Kiitos vastauksista, hyviä pointteja teillä. Itsekin olen koko ajan ajatellut, että alko-ongelman poistaminen olisi se asia nro 1, sitten vasta muu. Mutta kun se alko-ongelma ei vain ota talttuakseen. Tai no, tänään tulee jo viides ilta kokonaan juomatta, että sikäli hyvin. Lauantainakin otin vain pari lasia.
Työpaikassa ei ole pohjapalkkaa, enkä sellaista oikeastaan kaipaakaan. Olen aika tuloshakuinen, ja hyvissä olosuhteissa reipas, joten en usko sen olevan välttämättä ongelma. Työroolini on hyvinkin “pirtsakka” ja olen aina ollut vain (huonopalkkaisissa) kuukausipalkkaisissa hommissa joten olisi oikeastaan kiva katsoa, että mihin sitä pystyykään.
Ongelmani tällä hetkellä on se, että olen niin helvetin yksin päätösteni kanssa. Kenenkään kanssa en voi puhua ja käydä asiaa läpi useammalta kantilta. Sitä se on, kun ne sosiaaliset verkostot puuttuvat…
Mieheltäni saan päivittäin rankkaakin arvostelua nykyisen työni hoitamisesta, joka sekin sapettaa. Unohdan kuulemma kaiken kokoa ajan jne.
Haluaisin olla riippumaton miehestä tai kenestäkään (siis muusta kuin lapsesta tietty). Vaihtaa esimerkiksi auton, jos siltä tuntuu ja jos on varaa. Syödä ulkona tai ostaa einestä tai valmista, jos huvittaa. Siis tämä vain esimerkkinä.
Tunnen luissani, että nyt on jonkunlainen käännekohta ehkä tulossa. Jos kotona ilmoitan, että menen muualle töihin, niin voi sitä marttyyriuden määrää… Äh, en enää itsekään tiedä mitä kirjoitan ja miksi. Tänne ehkä siksi, että juomisen haluan lopettaa joka tapauksessa.
