mistä johtuu hirveä pollen hehkutus että on miljoona kertaa parempaa kuin paras orgasmi ja että eka tööteistä on automaattisesti koukussa? jokin aika sitten otin noin 0,03g polakka töötit ja oli tosiaan maailman paras opiaatti (HUOM opiaatti EI päihde) kokeiluni ja en kyllä ikinä unohda sitä humahdusta mutta se saama “hyvä/huono maine” jotenkin sai odottamaan jotain vielä enemmän olenkin nyt syvästi katkeroitunut medialle ja päihde valistajille koska ovat vakuuttaneet kaikki ne valistustunnit jotain vielä enemmän ja siitä että en muuttunutkaan persettä kadunkulmassa kaupittelevaksi nistiksi vaikka sekin oli varmaa.
jätän varmaan kokeiluni ekaksi ja vikaksi kerraksi koska en jaksa nähdä nykyään enää vaivaa päihteiden hankkimiseen sekä halvempia ja turvallisempiakin päihteitä löytyy, ja vaikka kirjoitinkin tekstin kieliposkella ja ironiseen sävyyn niin muistuttaisin kaikkia pollen hehkuttajia ja päihdevalistajia että valehtelu on väärin.
^ Mä tulen aina niin iloiseksi lukiessani näitä pettymystarinoita, juuri siksi, että säästyipähän jälleen yksi ihminen siltä nistin elämältä ja perseensä kaupittelulta kadunkulmassa . Mutta noinhan ne valistajat ovat kautta aikain valehdelleet kaikista huumeista, ihan kannabiksesta lähtien :mrgreen: . Itse en polakkaan noin pahasti pettynyt, mutta ilmeisesti kuitenkin sen verran, ettei mustakaan tullut perseenkaupittelijaa . No joo, sitä on verrattain vähän liikkeellä nykyään, siis polakkaa, ei persettä, ainakin täällä meidän huudeilla, ja ne apteekin tuotteet kun tosiaan ovat tasalaatuisia ja yleensä halvempiakin polleen verrattuna, niin mieluummin itsekin käytän niitä. Sitä paitsi, en välitä enää nykyisin nuokkua niin paljoa, vaan haen oppareilta lähinnä ns. mielipidelääkevaikutusta, joten buprenorfiini on tämänkin vuoksi mulle mieluisampi vaihtoehto. Sille annan plussan myös sen pitkävaikutteisuudesta.
Ja nyt kun asia puheeksi otettiin, niin aloinkin kaivata kunnon nuokkuja . No, onneksi olen liian väsynyt ja laiska, jotta jaksaisin moisia lähteä metsästämään kissojen ja koirien kanssa.
Veikkaanpa, että se vahvojen opioidien hehkutus perustuu siihen, että vaikka joistain aineista tulee kiistatta parempi olo harvoin käytettynä (esim. MDMA), voi euforisista täysagonisteista saada suhteellisen hyvän olon lähes aina useinkin käytettynä kunhan annosta vain nostaa. Toisaalta niistä saa myös “perushyvän” olon ilman että kukaan huomaa sinun olevan päihtynyt.
no en usko että ovat suhteessa sen parempia, mämmistä ei paistunut aivot, kannabiksesta en päässyt psykoosiin enkä hypännyt ikkunasta lsd matkalla koska juna tulee seinästä läpi niinkuin sanoin ei aineessa vikaa ole ihan hyvin se kolahti, pettymykseni perustui valheelliseen infoon ja hehkutukseen…
^
Jaa info on valheellista, kun sulle ei tullutkaan täysin samanlaista kokemusta mitä jollekin toiselle? Ettei vika sittenki olis ollut epärealistisissa odotuksissa?
En mäkään ole polakasta mitään orgasmin kaltaista kokemusta koskaan saanut. [size=85](Vaan huomattavasti paremman olon kuin perusorkuista. Sen sijaan parasta seksi-orgasmia ei voi edes verrata yhteenkään huumeesta saatuun kokemukseen, siinä kun on kyse kontaktista toiseen ihmiseen, yhdistettynä elämää suurempiin tunteisiin.)[/size] Mutta ymmärrän kyllä oikein hyvin, että joku saattaa heroiinista saatua kokemustaan orgasmiinkin verrata. Siihen tietty vaaditaan se, et on jo aikansa ainetta käyttänyt, ja mahdollisesti vielä nähnyt sen kauheen vaivan ja säädön niiden vetojen eteen, joita on hiipivissä refloissa jo tuntikausia odotellut. Tuskin kellään mistään kokeiluvedoista mitään multiorgasmia on tullut. Oppareihinhan menee aina aikansa totutellessa.
Itse petyin joskus subuihin… Hullua hehkutusta saanut kuunnella ja sama olo kuin panacodista tai tramalista. Pirin kanssa sama homma… Efedriini potkii lähes samalla lailla kuin piri. (jos ei lasketa iv käyttöä mukaan). Näin ainakin itselläni. Tosin efedriinillä sydämmen syke on turhan korkea.
Mä en tyystin ymmärrä tätä oppareiden ns. sisäänajojuttua, mistä aina puhutaan. Siis toki se monen kohdalla sitä saattaa vaatia, mutta aina . Kyllä mulla kolisi heti ensimmäisestä kerrasta niin, että päätin tämän olevan se mun juttu, jota on saatava lisää niin pian, kuin mahdollista. Tosin noin mulle kävi myös alkoholin, benzojen ja pirin kanssa . Ei esim. mun ensikännini ollut sellainen, kuin monet puhuvat, että “pahalta maistuu(No, maistui se kieltämättä pahalta, mutta sillä nyt ei ollut paskankaan väliä, kun siitä muuten tuli niin muikea olo), oksettaa, maailma pyörii tyhmästi jne.”, vaan ihastuin välittömästi alkoholin vaikutukseen ja halusin lisää. Myöhemmin mulle on sitten tullutkin niitä paskojakin kokemuksia lempipäihteideni, kuten juuri oppareiden kanssa. Toki mulla on ollut oppareiden(ja miksei muidenkin päihteiden) kanssa sitä ekaa kertaa parempiakin kokemuksia joskus, mutta kyllä se ensimmäinen kerta vain jäi mieleen sellaisena “naps, ah, miten ihanaa” -juttuna.
Pollen vaikutusta en minäkään vertaa orgasmiin, mutta sanoisin orgastiseksi tunteeksi sitä, kun reflat, aineesta, kuin aineesta, alkavat helpottaa. Tämä toki vaatii sen, että sitä ainetta on jo aikansa käyttänyt, eli jäänyt koukkuun. Eivät ne ekat vedot mitään sellaisia valtaisia helpotuksen tunteita aiheuta, tietenkään.
^
Opparithan aiheuttaa alkukäytössä huonovointisuutta, joka sit käytön mukaan häviää. Itse koukku voi tietenkin lähteä syntymään jo heti ekojen vetojen jälkeen, niinku varmaan lähes kaikilla oppareihin koukuttuneilla on käynytkin. Eihän se “sisäänajokausi” sitä tarkoita, etteikö aine lainkaan kolisisi. Tietysti se kolisee, kun sitä haluu lisää. Mutta saadakseen aineesta irti maksimaalisen nautinnon, on siihen ensin totuteltava.
Tuo nyt riippuu aivan täysin annoksesta, jos annos on kohdallaan ovat vaikutukset mielestäni käytön alussa paljon paremmat kuin jo pitkälle aineen vaikutuksiin tottuneella.
Jep. Ei mulle ainakaan tullut aluksi oppareista minkäänlaista pahoinvointia. Ehkä olin niin hyvissä, etten tajunnut, että mullahan on oikeasti huono olo :mrgreen: . Ihmettelin sitä, kun porukka oksentelee vetojen jälkeen, että mitä vittua ne vapaaehtoisesti kiskovat jotakin itseään oksettavaa ainetta, kun en silloin vielä asioista paljoa tiennyt ja mulle itselleni ei tosiaankaan tullut mitenkään huono olo. Aniharvoin olen oppareista oksennellut, joskus toki, mutta muuta pahoinvointia, esim. opparipäänsärkyä, olen kyllä kokenut useammankin kerran ja mulla sitä alkoi ilmetä vasta sitten, kun olin jo ko. aineisiin tottunut.
Mitä tulee tuohon “sisäänajoon”, niin eikö tuo päde yleensäkin kaikkien asioiden kohdalla, että saadakseen niistä sen maksimaallisen nautinnon, pitää jo vähän tietää, mitä odottaa, jotta osaa suunnistaa sen mukaan. Esim. nyt seksi tai jokin hyvä ruoka. Kun ei vielä tiedä, mitä kaikkea siitä voi saada irti, niin ns. yllätyksenä nuo uudet asiat tulevat, eikä siinä tilanteessa se fiilis voi olla niin hyvä, kuin silloin, kun osaa jo modata asian, ainakin mielessään, sille optimaalliselle tasolle. En tokikaan kiellä, etteikö monissa tapauksissa eka kerta asiassa X, olisi voinut olla se kaikkein paras ja sen jälkeen ei ole koskaan saanut edes lähelle yhtä hyviä “kiksejä” siitä, mutta useimmiten asiat vaativat vähän totuttelua.
Mun oman kokemukseni ja havaintojeni mukaan huonovointisuutta ilmenee alussa, myös hyvin minimaalisella annostuksella. Vaikkei se vessanpöntön halailu konipäissä niin kovin ikävää ollutkaan, on aineesta nautiskelu mielestäni huomattavasti antoisampaa silloin, kun laatta ei jatkuvasti lennä. Mut me ei sit varmaan vaan osattu annostella juuri siihen maagiseen kohtaan, jossa vedot kolisee, mutta huonovointisuutta ei kuitenkaan esiinny. Ja aika kummallista, että opparit saattavat myös lääkekäytössä aiheuttaa alussa huonovointisuutta. Luulis lääkäreiden sentään tietävän koska annos on “kohdallaan”.
Muuhun kommentoimatta tartun tähän, eli mistäs ne lääkäritkään tietäs, millon kenellekin annos on kohdallaan? Vaikuttaahan lääkkeiden toimivuuteen kuitenkin monet muutkin seikat kun vaan vaikka paino. Sopivan annoksen hakemista ja kokeiluahan se lääkkeen määrääminen ihmiselle on lääkärinkin taholta (totta kai parhaassa tapauksessa lääkärillä on kokemusta ja näkemystä asiasta), ja jokainen sen oman sietokykynsä paras asiantuntija on.
Itselläni ei alussa trambot, bupre tai herska aiheuttanut oksentelua lainkaan (kode ei toiminut). Annokset olivat samat, kuin muillakin ja osa satunnaiskäyttäjistä kyllä laattasi. Vasta kun oli laskut, tiesi savuilla lievittäessä istua 100% varmasti wc:n edessä. Sama päti opparipohjaisiin essoihin, laskuissa tuli laatattua. Ilman savua olo oli, noh… Kamala kuten laskuissa aina…
Jonkun aikaa käytettyäni oli vaihe, jolloin trambot aiheuttivat melko samankaltaisen reaktion kuin tripille lähtiessä; oksensi kerran ja aine vasta alkoi toimimaan…
Kyllä nuo lekurin annokset mopoa näyttävät saaavan usean voimaan pahoin… Itse tulen iloiseksi, puheliaaksi ja energiseksi; ei taida lääkinnälliset annokset nuokkuihin riittää, vaikka oppariaddiktio on ollut tiedossa…
kaverilla lens laatta joskus pelkästä xonen hajusta vaikka myöhemmin kyseisen aineen nauttiminen ei kymäilyä aiheuttanut. eikä se huonovointisuus mikään automaatio ole yhtähyvin vois väittää että kaikki opiaatteja kokeilleet oisivat automaattisesti päihdeongelmaisia uskon myös että toiset johdannaiset aiheuttaa enemmän pahoinvointia kuin toiset esim subu ja trmalit pisti kymäilee alkoholin kanssa huomattavasti herkemmin kuin esim kontit ja toisilla taas toisin päin.
Kyllähän minä sen tiedän ja olen ihan empiirisesti havainnut, että opparit aiheuttavat monilla ihmisillä alkuun huonovointisuutta ja oksentelua, ja joillain ne aiheuttavat sitä aina, vaikka he kuinka yrittäisivät aineeseen totutella, mutta ei se tarkoita sitä, että tuoKAAN asia koskisi automaattisesti ja aina kaikkia. Mistään maagisesta annostuksesta en tiedä, koska ensimmäiset konivetoni mulle annosteli joku ihan muu, kuin minä itse, enkä ollut silloin mitenkään kovin hyvin kartalla siitä, kuinka ko. aine tulisi annostella. Uskoin vain, kun mulle sanottiin, että on se ihan turvallista :mrgreen: . Enkä siis oksentanut tai muutenkaan tuntenut itseäni huonovointiseksi. Eiköhän tämäkin ole taas yksilöllistä. Niinhän se kaikkien aineiden kanssa menee, että vaikka niillä on ne hyvin yleiset haittavaikutuksensa, joita suurimmalla osalla porukasta ilmenee, niin kaikkiin ne eivät iske.
Nyytyä komppailen tuossa lääkäri tietää, koska annostus on kohdillaan -jutussa. Eihän se lääkäri nyt mikään selvänäkijä sentään ole ja niitä lääkkeiden annostuksia joudutaan useinkin säätämään ja hakemaan juuri sen mukaan, miltä potilaasta itsestään tuntuu. Toki niitä lääkäreitä riittää, valitettavasti, jotka luulevat tietävänsä, milloin jonkun annostus on kohdillaan .
olen opparinisti, nyt khoidossa. Mutta, kyllä se ns. sisäänajo vaan pitää tehdä, ainakin joidenkin kohdalla.
Tosiaan opiaatit on siitä hyvä, että ne aiheuttaa pienemmillä annoksilla semmoisen erushyvän olon. Mutta se taika on siinä, että kun on jonkun aikaa vetänyt ja ottaa sitten semmoisen annoksen, että nuokut läsähtää päälle 10 sekunnissa. sama on i.v koksun kohdalla, se eka minuutti. minusta taas tramboja, codeja,subuja yms ei voi hehkuttaa, kun eihän niiden aiheuttama olo ole kuin vähän samanlainen ku esmes smäkillä tai vaikka oxyillä.
Monilla taitaa olla se paras päihdekokemus se eka esso, varsinki jos on ottanu ekan esson mallia pink flip, eli esso ja lappua yhtäaikaa. mutta se on vaan muutama kerta, ja sitten oloja ei enää tuu. Kun taas vahvoja oppareita voi käyttää vuosia ja jos vaan rahaa riittää niin niill notkuileekin yllättävän pitkään.