Perheellinen äiti ongelmissa

Jatkoa ketjulle Uhkapelien lopettaminen:

Täällä kanssa yks lopettamisen kanssa painiva. On menny viime vuodet velkoja kasaillessa ja sitä kautta aivan jäätävää mielipahaa niin itelle ku muillekki lähellä eläville. Onhan tää semmosta paskaa mitä ei haluais ees pahimmalle vihamiehelle.
Sitä on vuosien aikana luvannut kerta toisensa jälkeen et ei enää koskaan. Silti joku ajatus tuolla takaraivossa on saanu ne pelit jatkumaan. Ei niitä silmiä oo avannut ees 80 000 e lainat. Tässä hommassa kaikki lähtee itestä,niin mie oon aatellu.
Jotenki on pakko ollu rueta ajattelemaan et haluunko mie lopun elämääni olla mieleltäni ihan riekaleina. Välillä ajattelin että en ikinä koskaan tuu selvii tommosesta velkataakasta, meneehän tohon kuitenki kk 1400 e. Mut viime päivinä mulle on tullu joku voitontahto tätä paskaa kohtaan. Haluun selvitä tästä hommasta voittajana, en rahallisesti vaan oppineena, että tämmösistäkin asioista voi vaan selvitä. Tää tulee viemään aikaa, mut oon hyväksynyt oman mokani jota on nyt jatkunut sairaalloisesti noin 3 v.

Edellisestä kirjoituksesta on mennyt vuosi. Just äsken muistin, et tulen tänne kattomaan mitä oon kirjottanu. Nyt ei enää tarvii huolehtii kuukausieristä ja niiden suuruudesta kun annoin kaikki velat mennä uo. Ei, se ei helpottanu vaikka niin luulin. Nyt pelissä on enemmän. Pelkään, että talo lähtee alta. Oma koti, turvapaikka. Lasteni ihailun kohde, oma rauha. Tässä on ollu paljon sulateltavaa.

Hei

Olen pahoillani tilanteestasi. Olen itse nelikymppinen nainen ja taistellut pelipirun kanssa noin 7 vuotta. Pahoja pelaamisvuosia alla ehkä 3 edeltävää vuotta. Olen aivan loppu. Velkaa on n 40000e, mutta oma velkaantuminen alkoi jo parikymppisenä, pelaaminen alkanut vasta tossa 35v. Olen hoitanut masennustani rahalla, tuhlaamisella ja materialla.

Ongelmani on nettikasinot. Haluaisin Gamban sovelluksen, mutta iPhonessa se on hyödytön.

En ole ennen kirjoittanut tänne… nyt kaipaan vertaistukea, kaikki keinot käyttöön, EttÄ pääsen irti.

1 tykkäys

Mulla ikää se 34 v,oon toivonu että vastaan tulis ihminen joka ois suunnilleen samaa ikäluokkaa ja suunnilleen samassa tilanteessa ku mie. Ja siellä sie oot! En oo minäkään kirjottanu ku noi kaks aiempaa tekstiä koskaan ikinä. Mutta siis aiheeseen. Voin kuvitella mitä koet tällä hetkellä. Tämä on niin repivää kamppailua. Alotin nettikasinot 18 v mut se pysy hyvin aisoissa (20 € talletus kk riitti). Panokset oli pieniä 60 cnt-1 €. 2 e panoskin tuntu aivan liian isolta. 3 v sitten talletukset vaan kasvo (1000 € ja 100 € panosta​:weary_face:). Eikä tuntunu missään kun tuollon söin mielialalääkettä joka vei oman tunnon tuskatkin pois. Päätin, että en halua enää pelata (oon ollu nyt 1.5 kk ilman) Vertaistuki ois todellaki paikallaan.Latasin tommosen puhelimeeni mut sain sen ihan jumiin, eli muut keinot käyttöön.

Todella ikävä tilanne kaikenkaikkiaan. Ottaisin sinuna yhteyttä velkaneuvontaan ja sieltä saisit ainakin ammattilaisen näkemyksen tilanteeseen. Varmaan voisit mahdollisesti päästä velkajärjestelyyn, mutta peliongelma pitäisi myös hoitaa lopullisesti samalla kertaa. Ei ole mitään järkeä, että selviät noista veloista ns” helpommalla” ja yllättäen olet taas samassa pisteessä, kuin aiemmin. Tämä on monella peluurilla yleensä edessä.

Mitä pelaamiseen tulee niin ehdottomasti kannattaa ladata tuo gamban, joka laitteelle. Itselläni 2v+ mennyt ja kerran olen tänä aika sortunut pelaamaan laitteella jossa tuota ei ollut. Mullakin oli Iphone, jonka möin torissa ja ostin rahoilla android käyttiskellä olevan puhelimen juurikin tuosta syystä, paras ratkaisu minkä voi tehdä. Oma tilanne on se, että peleihin mennyt omaa rahaa ainakin 100k ei, ehkä 150k mutta hyvin lähellä sitä kun velat on maksettu. Pahimmillaan velkaa oli 51500e tulot 2000e netto ja käteen jäi satanen tai pari ja se on elämä, mitä en toivo edes pahimalle vihamiehelle. Positiivisesti ajatellen kyllä siinä näkemään ns miten säästöliekillä ihminen voi elää. Tällä hetkellä velkaa 36500e ja tavoite on tuo takuusäätiön laina.

En tiedä minne täältä ovat kirjoittajat kadonneet. Kuitenkin uskoisin, että ongelman kanssa painivia on enemmän, kuin koskaan.

Eipä ole ollu paljoo tässä kurjuudessa kirjottamista. Velkaa ihan tähtitieteellisiä määriä kaiken laisille häiskille eikä yhtään rahaa maksaa niitä takas…

Samuli Putro – Kakarat

osuva biisi omaan tilanteeseen

Joo oon siis ollu jo yhteydessä sinne velkaneuvontaan. Toki minun tilanteessa on melko lyhyt aika velkaantumisesta, mut niitä olen yrittänyt maksaa siinä onnistumatta. Oli siis pakko todeta et rahat ei vaan riitä. Ja ongelma on TAAS hoidossa, en tällä kertaa yritä sitä yksin vaan uudella kierroksella ammattilaisen kanssa, tässä erona se et minun on ollu pakko kertoa sille kaikki, myöntää et mullon ongelma (tätähän en aiemmin kertonut koska kielsin ongelman ja luulin selviäväni) . Aiemmin Yritin kusettaa itteäni ku villi rakki kuvitellen et Pelit loppuu. Mut nyt ku oon taas kerran miepän asiakkaana ni kynnys on isompi. Mut tuo mitä sain siun tekstistä irti on se et tästä voi selvitä tavalla tai toisella. Tässä on ajatuksissa pyöriny vaikka ja mitä. Pää on tyhjä, aivan ku sumussa kulkis. Monet itkut on itketty syytellen itteä siitä miten tyhmä ihminen voi olla.

Luulen kans et tän kans painivia on paljon. Onneks ite on joutunu nyt tulemaan sieltä jostain pimennosta pois. Kohdata tää ongelma kaikin puolin, saada sitä vertaistukea ja vaikka just kirjottaa tänne. Tääki saa miun pään jotenki “auki”

Jotenki voin uskoo ton siun tilanteen. Paskaahan se on, mitäpä muutakaan. Ei auta “tsemppihalit” tai vtu muutkaan kliseet. Miten sie selviät päivästä toiseen vai onko asian vaan hyväksyny, oppinu elämään niiden lainojen kanssa? Itellä tuntu et aiemmin piti miettii joka pv aamulla herätessä joku pienikin asia mistä sai kiinni et ajatus ei vaan kiertäny samaa kehää.

En mä oikeen tiedä jotenkin yritän vaan tulla itseni kanssa toimeen. Varon aiheuttamasta uusia ongelmia tai pahentamasta vanhoja. Päivä kerrallaan mennään johkipäib.

Joku kysyi että mihin aiemmat kirjoittajat on kadonnut. No, itse pääsin eroon ongelmista ja vähitellen käynnit täällä väheni. Käyn täällä satunnaisesti kurkkailemassa että onko tullut uusia kirjoittajia. Siinä oli jossain kohtaa pitempi tauko ettei kunnon keskusteluja ollut. Nyt näyttää siltä että tänne on tullut uusia tarinoita samasta aiheesta ja uudet henkilöt.

Pitää nyt vähän lueskella tarinoitanne ja yrittää tsempata teitä eteenpäin. Tilanteenne ovat varmasti hankalia kaikin puolin ja arki on yhtä helvettiä. Kuitenkin sen itse kokeneena ja selvinneenä voin yrittää auttaa.

Täällä asioista on helpompi keskustella kun saa olla anonyymi.

Jaksamista teille kaikille, myös niille jotka eivät halua kirjoittaa.