena voi tosiaankin olla viikko, kuukausi tai vuosi ilman alkoholia. Kirjoittele lisää tuntemuksiasi, se auttaa jäsentelemään omia tavoitteita ja ajatuksia. Täältä saat myös vertaistukea heikkoja hetkiä varten.

Kiitos tervetulotoivotuksista!

Nimimerkkiä valkatessa mielessä oli ihana Pluto-koira:)

Päivä 2. Semi-ok työpäivä noin niin kuin aikaiseksi saamisen osalta. Sitten kävelylenkki kaverin kanssa ja päälle teetä ja näkkäriä. Vitsit mikä ilma ja hiirenkorvat puissa!

Nollapäiviä on tavoite kerätä nyt yksi kerrallaan. Henkisesti olen tämän tilanteen takia kahlannut niin pitkään pohjamudissa, että nyt on tarve etsiä niitä positiivisia juttuja jokaisesta (nolla)päivästä.

Suihkuun ja ehkä vähän Netflixiä nyt illalla.

  1. päivä. Olen päässyt iltaan ilman alkoholia. Normaalisti näin perjantaina tässä vaiheessa olisi varmasti juotu siideri jos toinenkin.

Tänään olen tehnyt töiden jälkeen tikusta asiaa, pitänyt itseni kiireisenä. Viikonlopulle suunnitteilla hyödyllistä tekemistä ja hieman ihmiskontaktejakin, ei liikaa, taidan nykyisin olla hieman erakko. Siitäkin kenties erkaantuu ja sosiaaliset kontaktit alkavat kiinnostaa enemmän kun toipuminen etenee.

Jännä nähdä, miten neljäs ja viides alkoton päivä menevät, yritys niiden saavuttamiseksi on kova. Ne ovat yleensä vaikeimmat minulle. Olen lukenut täältä monesta keskustelusta, että sama on useammalla muullakin. Johtuneeko siitä, että kun fyysinen olo paranee, riippuvuus alkaa taas kuiskailla, että kyllähän ne pari niin hyvältä maistuisivat, kun on niin hieno ilmakin. Tai minkä syyn nyt ikinä juuri sillä hetkellä mieli keksiikin.

Toivottavasti tulee hyvät yöunet ja kiitän itseäni aamulla tämän päivän nollailusta. Viime yön nukuin surkeasti, yleensä onneksi seuraava yö on parempi.

Tsemppiä kaikille!

Tervetuloa minunkin puolestani Pluto! Kaikki kuulostaa tutulta ja todellakin myös tuo 4. ja 5. päivän tuska. Kovasti tsemppiä sulle. Päivä, ja joskus tunti kerrallaan.

Kiitos tsempeistä Ameeballekin!

No niin, nollapäivä nro 4 melkein pulkassa. Juon teetä.

Kävin tänään hakemassa vähän kukkia puutarhakaupasta. Kun olin ajamassa kotiin, iski ihan hirveä alkoholihimo. Siinä sitten puristin rattia ja hoin itselleni, että minuutti kerrallaan nyt. Ja mistähän tuokin himo johtui - siitä opitusta tavasta, että viikonloppuna vapaalla keskellä päivääkin on täysin mahdollista palkita itseään siiderillä. Laittais niitä kukkia pihalla ja fiilistelisi.

Oon niin alussa tän tilanteeni kanssa. Huoh. No mutta päivä neljä melkein taklattu.

Liittyen tunnetiloihin, itse koen himoa alkoholiin voidessani hyvin, siis nyt paraikaa tyyliin “IHANA päivä! KEVÄT ja VALOA! IHANAA! Käydään hakemassa 24 tölkkiä olutta! Musiikkia! Uutta ja tuntematonta! Kohta voidaan vielä PAREMMIN!”

Jotenkin tuolleen, jos pääsit jyvälle. Siitä se lähtee, vaikea vastustaa.

^*En siis koskaan varsinaisesti halua juoda surullisessa mielentilassa, kummallista ehkä?

Moi Anymouse, kyllä se mullakin menee niin, että pääasiassa alkoholia olen käyttänyt positiivisten tunnetilojen voimistamiseen. Mutta - syitä juoda on usein löytynyt myös jos ketuttaa tai stressaa tai joku asia ahdistaa. Ja mulla pääasiassa yksin, seurassa otan miltei aina hyvin hillitysti, tai ainakin pyrin siihen. Sitä varmaan pelkää kännissä mokailua.

Mutta päivä 5. miltei takana. Ihan hyvin mennyt, vähän himoja päivällä. Sitten mietin, että milloinkohan meinaan antaa itseni juoda. En tiedä. En uskalla ajatella nyt pidemmälle kuin päivä kerrallaan. Tänään en juo. Huomenna työpäivä, arkena tilanteen hallinta taas ehkä helpompaa.

  1. päivän aamu. Kaksi selkeästi paremmin nukuttua yötä takana. Kasvot näyttävät ehkä jo vähän freesimmältä. Nyt juon kahvia töitä aloitellessani.
  1. päivä. Tänään on ollut tosi tiukkaa. Useampaan kertaan on tullut tosi voimakas alkoholin himo tai oikeastaan himo tissutella. Joku sanoi, että himo menee 15 minuutissa ohi. Useampi 15 minuuttinen tänään kellosta katsottu. Tämä Plinkkiin raportoinnin aloittaminen on myös auttanut, olen ajatellut, etten halua nollata laskuria, haluan todistaa itselleni, että pysyn selvänä. Kohta lähden hakemaan kaupasta karkkia. Josko se helpottaisi.

Voimia kaikille!

  1. nollapäivä kääntynyt iltaan. Tänään ihan ’helppo’ päivä kun huomenna on työpäivä. To, pe ja la olleet erityisesti keskellä päivää todellista mielen taistelua. Kun on vapaalla niin pitäis saada palkittua itseä alkoholilla samalla kun tekee kivoja kotihommia, juhlistaa vappua (kun muutkin saa juoda sitä kuoharia). Syitä on mielessä ollut kaikki mahdolliset, yksi kerrallaan taklaillut niitä mielessäni, että miksi ei. Aikamoiseen henkiseen riippuvuuteen olen itseni saanut. Ja se on tapahtunut vähitellen vuosien saatossa.

Olisin ehkä ratkennut jos en nyt raportoisi tänne Plinkkiin. Olen herkutellut suolaista, makeaa, suolaista jne. No, liikakilojen karistaminen ei ole nyt prio1. Onneksi tiputettavaa ei ole hirveästi sitten kun sen aika jossain vaiheessa on.

Voimia kaikille nollapäivien keruuseen.

Onnittelut Pluto1 hienosta saavutuksesta ja vielä vappuviikonlopun yli! Itse otin vappuaattona kohtuudella ja nyt kerään taas tipatonta. Paljon tsemppiä sulle!

t. Juhani

Kiitos Juhani, tosi tyytyväinen olen, että selätin vapun, josko juhannus seuraavaksi. No, turhan aikaista miettiä sinne asti.

  1. päivä. Työpäivä meni nopeasti. Päikkäreille olisi kroppa halunnut pitkin päivää, tajuton väsymys ollut useana päivänä keskellä kirkasta päivää vaikka yöunet ovatkin jo selkeästi parantuneet.

Alkoholia tai sen käyttöä ja tätä tilannetta on tänäänkin tullut jonkun verran mietittyä mutta himoja juomiseen ei ole ollut.

Tänään on tullut ulkoiltua, käyty ruokakaupassa ja leivottu. Siivota pitäisi mutta se siirtyi tänäänkin - villakoiria juoksee nurkissa mutta en nyt jaksa stressata niistä. Ehkä siivoan huomenna.

Aukeavatkohan kirjastot heti huomenna, toivottavasti, kirjaston tunnelmaa on vähän ikävä.

  1. päivä. Perjantai. Töiden jälkeen iski hirveä himo, siideriä tai kuoharia. Taistelin aikani ja hain kaupasta jäätelöä ja karkkia. Suosittelen. Nyt sokeriöverit vedetty ja tilanne taas alkon osalta hallinnassa. Tästä on hyvä jatkaa päivä kerrallaan.

Hyvää viikonlopun alkua kaikille!

Hei Pluto ja onnea, sulla menee hienosti: jo 17. päivä plakkarissa. Herkkuöverit on ihan ok mun mielestä. Itsekin käytin sitä alkuun aika paljon, kun halusin jotenkin palkita, juhlistaa, rentoutua ym. Keräsin jopa muutaman lisäkilon, kun olen muutenkin kova makean perään. Edelleenkin juhlistan mielelläni jälkiruualla tai pullakahveilla elämääni, mutta ihan älytön makean mättäminen on onneksi, ainakin tällä erää vähempänä. Ja olen kuitenkin äärettömän hitaalla tahdilla pudottanut noin 13 kg painoa, joten ruokavalio ei ole ihan metsässä. Mutta siis sitä haluan sanoa, että mun mielestä on ihan ok kompensoida juomishaluja herkuilla. Ainakaan elämässä ei kannata vetää itseään liian tiukoille tekemällä kerralla totaalista elämäntapamuutosta tyyliin lopetan juomisen, aloitan laihdutuksen, ryhdyn urheilemaan hullun lailla jne.

Kiitos tsempeistä! Vedin tarkoituksella tänään herkkuja niin paljon, että tuli vähän ällö olo. Oletin, että sen jälkeen ei paljon siideri enää houkuttele:) Näinhän se menikin ja oon niiin tyytyväinen, että kellon ollessa 22 ja perjantai, olen selvinpäin! Jee! Muutama viikko sitten oli vähän eri tilanne perjantaisin.

Vähän kyttään kuitenkin syömisiäkin, jo nyt on jonkin verran tiputettavaa, en halua tästä enää lihota. Laihdutuksen aika on kuitenkin vasta joskus tulevaisuudessa.

Nöyränä itseni kanssa tästä eteenpäin, päivä kerrallaan. Onneksi viikonlopulle on paljon tekemistä ja molemmille päiville myös sopivasti sosiaalisia kontakteja.

  1. päivä takana. Himoja on ollut miltei päivittäin, selvitty herkuilla. Huonona hetkenä olen psyykkaillut itseäni, mm. kyselemällä, haluanko palata vanhaan vai katsoa tömän uuden tien ja kenties tutustua itseeni uudelleen.

Tänään oli yksi tapahtuma, josta itseäni onnitellakseni olisin normaalisti vetänyt kunnon kuoharikänät - ja huomenna olisin kärvistellyt työpäivän krapulassa. No, nyt juhlistin vichyllä ja jäätelöllä. Säälittävää, kuiski joku näkymätön korvaani. Tuostakin päästiin yli ja selvänä kohti huomista.