Onneksi olkoon Peppi, olet taas askeleen verran matkannut eteenpäin. Houkutuksia tulee, se on varma, mutta yhdessä niistä selvitään. En minäkään tässä kirjoittelisi, ellei minulle olisi tarjottu aikoinaan kättä mihin tarttua. Oikeastaan minulle ojennettiin käsivarret, joihin heittäytyä. Tarvitsin vain rohkeutta ja ennakkoluulotonta mieltä. Eikä tämä nyt ole mitään Jumalapuhetta. Nuo käsivarret, olivat vertaisryhmän ihmisten, ihmisten jotka olivat kulkeneet samaa polkua minua ennen. Aukaisten tuota tietä edelläni, tehden sen helpommaksi minulle kulkea.
En tiedä oletko miettinyt kohdallasi vertaisryhmää tai mahdollisesti jo tutustunut sellaiseen, mutta omasta kokemuksestani kertoen, se kannattaa. Sieltä olen löytänyt ihmiset, joihin voin luottaa ja joiden avulla selviän kaikista eteeni tulleista kiusauksista ja vastoinkäymisistä, tänään.
Toivotan sinulle voimia luovuttaa. Uskaltautua luottamaan, aivan samoin kuin olet täällä oppinut luottamaan ihmisiin jotka täällä kirjoittavat. Samalla tapaa vertaisryhmässä jaetaan kokemus, voima ja toivo kuin täälläkin, tavoitteena jokaisella vain tämän käsilä olevan päivän raittius.
Olipa huikea tarrina Kaaleppisella. Olet tehnyt miehen työn raitistuessasi.
Olen koittanut olla hereillä oman juomiseni kanssa, jota on jatkunut suomalaisena “kohtuukäyttäjänä” 25 vuotta. Ajattelin, että se jokaviikkoinen viinajuonti ei taida olla aito elämän lähde. Päätin kokeilla raittiina olemista…muutaman yrityksen jälkeen onnistuessani voin sanoa, että tämä sopii ihmiselle hyvin Pitää vaan oivaltaa, että sillä viinalla ei oikeasti tee yhtään mitään.
Kaikki apu kannattaa käyttää, jos haluaa juomisen lopettaa. Mikään ei ole huonoa, jos se auttaa…
Olipa hyvä että Pepille ojentui käsiä eilen illalla. En ehtinyt illalla lukea viestejä ja nyt minulle tuli kauhea hätä kun luin mitä oli tapahtumassa. Ihan minunkin puolestani kiitos kaikille auttajille.
Peppi;
kuka siellä kirjoittikaan ettei ole mitään eikä ketään jonka takia kannattaisi juopoksi ruveta. Se oli viisaasti sanottu, kai huomasit itsekin ettei tämä ex sinua muuten kaipaa kuin mahdollistamaan oman juomisensa. Vie sinut siinä mukana. Pysy siis lujana että saamme kuulla sinusta edelleen iloisena Peppinä täällä plinkissä. No- voithan sinä ne rakkausrunot ottaa vastaan, mutta kun alat nähdä niiden läpi nekin taitavat menettää merkitksensä. Hae kirjastosta vaikka Tommy Tabermania tilalle, sieltä runohyllyllyn ääreltä saattaa löytyä selväpäisiäkin runoilijoita sinulle
Tänään on ollut hyvä päivä.
Ekana kaaleppinen, olen sanaton! Sulla on kissan yhdeksän henkeä On se niin raju tarina mitä blogissa kerrot, että hiljaiseksi vetää. Olen hyvin onnellinen kanssasi siitä, mitä sinulla on tänäpäivänä.
Kiitos tuulenviemää, olet niin huolehtivainen ja kiitos kaikille minua tukeneille ja tsempanneille
Olen ylpeä itsestäni. Menin tyttäreni kanssa ulos syömään. Tuttuun ravintolaan, tutulle terassille. Normaali tapa on ollut huitoa tarjoilija heti paikalle ja tilata viiniä, ennen en ole pystynyt ajattelemaankaan mitään ruuan tilausta. Ja niitä viinejä on tullut tilattua siinä tiheään tahtiin.
Tuntui oudolta tilata fantaa ja vesikannu Naapuriin meni olutta ja viiniä…katselin vähän kaihoisasti.
Oli ihana ruokailla selvinpäin… keskustella…tilata jälkiruoka ja lähteä selvinpäin ulos ravintolasta. Siitä on vuosia kun näin on tapahtunut.
Kaupassa karhu katseli minua. Teki mieli. Ihana ilma ja aurinko paistaa…ota minut! ota vain! Karhu sanoi. No, ok otan yhden ja olin tarttumassa tölkkiin. Vesi herahti kielelle ja samantien tuli ajatus toisesta. Kaveri kans, sanoi karhu, ota kaksi…
EN OTA!! sanoin karhulle! Ota kuule ihan itse…ja lähdin vauhdilla murohyllylle.
Jos otankin alkoholittoman…joo…otan alkoholittoman juoman. Ja niin Peppi otti alkoholittoman juoman, maksoi ja lähti iloisesti hyppelehtien kohti huvikumpua
Sellainen on ollut Pepin päivä. Niin ja viestejä ei ole tullut ja mietin kun mitään ei ole miehestä kuulunut, onkohan se kuollut . Vähän on pieni huoli hiipinyt sydämeen…
Olen kuitenkin kiitollinen, että mitään ei ole kuulunut, koska se on hyvä minulle.
Olen kiitollinen, että saan tuntea teidät kaikki ja kiitollinen kaikista kannustuksista ja huolenpidoista.
Te olette suuremmoisia kavereita
Nautitaanko auringosta vielä hetki huomenna kuulemma satelee
Näin niitä kiusauksia yksi kerrallaan selätetään ja taas yksi päivä raittiutta lisää tulossa. Päivistä tulee näin viikkoja, viikoista kuukausia, kuukausista vuosia ja raittiudesta kasvaa elämäntapa.
Omaa kokemustani tähän sen verran vielä, että aikoinaan kävin samankaltaisia vääntöjä kaupassa kaljan kanssa, kunnes raittiudesta on tullut elämäntapa, johon ei kuulu kaljan kanssa kamppailu. Kaupassa käydessäni väännän kättä korkeintaan siitä, otanko tällä kertaa kassan nro 2 vai menenkö rohkeasti kassalle nro 4.
Vakavasti puhuen, en väännä painia joka kerta kaupassa tabasco-hyllyn kohdalla, otanko, enkö ota, kun en sitä tarvi.
Hyvää huomenta Taas yksi ihana selvä aamu. Eilen oli vaikeaa, kun pitkän työvuoron jälkeen olen tottunut juoksemaan jääkaapille hakemaan juomaa. Mulla oli alkoholiton olut ja sen jälkeen en muuta kaivannut. Pieni henkien taistelu siinä piti käydä, että Miksi? Miksi ei edes yhtä.
Tänään kiitän, koska edessä superpitkä vuoro.
Mulla on niin loistava olo ja olen täynnä energiaa, vaikka eilenkin oli kiirettä ja stressiä jaksoin tsempata työkavereita ja asiakkaita. Olen onnellinen ja tämä onni on jotain ihan uutta. Jotain mitä en ole ennen kokenut. Peppi toivottaa kaikille ensinaurinkoista ja sittensateista(koska illalla taas satelee, muttei niin paljon kuin eilen ) päivää.
Alkoholin käyttö on osittain vain totuttu tapa, tapa toimia.
Niinkuin sinulla nyt tuo jääkaapille meno ja alkoholittoman oluen ottaminen.
Itselläni on mehua, jota nautinnollisesti juon ajatellen että parempi tämä
kuin joku alkoholipitoinen juoma. Raitis elämäntapa vie ajan myötä vanhoja
tapoja pois kuvioista.
Hyvä Peppi:D Ihan samoja fiiliksiä on ollut mullakin…upeeta olla raittiina, mutta ajatus askartelee totuttujen tapojen ja mielihalujen parissa. Mulla on kans tuota alkoholitonta olutta, kun joku juoma on saatava illalla käteen tai ruuan kanssa. Sinällään mielenkiintoinen valinta itselleni tuo alkoholiton Nikolai, koska en ole koskaan ollut kaljan juoja. Se vaalea Nikolai on mielestäni paras olut ja onneksi on tosiaan 0% alkoholia. Reipasta päivää sinulle Peppi ja päivä kerrallaan! Se tuntuu taas tänään sopivan suurelta tavoitteelta itselleni.
Heipat Peppi. Nämä vanhat opetellut ja pinttyneet tavat ovat vaikeita voittaa. Viinapiru kurkistaa aina, kun on tekemässä jotain sellaista, mihin aiemmin liittyi se ensimmäisen (ja kuuluisan “otan vain vain yhden”) kaljan ottaminen.
Minä kävin eilen yhdellä Suomen hienoimmista terasseista. Aurinko juuri pilkisti pilvien raosta. Iltapäivä oli kuumimmillaan. Ajattelin, että ei raittius saa rajoittaa minua nauttimasta hienosta hetkestä. Tilasin Pepsi Maxin ja lueskelin iltapäivälehdet.
Siinä tuli mietittyä, että terassillahan on mukava istua auringon paisteessa ilman kaljaa. Se mukava rento fiilis tulee auringosta, ihmisistä ja vapaasta rennosta hetkestä. Musiikkikin oli hyvää. Yksikään noista fiiliksen tuojista ei vaadi minua juomaan. Se on ollut vain tapa. Aina kun olen mennyt terassille, olen tilannut oluen.
Tänä kesänä juurrutN itseeni uuden tavan: käyn reippaalla kävelyllä ja sen jälkeen käyn juomassa vissyt terdellä (se Maxi oli äitelää).
Kyllähän se noin on Lorda, että siitä terassista, tunnelmasta ja auringosta voi todellakin nauttia ilman alkoholia. Silloin keskittyy juuri noihin…itselläni nuo ovat olleet pikemminkin tekosyy päästä juomaan alkoholia ja siinä sivussa jos on nuttinut muustakin, niin hyvä.
Hei kave?rit! Mitä tämä nyt sitten on?
Selkeää mielialan laskua. Itsetunto katoamassa. Huonommuudentunnetta ja häpeää.
Tulin juuri kuntosalilta ja treenit meni tosi hyvi. Kyllä todella huomaa eron kun vertaa aikaa jolloin alkoholi oli kuvioissa. Treenien jälkeen menin kauppaan, ei väijynyt karhu, mutta ahdisti. Ihmisiä kesälomalla, humalassa, lasten kanssa kaupassa. Meinasin oksentaa. Yleensä en kiinnitä muihin ihmisiin kovinpaljoa huomiota, mutta nyt tulin niin surulliseksi ja ahdistuneeksi.
Ehkä mietin myös omaa käyttäytymistä aikana jolloin join, ehkä suru tuli elämästä jota olen elänyt ja vasta nyt alan tajuamaan mitä viimeisen kymmenen vuodenaikana olen tehnyt ja ajatellut, että kukaan ei huomaa eikä näe.
Kaipaisin niin nyt rakastavan ihmisen halausta. Haluaisin niin olla jonkun sylissä koko illan ja itkeä.
Haluan kertoa yhden jutun vielä ennenkuin aloitan itkemään . Olen sellainen joka haluaa kokeilla kaikenlaista, ihan vaan kokeilla, miltä tuntuu. Tänään ajoin autoa, ja join olutta. Alkoholitonta. Tuli kokeiltua kolme kertaa katsoin että kyljessä on nollat sen matkan aikana. Eilen puhalsin muuten kaks kertaa.
Ja jos näette prinssiä valkealla ratsulla ratsastamassa kohti auringonlaskua, sanokaa, että Peppi odottaa huvikummussa . Mutta kaikki prinssit puhallutetaan
Nyt Peppi itkee. Sitten menen saunaan ja yritän tsempata itseni täältä pohjamudista.
Saa halata!
Näitä Pepin juttuja lukiessa rupeaa aina hymyilyttämään yks juttu… Tai tavallaan tulee jotenkin vinksahtanut fiilis. Tiedän kyllä, että Huvikumpu on Peppi Pitkätossun kodin nimi, mutta kun se on myös mun nuoruuden ajan kantakapakkakin… Toivon suuresti että et ole odottamassa prinssiäsi siellä!!
Anna niiden huonojen fiilisten tulla…voit vaikka kääriytyä sohvannurkkaan itkemään jos siltä tuntuu. Juomisaikoina sisimpään on kasaantunut niin paljon paskaa, että se tulee jossain vaiheessa ulos. Se voi alussa tuntua isolta mustalta möykyltä, joka valtaa kaiken… Sitä se ei tee, älä pelkää. Pahoina hetkinä tärkeintä on, tiedätkin jo, pysyä selvinpäin. Jo huomenna tuntuu paremmalta. Symbolisesti voisi sanoa, että viinapiru kokeilee nyt tätä keinoa vuorostaan. Kun hyvällä fiiliksellä et juonut, niin joisitkohan sit huonolla…?
Mulla oli alussa “heikolla jäällä luistelemisen tunne”, koko ajan piti touhuta ja tehdä hirveästi, en uskaltanut pysähtyä kuuntelemaan itseäni yhtään. Ja ennenkaikkea julistin raittiuden ihanuutta koko ajan!! Ja sitten kun se matalapaine väistämättä lopulta iski, tuli tunne, että epäonnistuin. Eikö raittiina pitäisi olla nonstop-onnellinen? Ei, huonoja fiiliksiä tulee takuulla ihan jokaikiselle joskus, joka muuta väittää, se valehtelee. Mutta niistä selviää paljon paremmin selväpäisenä!!
Kiitos positiivinen. Kiitos mirtillo. väsyttää. eilinen tunnemyrsky vei voimat. Nyt on kuitenkin aamu. Olen selvä ja juon aamukahvia, kyllä se tästä. Tunnen itseni maamatoseksi. Siirrympä tuonne kukkapenkiin.
Hyvää ja raitista päivää kaikille.
Sä oot kirjoittanut ihan kuin mun maanantaists. Kaikki otti päähän, töissä tympi, kotona marttyyrifiilis “kukaan muu ei tee täällä mitään”. Kiljuin kuin hyeena laiskoille lomalaisille ja väänsin naama mutrussa pötyä pöytään, siivosin sotkuja, laitoin pyykkejä etc. Ja samalla kiskoin kitusiin 3 alkoholitonta olutta. Ei ollut raittiudesta seestyneen ja valaistuneen ihmisen toimintaa tuo;)
Audente! ei ole valaistumisesta tietoakaan. Tule kuule kaveri mun kanssa tänne matoilemaan, kyllä se siitä. Ihan paskana olen ja pelkään mennä kauppoihin, pelkään katsoa peiliin, pelkään puhua ihmisten kanssa. Omituinen olo. Olen sitten vaan täällä kotona turvassa omassa kukkapenkissä madon valeasussa ja odotan auringonsädettä. Alkoon en sortunut se on pääasia
Hello Peppi! Joko olet kuoriutunut maan matosen valeasusta omaksi iloiseksi itseksesi;) Aurinkoista ja raitista päivää sekä paljon tsemppiä ja energiaa sinulle!
Missä on meidän pirtsakka Peppimme?
Tuliko suru puseroon? Älä liikaa masennu, se kuuluu asiaan tällä raitistumisen tiellä. Se menee ohi.
Jos olet maanmatosena kukkapenkissä, muista että matosella on tärkeä tehtävä; se pitää mullan kuohkeana kukkasten kukkia. Ei tämä varmaaan hirveästi lohduttanut, yritimpähän epätoivoisesti jotain positiivista näkökantaa.
Pysy lujana alkon suhteen ja tule kertomaan huonoistakin fiiliksistä. Selätetään yhdessä viinapiru, meillä on joukkovoimaa. Sinua kaivataan täällä!
Hyvää iltapäivää . Kiitos Audente ja Tuulenviemään. On se kiva kun on kavereita, jotka lilluvat mukana pohjamudissa ja iloitsevat taas yhdessä onnistumisista.
Tänne on hyvä tulla jakamaan tuntoja, varsinkin kun polku on sama, vain eri vaiheissa olemme.
Voin paremmin. Töissä on aika vauhdikasta ja olen sellaisten asioiden kanssa ollut tekemisissä mikä vetää todella nöyräksi. Hoitotyössä oppii paljon elämästä jos haluaa oppia.
Samallatavalla kuin täälläkin kun lukee tarinoita selviytymisestä, yrittämisestä ja taistelusta. Ihailen monen matkaa täällä.
Söin juuri. Olen yksin kotona. Normaalisti olisin jo korkannut, nytkin korkkaan, alkoholittoman…rentoudun ja keskityn tähän hetkeen.